Lue keskustelun säännöt.
Miten löytää itsensä? Minulla on eksistentaalinen kriisi. En tiedä mitä elämältä haluan.
08.10.2024 |
Tämä alkupuolen aikuisuus on mennyt lähinnä ajelehtien, alkoholia käyttäen ja terveyteen sabotoiden, traumoja kerääntynyt.
Kaikesta huolimatta yksinkertaisesti tiedän(!), että minulla on sisällä jokin todella voimakas potentiaalinen tila, joka minun pitäisi ottaa käyttöön. Yksinkertaisesti tunnen sen, se on siellä mutta en tiedä mikä on se juttu, mihin minun pitäisi se suunnata.
Olen risteyksessä elämässä. Talous on kuralla, ei juuri ystäviä, ei parisuhdetta, ei tulevaisuuden suunnitelmia suuremmin ja on työpaikka josta en pidä mutta tottakai olen töissä, että saan kaikki hölmöilyt maksettua ja elätettyä itseni.
Olen aloittanut terapian joka on hyvä asia. Pysähtynyt itseni äärelle ja pohdin todella paljon mitä minä haluan, mihin suuntaan tässä pitää nyt mennä. Yritän etsiä erilaisia vaihtoehtoisia opiskelupaikkoja joista voisin innostua, mietin paljon millaisen uran haluan.
Ainoa joka tulee mieleen, on ravintola-ala. Sinne haluan takaisin. Tahdon niin paljon sitä. Itseluottamus on kuitenkin heikko enkä tiedä osaisinko hommaa enää ja siellä jo ennen uupuneena, pelkään, että uuvun taas. Kuitenkin niin kovasti tunnen paloa ajatuksen tasolla ja haaveilen, että vielä olisin keittiömestari tai omistaisin oman paikan. Rakastan sitä työtä mutta pelkään, etten osaa mitään enää tai ole riittävä.
Samaan aikaan haluaisin alkaa kuntoilenaan. Haluan kunnolla käyttää fyysistä voimaani, minun täytyy saada purettua ja saada yhteys kehooni takaisin. (En ole liikkunut vuosiin kunnolla).
Tässä on kaksi asiaa joita tarvitsen ja haluan. Salikortin hommaan mutta en tiedä miten uskallan palata ravintolamaailmaan enää takaisin ja haluanko sitä sitten lopulta kuitenkaan (vaikka mielen perukoilla se on vahvasti läsnä jopa päivittäin).
Kommentit (12)
Vierailija kirjoitti:
Onnea, olet jo oikealla tiellä kun tutkailet.
Olen kuullut, että ne ihmiset menestyvät elämässään, jotka tietävät päämääränsä tarkkaan ja asia on heille intohimoinen.
Yritän ymmärtää mikä se oma intohimoni on. En vain tiedä. Ehkä pelko on vähän tiellä kaikkien unelmien ajattelemisessa. Pitäisi olla rohkeampi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Carl Jung on sanonut: where yout fear is, there your task is.
luepa kirja Susanna Purra: löydä tunteesi voima.
Sulla on taikasauva. Kun osoitat sillä jotain asiaa, tiedät haluatko sitä oikeasti vai et. Tunnet. Tuleeko se todellisesta halusta että on hyvä asia, kiva juuri sulle vai vain muiden odotuksista. Ja missä paikassa on hyvä värähtely. Mikä resonoi sulle. Ja kun sitä asiaa miettii. Kyllä ja ei -lista.
Joko lopetit alkon käytön? Siitä voisi aloittaa.
Minä vain olen. En ajelehdi, en käytä aineita, en elä. Ainoastaan vain olen olemassa ja siinä kaikkia. Silti käyn läpi jatkuvaa kriisiä väsymykseen ja uupumiseen asti. Välillä miettii että sitä ei enää jaksa, mutta toisaalta täältä ei haluaisi lähteä pois ennen aikojaan ja siten satuttaa muitan. Joten olen valinnut sen että olen ja kärsin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä vain olen. En ajelehdi, en käytä aineita, en elä. Ainoastaan vain olen olemassa ja siinä kaikkia. Silti käyn läpi jatkuvaa kriisiä väsymykseen ja uupumiseen asti. Välillä miettii että sitä ei enää jaksa, mutta toisaalta täältä ei haluaisi lähteä pois ennen aikojaan ja siten satuttaa muitan. Joten olen valinnut sen että olen ja kärsin.
