Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Itku tuli =(

Vierailija
15.02.2007 |

3v poika ollut taas viikon isällään (meillä viikko ja viikko systeemi)

kerkisi olla 2h kotona kun rupesi itkemään että ei asu täällä vaan isin luona, haluaa mennä isin luokse. Hakee puhelinta että soitetaan isille



=( nyt minulla on ihan sellainen tunne että poika voisi olla isällään kuukausia eikä edes kysyisi minua =(

sanoin kaikkea että pääsee äitin viereen nukkumaan mutta ei auttanut, vaan haluaa mennä isin luokse. Ihan kamala olo, olenko niin huono äiti ettei lapseni halua olla luonani? Sanoi ettei halua olla äitin luona vaan isin, juuri ollut viikon minusta erossa eikä siltikään halua olla luonani =(



isompi sisarus asuu kokoajan minun luonani (isä kuollut ennen syntymää)

voiko johtua tästä? vai mitä tämä on? itken vain

Kommentit (29)

Vierailija
1/29 |
15.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pitää lapsella olla oma pysyvä koti, eikä mitään seilailua.

Vierailija
2/29 |
15.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hänellä on ollut sua ikävä, ja siksi protestoi noin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/29 |
15.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannattaisiko ottaa uudelleen harkintaan tapaamisjärjestelyt? Toi on ehkä hyvä sitten kun lapsi on isompi...

Vierailija
4/29 |
15.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varmasti myös on mustasukkaisuutta isosisarusta kohtaan, joka asuu luonasi koko ajan. Koita kestää, lapsi on varmaan vähän pihalla tuosta systeemistä. Älä loukkaannu mielipiteestäni, ei ole tarkoitus.

Vierailija
5/29 |
15.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi kurja miten kauhea tilanne! Ja ymmärrän, että sulla on tosi paha mieli.



Tuota systeemiä ei tosiaan suositella (esim. Jari Sinkkosen mielestä se on ehdottomasti epäsopiva lapselle), siis viikko ja viikko. Toivottavasti voisitte sopia lapsen psyykelle ja tasapainoiselle kehitykselle paremman systeemin.



Voimia sinulle! Oikein sydämestä vihlaisi puolestasi.

Vierailija
6/29 |
15.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun itse olin pienenä sairaalassa, sanoin kotiin tultuani, että lähden sinne takaisin. Äidiltä pääsi itku. Olin vain niin ikävissäni ja toisaalta ajattelin, että vanhemmat eivät halua olla kanssani, kun lähettivät sairaalaan. Olin tuolloin 4-vuotias. Muistan tuon tapauksen aivan hyvin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/29 |
15.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sairasta tuollainen järjestely, se ei ole lapselle hyväksi.

Vierailija
8/29 |
15.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli toisten ihmisten keskelle.. Tuohan on aivan hullua!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/29 |
15.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

meillä tyttö 2,5v, käy isällään kerran viikossa ja on joka toisen viikonlopun pe-su. Silti kun muutimme meni meni sekasin eikä oikein tajunnut missä hänen kotinsa on. Siis sanoi vaan Äidin ja Pekan talo, ja isän talo, ei mitään paikkaa kodiksi. Nyt pikkuhiljaa alkaa ymmärtää että tämä on hänenkin kotinsa, ja isän luo menemisestä puhuu että menee isille yökylään.

Vierailija
10/29 |
15.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset




Nykyään on näitä itsekkäitten vanhempien lapsia, joilla ei ole edes kotia.



Perustakaa lapselle koti ja käykää itse asumassa siellä vuoroviikoin. Koette vuoroviikoherkun. Pitäisi kieltää nämä heittopussilapset, ihan lailla!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/29 |
15.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

en minäkään haluaisi

Vierailija
12/29 |
15.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä se on toiminut erinomaisesti, myös lasten mielestä.



Mutta ap:lle sanoisin, että nyt kannattaa laittaa järjestely kriittiseen harkintaan. Miten lapsi käyttäytyy isällään? Haluaako silloin olla sinun luonasi? Onko isän asunto entinen teidän yhteinen asunto? Se selittäisi tämän hyvinkin. Olisiko mahdollista, että kokeilette sopiiko lapselle paremmin isän luona asuminen. Ei sen silti tarvitse olla viikonloppuvanhemmuutta, on muitakin vaihtoehtoja. Vuoroviikkosysteemi on hyvä, jos se toimii, mutta se pitää toimia myös lasten mielestä. Onko erostanne kauan? On tietenkin mahdollista, että lapsella on joka tapauksessa ikävä, olivatpa tapaamiset miten tahansa järjestetyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/29 |
15.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi koittaa sanoa: ehdin juuri tottua yhteen kotiin, perheeseen, tapoihin ja rutiineihin, nyt kaikki on uutta enkä jaksa sopeutua = mulla on ikävä isää.

