Teini-ikäinen tyttö todella kiinni åidissään
Haluaa viettää kaiken vapaa-aikansa äidin kanssa, myös isä kelpaa. Koulussa joitain kavereita, muuten ei näe kavereitaan. Onko normaalia?
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ompas nykyvanhemmilla ongelmat😂 jos käy koulussa, ja siellä on kavereita ja muuten kaikki hyvin niin miksi pitää keksia ongelma tyhjästä? Mikä kiire kaikilla on on aina valmistaa lapsia "itsenäistymään". Kyllä moni teini ikäinen kaipaa vielä ja aikuinenkin vanhemman läsnäoloa ja tukea. Huolestuttavampaa on se että nuorta ikinä näkyisi kotona ja et tietäisi hänen menoista mitään. Eiköhän itsenäistyminen tule sitten kun on sen aika
Mutta kun Suomikin pullollaan peräkamarin poikia ja tyttöjä, jotka ei koskaan ole itsenäistynyt. Ihan aiheellinen huoli. Kaikki ei todellakaan itsenäisty kun on sen aika.
Tämä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ompas nykyvanhemmilla ongelmat😂 jos käy koulussa, ja siellä on kavereita ja muuten kaikki hyvin niin miksi pitää keksia ongelma tyhjästä? Mikä kiire kaikilla on on aina valmistaa lapsia "itsenäistymään". Kyllä moni teini ikäinen kaipaa vielä ja aikuinenkin vanhemman läsnäoloa ja tukea. Huolestuttavampaa on se että nuorta ikinä näkyisi kotona ja et tietäisi hänen menoista mitään. Eiköhän itsenäistyminen tule sitten kun on sen aika
Mutta kun Suomikin pullollaan peräkamarin poikia ja tyttöjä, jotka ei koskaan ole itsenäistynyt. Ihan aiheellinen huoli. Kaikki ei todellakaan itsenäisty kun on sen aika.
Suomessa itsenäistytään keskimäärin hyvin varhain muihin maihin verrattuna. Vähän vanha kuva, mutta Googlella varmaan löytyy helposti uudempikin: https://www.weforum.org/agenda/2018/05/chart-of-the-day-when-do-young-e…
Asun Espanjassa, ja täällä on aivan tavallista, että teinit viettävät hyvin paljon aikaa vanhempiensa kanssa. Muutenkin on tavallista viettää aikaa eri sukupolvien kesken, kaikissa tapahtumissa on mukana porukkaa vauvasta vaariin. Varhaista itsenäistymistä ei pidetä erityisen hyvänä asiana vaan merkkinä viileähköistä väleistä.
Kun mietin omaa teini-ikä, olin paljon kotona äitin ja isän kanssa. Mutta tämä johtui siitä että minulla ei ollut hyviä kavereita joita mennä tapaamaan vapaa-ajalla. En siis siksi ollut kotona kun se äiti oli siellä, vaan siksi koska minnepä minä olisin mennyt yksin hengaamaan ilman kavereita. Jotain kavereita kyllä oli joita koulussa näki. Lisäksi mua kiusattiin joten ei huvittanut mennä käymään paljon missään ettei vahingossa törmää kiusaajien vapaa-ajalla.
Jos ei ole kavereita niin onhan se huolestuttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä voin tulla kampeemaan kalulla irti.
Mitä v i t t u a ?
Sehän on hyvä, että viihtyy kotona ja aivan erinomaista, että koulussakin on kavereita. Elämään mahtuu monenlaista vaihetta ja varmaan toisenkinlaista vaihetta tulee.