Miten voi kehittää itsekuria? Pitäisi muuttaa elintapoja (mm. lopettaa herkuttelu) mutta minulla ei ole yhtään itsekuria
Kaikki romahtaa aina illalla kun jään jumittamaan tv:n eteen ja kännykälle ja alan kaivaa herkkuja esiin, siinä menee sitten liian monta tuntia. Eikä minulla ole edes oikeasti nälkä, olen muuten syönyt koko päivän suositusten mukaan. Silti aina sama kaava ja menee hermo itseen.
Vaikka aamulla päätän että tänään illalla en jää tv:n eteen ja vielä päivälläkin ajattelen näin, niin silti illalla jään siihen. Ajattelen silloin kai jotenkin niin että "vielä tämä kerta, huomenna sitten muutun" ja tämä toistuu joka ilta.
Tuntuu liian helpolta sanoa että "älä istu tv:n ääreen" tai "älä osta herkkuja" mutta ongelma on se itsekuri. Ja en yleensä itse osta herkkuja vaan saan niitä äidiltäni. En hillitse itseäni niiden kanssa, eikä hän tietenkään minua kuuntele.
Tätä on jatkunut jo vuosia. Kiloja alkaa tulla. Yöuni viivästyy kun en malta sitten mennä nukkumaan. Maailma ja velvollisuudet masentaa. Hävettää itsekurin puute ja se etten pidä itsestäni huolta.
Kommentit (15)
Syksy on hankalaa aikaa tuohon. Varmaan viileä sää tekee himoja kaikkeen? Ehkä pitää vieroittautua hieman sokerista ja muusta. Silti jos ei ota mitään mikä herättää tai virkistää, on unessa.
No heitä aamulla ne herkut roskiin
Huono itsekuri minullakin on, mutta yritän aina keksiä jotain korviketoimintoja. Lähden vaikka kävelylle, etten istu olkkarissa käsi sipsipussissa. Tai menen leffaan, etten roiku netissä ja juo kaljaa.
Älä syö suositusten mukaan. Suositusruoka ylläpitää ylimääräisiä mielitekoja, koska elimistö jää vaille ravintoa.
Itsekurilla et onnistu, vaan poistamalla mielitekojen syyn.
Minun mottoni on: Jos syömisten säätely vaatii vähääkään itsehillintää, ovat ruokavalion makroravinnesuhteet pielessä.
(Makroravinnesuhteet: Kuinka paljon päivän kaloreista on prosentteina rasvaa/proteiinia/hiilihydraattia.)
Rasvapolttoinen hiilareidenrajoittaja ei joudu itsekuria harrastamaan lainkaan. Lisää tietoa täältä: karppaus.info
Rasvapolttoisena olen ollut yli 10 v ja ikinä ennen en ole samaan aikaan nauttinut ruuasta aterioilla yhtä paljon ja kuitenkiin ollut täysin välinpitämätön syömisen suhteen aterioiden välillä. Ja aterioita on päivässä 2-3, ei välipaloja.
Sitten vielä tällainen vinkki: Gluteeni saa syömään enemmän. Kahdesta muuten tismalleen samanlaisesta ateriasta koehenkilöt söivät sitä johon oli lisätty gluteenia noin 400 kCal verran enemmän per ateria.
Vierailija kirjoitti:
Syksy on hankalaa aikaa tuohon. Varmaan viileä sää tekee himoja kaikkeen? Ehkä pitää vieroittautua hieman sokerista ja muusta. Silti jos ei ota mitään mikä herättää tai virkistää, on unessa.
Totta tuokin, mutta herkuttelen silti vuoden ympäri, kesäisinkin
-ap
Vierailija kirjoitti:
Minun mottoni on: Jos syömisten säätely vaatii vähääkään itsehillintää, ovat ruokavalion makroravinnesuhteet pielessä.
(Makroravinnesuhteet: Kuinka paljon päivän kaloreista on prosentteina rasvaa/proteiinia/hiilihydraattia.)
Rasvapolttoinen hiilareidenrajoittaja ei joudu itsekuria harrastamaan lainkaan. Lisää tietoa täältä: karppaus.info
Rasvapolttoisena olen ollut yli 10 v ja ikinä ennen en ole samaan aikaan nauttinut ruuasta aterioilla yhtä paljon ja kuitenkiin ollut täysin välinpitämätön syömisen suhteen aterioiden välillä. Ja aterioita on päivässä 2-3, ei välipaloja.