Vierailija
14/29 |
15.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

aikoinaan. Käytiin perheneuvonnassa monta kertaa ennen sitä ja sen jälkeenkin halusin jutella lapsia koskevista asioista. Ero on todella suuri trauma pienelle lapselle, eikä ole hänelle hyvä järjestely asua viikkko-viikko vanhempiensa luona. Hän ei voi selittää miltä tuntuu ja miten olisi parempi, nyt kun hän selvästi oireilee ja teoilla näyttää että on paha olla se on teidän vanhempien tehtävä löytää ratkaisu ongelmiin. Ekaksi tulee mullekin mieleen että antaisit pojan asua sun luona ja kävisi vaikka isän luona joka toinen viikonloppu pe-su (tai pe-maa) ja vaikka 1 iltana viikossa jolloin tulisi kotiin yöksi. Ensinnäkin siellä on hänen sisar ja hän voi tuntea itsensä hylätyksi (ja reagoimalla sillä ettei " tykkää" susta), toiseksi sinä olet hänen äiti ja pienelle lapselle äiti on ykkönen vaikka napanuoraa ei enää näy. Sitten kun hän kasvaa voi muuttaa systeemiä taas niin kuin me tehtiin, silloin lapset olivat to-maa joka toinen viikonloppu. Kouluikäinen voi jo hyvin sopeutua viikko-viikko systeemiin mut edetkää lapsen ehdoilla. Pyytäkää apua jos tuntuu että ette pääse yhteisymmärrykseen. Miksi teillä viikko-viikko? luuletko että mies suostuu muuttaa järjestelyitä? Jotain teidän on tehtävä. Tsemppiä. Ja muista että vaikka minkälaisia uhrauksia te aikuiset joutuisitte tekemään, loppupäässä te voitatte sillä. Nyt meidän erosta on 10vuotta ja lapset käyvät edelleen joka toinen viikonloppu iskän luona mutta soittavat välillä itse ja sopivat ns ylimääräisestä päivästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/29 |
15.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta eipä sekään kovin hyvä ratkaisu olisi että lapsi isän luona asuisi, hänellä on täällä kumminkin äiti ja sisarus joka on hänelle tosi tärkeä, on aina vähän erinlainen pari ensimmäistä päivää tultuaan isän luota. Tuntuu jo nyt että sisarussuhde kärsii tuosta viikon erossaolosta, ja minulle se on täyttä tuskaa olla lapsesta erossa, toki aina viikkoisin käy mutta silti

Vierailija
16/29 |
15.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hankit psykologin lausunnon Perheneuvolasta, joka tukee sitä, että yksi koti lapselle parempi.



Onko vaikeaa äitinä yrittää tehdä asioita niin kuin lapsellesi on paras??

Vierailija
17/29 |
15.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se voi vaikuttaa asiaan. Ongelma ei välttämättä olekaan se, kuinka pitkän ajan lapsi viettää kummallakin, vaan juuri tuo sisarusasetelma.

Vierailija
18/29 |
15.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset


Teidän on muutettava systeemiä niin että lapsi asuu vain toisen luona ja käy viikonloppuisin pari kertaa kuukaudessa toisen luona.



En koskaan olisi suostunut moiseen, ei ole lapsen edun mukaista. Vähemmästäkin menee sekaisin.



Aikuisille helppo muttei lapsille joilla ei ole ymmärrystä aikakäsitteistä. Juttele exäsi kanssa asiasta heti miten laspi isän luona käyttäytyy.

Vierailija
19/29 |
15.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja kaikki joilla vanne kiristää niin menkää vaikka lastenne luo sen sijaan että roikutte netissä. vuoroviikkosysteemi antaa lapselle hyvät mahdollisuudet muodostaa tiiviin suhteen molempiin vanhempiinsa.

Vierailija
20/29 |
15.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Ja kaikki joilla vanne kiristää niin menkää vaikka lastenne luo sen sijaan että roikutte netissä. vuoroviikkosysteemi antaa lapselle hyvät mahdollisuudet muodostaa tiiviin suhteen molempiin vanhempiinsa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan yksi kaksi