En kestä enää sairaalan työilmapiiriä

Vierailija kirjoitti:

Tein viikon harjoittelun sairaalassa, lopetin kesken ja samalla lopetin koko sh-opinnot. En ole koskaan ollut niin ahdistunut töihin/harjoitteluun menosta, mitä silloin. Kun opiskelukaverit ja jo alalla olevatkin kertoi kaikki samaa, totesin että liian suuri riski päätyä tuollaiseen paikkaan töihin. Hierarkia oli selvä; siivoojat, lähihoitajat, sairaanhoitajat, lääkärit. Kaikki puhui pahaa toisistaan, tosin lääkäreitä ei nähnyt kuin vilaukselta, koska olivat sekä työn tekemisen aikana että tauoilla pääosin jossain omassa huoneessaan. Hoitajat v*ttuili ääneen lääkäreistä, vaikka ne työskenteli siinä oven toisella puolen. (Enkä anna tässä kuitenkaan mitään sen suurempaa kunniaa lääkäreille, koska selvästi ajattelivat olevansa parempaa porukkaa siellä kuin kaikki muut). Myös osastonhoitaja puhui pahaa muista, sekä työntekijöistä että muista osastoista. Ekana päivänä sain tunnin luennon sairaalan käytänteistä, muuten ei mitään ohjaus

Ihanaa, että läksit. Ihanaa, että peittelit mummot ja puhuit nätisti muiden jäljiltä. Ja siinä taas nähtiin p-housuisuus ja selkärangattomuus, kun osastonhoitaja piilotteli pöytänsä takana. Naurettavaa. Säälittävää.

Kiitos asiallisista kommenteista. Ja juu, on niitä muitakin epäkohtia. Rankasta työstä vaan selviäisivät kaikki paremmin, jos voitaisiin olla peruskohteliaita toisiamme kohtaan. Mutta kai olin naiivi kun luulin, että sairaalassa olisi parempi työilmapiiri. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän nämä juorut ja hierarkiasysteemit auttavat potilaille parantavaa ilmapiiriä. Tai joku toksinen ilmapiiri myrk.piikkeineen. Toivottavasti mukavia ihmisiä löytyy, ettei asiakkaat pelkää. Ehkä osalla on ammattitaitoa kohdata ihmisiä.

Ajattelin kanssa, että ap sanoo olevansa äsken työssä aloittanut. No, nyt häntä ei otetakaan vastaan ylistellen erinomaisuudestaan. Kovat luulot itsestään ja kokemattomuus. Siinä syitä.

Vierailija kirjoitti:

Paljon on vielä tehtävää, jotta terveydenhuoltoala saadaan inhimilliseksi työntekijöilleen, ja nimenomaan sairaanhoitajille. Valitettavasti alalla edelleen runsaasti esihenkilöitä, jotka eivät tajua ihmisten hyvästä johtamisesta mitään. Kenenkään nuoren ei kannata lähteä opiskelemaan sairaanhoitajaksi, ennen kuin sairaanhoitajan työnkuva saadaan selkeytettyä ja alan johtamista parannettua. Kannattaa mieluummin opiskella lähihoitajaksi, jolloin vähemmän vastuuta, mutta kaikki vastuuhommat ja s h i t hommat voi nakittaa sairaanhoitajille. Hyvä vaihtoehto on myös opiskella lääkäriksi, jolloin voi käskyttää mielinmäärin sairaanhoitajia. 

Luuletko, etteivät lähihoitajat ole vielä pahempana hierarkiataakan alla? Miten he "nakittavat" töitä, joita eivät *voi* tehdä?

Huono johtaminen on maan tapa. Kertoo yhteiskunnan nousukkuudesta ja työdemokratian lyhyestä historiasta. 

Keskittykää potilaisiin draamailun sijaan, hölmöt naiset!

Vierailija kirjoitti:

Keskittykää potilaisiin draamailun sijaan, hölmöt naiset!

Mene töihin. 

Kun itse olin töissä sairaanhoitajana niin en missään tuollaista meininkiä havainnut. Ikävästi on asiat parissakymmenessä vuodessa muuttunut. Tosin lääkärit eivät juuri hoitajia kuunnelleet eivätkä tuntuneet paljoa arvostavan. Hämmästyin kun Englannissa töissä ollessani lääkärit puhuivat hoitajista kollegoinaan ja kuuntelivat hoitajia ihan eri tavalla.

M50

Ei löydy vertaistukea minulta koska voin rehellisesti kertoa, että yhtään ainoaa lääkärikäyntiä tai käyntiä terveydenhuollossa ei ole vakuuttanut minua siitä, että siellä työskentelee ammattilaisia tai edes sairaista tai oireistosta kiinnostunutta porukkaa. Valitettavasti en jaksa kuunnella valitustasi sillä kukaan terveydenhuollossa ei jaksa kuunnella saati palvella minun tarpeita vaan vetoavat milloin mihinkin. Mene esimiehellesi valittamaan ja laittakaa hommat toimimaan. Terveisin täysin vidduuntunut potilas

Olin julkisen sektorin hallintotehtävissä. Huomasin saman siellä. Myös esimies esitti arvailua joidenkin työntekijöiden osaamisesta. Koin sen tosi ilkeäksi. Esimies, joka ei pidä omiensa puolta. Arvostelun kohteena ollut työntekijä oli erittäin ahkera ja hoksaava. Tämä esimies ei olisi ansainnut niin hyvää työntekijää. Mutta tasan ei mene...

Hakeuduin pois tästä paikasta. Mutta oma kokemus on ollut, että tällaisia työpaikkoja on todella paljon, jossa poljetaan julkisesti takana työntekijöitä. Siksi alkoi stressaamaan ja jäin ennenaikaiselle eläkkeelle. Sen jälkeen paljon painajaisia, ym. psyykkisiä oireita.

Todella iso asia työpaikoilla. Työpaikan ilmapiiri. 

Missä on kunnioitus, arvostus, kohteliaisuus, ym. hyvät yhteistyötaidot??

Tuosta ei ole kaukana enää ilkeily, räyhääminen, ym. jotka sitten valuvat potilaisiin.

Erityisen hankalaksi tämän tekee se, että sitä tapahtuu sairaalaympäristössä.

Muistanpa erään oman hammaslääkärikokemuksen. Vähän sen jälkeen hammaslääkäri oli hypännyt parvekkeelta.