Ketään yksinäistä joka olisi alkanut tehdä vapaaehtoistyötä?

Pääsee superhyvin porukkaan, jos on oikeasti kiinnostunut kyseisestä hommasta elikkäs on sitten yhteistä niiden muiden kanssa.

Siitä tulee herkästi tärkeä osa elämää ja sitä alkaa viettää pidemmän päälle myös vapaa-aikaa näiden ihmisten kanssa.

Jatkan vielä, että mulle tuo oli portti siihen, että uskalsin muuttaa koko elämäni paljon sosiaalisemmaksi

Jatkan vielä, että mulle tuo oli portti siihen, että uskalsin muuttaa koko elämäni paljon sosiaalisemmaksi

Mä kokeilin paria juttua, mutta olin sielläkin, kuten joka paikassa, vaan taas ulkopuolinen ja vältelty. Eli ei auttanut yksinäisyyteen. Totesin, että kai minussa vaan on joku vika niin etten missään koskaan kelpaa kellekään ihmisille, ja päätin sopeutua yksinoloon. Se on oikeastaan ollut iso helpotuskin, ettei tarvi enää pinnistellä, vaan saa vaan asettua yksinäisyyteen rauhassa.

Kiinnostavia näkökulmia! Onko vielä lisää kokemuksia?

Yleensä sitä ainakin sen aikaa on tuntematta yksinäisyyttä, kun on muiden seurassa tai tekee jotain. Ainakin jos se seura on sellaista, joka hyväksyy omaan joukkoonsa.

Olen tehnyt joskus vapaaehtoistyötä seurakunnan keittiössä, joka on kuin mitä tahansa keittiötyötä, jossa on muitakin siellä keittiössä. Olen ollut myös vankilassa vapaaehtoisena ryhmän mukana.

Vapaaehtoistyötä on myös sellaista, jossa ei ole muita, esim. joku ystävätoiminta. Siinä esim. käydään jonkun yksinäisen luona, lähdetään yhdessä ulos tms. 

Itsekin voi keksiä vapaaehtoistöitä sen mukaan, mikä itseä kiinnostaa. Jos vaikka asuu naapurissa joku, joka tarvitsee jossain asiassa apua tai vaikka vain juttuseuraa, niin siinäpä sitä vapaaehtoistyötä sitten on. Tai voi auttaa kaupungilla liikkuessaan apua tarvitsevia, vaikka mummon kadun yli. Ei vapaaehtoistyön tarvitse olla jonkun organisoimaa. Voi liikkua silmät auki, niin saattaa tulla vapaaehtoistyötä vastaan.

Moni on sitten mukana tosi tärkeissäkin vapaaehtoistöissä, esim pelastustyössä, jotka ovat myös organisoituja. Esim. pikkukunnissa on usein VPK, joka kuitenkin toimii varsin ammattimaisesti. Oma sukulaiseni on vuosikymmenet ollut VPK:ssa mukana. Eräs naapurini on ollut vuosia Vapepassa mukana. Toiset ovat esim. vapaaehtoisina lintujen rengastajina. Vaihtoehtoja riittää.

Omassa kunnassani haetaan aina mm. kesäpäivystäjiä kirkkoon, jotka pitävät kirkkoa auki kävijöille ja matkailijoille.

Myös henkilökohtaisia avustajia tarvitaan vapaaehtoisina, jotka lähtevät jollekin keikalle palkattomana ja kertaluontoisena saattajana, esimerkiksi terveyskeskuskäynnille tai ovat vaikka yhden illan lapsenpiikana perheessä.

Myös leipäjonoihin haetaan toisinaan lisää työntekijöitä, ruokakassien pakkaajia yms.

Kannattaa katsella oman paikkakunnan toimintoja ja haeskella mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön.

Eikö työkkäri kiellä vapaaehtoishommat. Minulta ainakin kiellettiin.

Vierailija kirjoitti:

Pääsee superhyvin porukkaan, jos on oikeasti kiinnostunut kyseisestä hommasta elikkäs on sitten yhteistä niiden muiden kanssa.

Siitä tulee herkästi tärkeä osa elämää ja sitä alkaa viettää pidemmän päälle myös vapaa-aikaa näiden ihmisten kanssa.

Tässäpä se ongelma on. Vapaaehtoistyö on yleensä jotain auttamishommaa, tukihenkilönä toimimista ja muuta ilmaista sosiaalityötä. Sellaisesta sitten pitäisi olla aidosti kauhean kiinnostunut. Työssäkäyvillä riittää töitä muutenkin.