En halua kuulostaa ikävältä ja tiedän mitä masennus sekä uupumus on.
Täytyy kuitenkin kertoa, että oma kokemukseni on se, että tämä päämäärättömyys ja tekemättömyys (unelmiensa eteen) myös uuvuttaa hyvin paljon. Oikeastaan niin sanotusti sisäisesti kuihduttaa.
Kun pääsee siihen omaan tilaansa, jossa haastaa itseään ja pääsee kiinni siihen tarmoon vaikka väsyttää, niin se on todella upea tunne. Se kasvattaa ja vie oikealle polulle.
Valitettavasti minä kadotin tuon kun tuli kaikenlaista eteen mutta olen valmis taas löytämään sen. Olen väsynyt, uupunut ja peloissani mutta luulen, että se johtuu tällä hetkellä siitä, etten yksinkertaisesti elä elämääni nyt niin kuten haluaisin. Ja se vaatii töitä, että löydän taas sen tien. Ap
Niin se on kyllä vaikeaa löytää se oma juttu. Itse löysin intohimon kohteen n. 45 vuotiaana, eron jälkeen. Ei se tarvitse olla kummoinenkaan asia mistä saa elinvoimaa. Äidilläni se on neulominen.
Aiemmin olin vain kotona perheen kanssa. Töitä, sitten kotiin, lapset harrastuksiin jne.... Sitähän se elämä tietysti perheellisellä on. Ikävä myöntää, että elämä on ollut mukavampaa nyt, kun lapset omillaan, koira kuollut, eronnut ja töitäkin vain silloin tällöin.
Olen 0 tunti sopimuksella omasta tahdostani se on parasta mitä voi olla.Olin aiemmin 20 vuotta putkeen raskaassa huonosti palkatussa työssä ja se oli perseestä se. Parisuhteeseen en enää mene, sillä en koe sen antavan enää mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vain olen. En ajelehdi, en käytä aineita, en elä. Ainoastaan vain olen olemassa ja siinä kaikkia. Silti käyn läpi jatkuvaa kriisiä väsymykseen ja uupumiseen asti. Välillä miettii että sitä ei enää jaksa, mutta toisaalta täältä ei haluaisi lähteä pois ennen aikojaan ja siten satuttaa muitan. Joten olen valinnut sen että olen ja kärsin.
En halua kuulostaa ikävältä ja tiedän mitä masennus sekä uupumus on.
Täytyy kuitenkin kertoa, että oma kokemukseni on se, että tämä päämäärättömyys ja tekemättömyys (unelmiensa eteen) myös uuvuttaa hyvin paljon. Oikeastaan niin sanotusti sisäisesti kuihduttaa.
Kun pääsee siihen omaan tilaansa, jossa haastaa itseään ja pääsee kiinni siihen tarmoon vaikka väsyttää, niin se on todella upea tunne. Se kasvattaa ja vie oikealle polulle.
Valitettavasti minä kadot
Olen käynyt vuosia hoidoissa ja tutkimuksiss ja joka kerta todettu etten ole masentunut tai tarkemmin että masennuksen kriteerit eivät täyty eivätkä he pysty auttamaan enempää koska eivät tiedä mistä on kyse enkä itse pysty sitä heille kertomaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnea, olet jo oikealla tiellä kun tutkailet.
Olen kuullut, että ne ihmiset menestyvät elämässään, jotka tietävät päämääränsä tarkkaan ja asia on heille intohimoinen.
Yritän ymmärtää mikä se oma intohimoni on. En vain tiedä. Ehkä pelko on vähän tiellä kaikkien unelmien ajattelemisessa. Pitäisi olla rohkeampi.
Ap
Hyödynnä terapeutti 100% ja juttele noista peloistasi ja haaveistasi.
Ei kaikille löydy haavetta jota tavoitella, mutta ei se "leipäpappinakaan" työskentely huono valinta ole ja siistejä fiiliksiä ja saavutuksia niinkin saa.
Vierailija kirjoitti:
Sulla on taikasauva. Kun osoitat sillä jotain asiaa, tiedät haluatko sitä oikeasti vai et. Tunnet. Tuleeko se todellisesta halusta että on hyvä asia, kiva juuri sulle vai vain muiden odotuksista. Ja missä paikassa on hyvä värähtely. Mikä resonoi sulle. Ja kun sitä asiaa miettii. Kyllä ja ei -lista.
On, on, housuissani!
Onnea, olet jo oikealla tiellä kun tutkailet.