Sitten vielä tällainen vinkki: Gluteeni saa syömään enemmän. Kahdesta muuten tismalleen samanlaisesta ateriasta koehenkilöt söivät sitä johon oli lisätty gluteenia noin 400 kCal verran enemmän per ateria.
Ihan ohiksena: mitä on lisätty gtluteeni? Siis tiedän, että on ruokia, joissa on gluteenia (viljoja sisältävät) ja sitten luontaisesti gluteenittomia (kaikki muut) tai tuotteita, joista on poistettu gluteeni (gluteenittomat jauhot), mutta mitä silloin lisätään, kun lisätään gluteenia?
Ovatko kaikki keliaakikot hoikkia?
Vierailija kirjoitti:
Älä syö suositusten mukaan. Suositusruoka ylläpitää ylimääräisiä mielitekoja, koska elimistö jää vaille ravintoa.
Itsekurilla et onnistu, vaan poistamalla mielitekojen syyn.
Jaa mikäs se ravinto on mistä elimistö muka jää vaille jos syö suositusten mukaan? :D
Itsekurihan on tahdonvoimaa, ja se ei ole mikään ehtymätön resurssi, jota ihmisellä joko on tai ei ole. Se voi loppua kesken semmoiseltakin, jolla sitä on ollut.
Kannattaisi siis rakentaa haluamansa muutokset jollekin muulle kuin itsekurille. Opettele pikkuhiljaa vaikka uusia rutiineja, jotka ei kuitenkaan vaadi itsekuria ja hirveästi tahdonvoimaa. Muokkaa ympäristöäsi niin, että voit tehdä vaivattomammin hyviä päätöksiä, eikä ne tunnu kauheilta uhrauksilta. Tee yksi asia kerrallaan, älä yritä pyöräyttää ympäri kaikkea kerralla.
Panosta ihan ensiksi uneen. Väsyneenä kaiken muun tekeminen hankaloituu eikä uusien rutiinien opettelu onnistu. Perehdy unihygieniaan.
Ja jossain vaiheessa lakkaa vaikka ottamasta vastaan niitä herkkuja äidiltäsi. Jos äiti ei kuuntele, kun sanot ei kiitos, niin anna ne vaikka naapurille tai heitä roskiin (tai heitä ne äitisi nähden roskiin, niin ehkä oppii.)
Komppaan kirjoittajaa nro 10!
Älä jätä asioita tahdonvoiman varaan. Silloin kun olet pirteä ja energinen, esim. aamulla, laita itsellesi kaikki valmiiksi, että voit tahdonvoimaa käyttämättä noudattaa terveellisiä elintapoja sitten kun olet väsynyt tai stressaantunut.
älä pidä kotona sipsejä tai karkkia. Laita itsellesi terveellinen annos valmiiksi aamusta. Ota esiin lenkkivaatteet riviin. Laita kännykkään rajoitus. Ota esiin joku sellainen asia, joka tekee sinulle hyvää eikä ole epäterveellinen (esim kirjan luku, lauluharjoittelu, kaverille soittaminen, tanssi, neulominen jne jne). Tee kynnys siihen ennalta niin matalaksi kuin ikinä voit.
Yksi tärkeimmistä jutuista on lopettaa mustavalkoinen ajattelu. Eli että sun pitäisi syödä koko päivä täysin puhtaasti tai homma on mennyt täysin pieleen eikä järkeä yrittää enää esim. samana päivänä. Eli isojen, ns. dramaattisten elämäntapamuutosten sijasta ajattele että jokainen kerta kun vaikka syöt kasviksia tai yhden keksin vähemmän on hyvä asken parempaan suuntaan.
Googlaa myös miten verensokeria voi hallita syömällä. Esim. kasvikset alkupalana on tässä tärkeä juttu, mutta muitakin kikkoja on (kuten että aamupalalla ei hiilareita taikka että isoimpaa ateriaa ennen juo (ruoka)etikkaa veteen sekoitettuna. Verensokerin heittely aiheuttaa makeanhimoa ja lihavuusongelmia.
Sitten kolmas juttu on, että älä ole dieetillä tai koita pitää sellaista, vaikka olis painoa tiputettavana. Ajattele että pyrit syömään tänään tavalla, jolla voit jatkaa koko elämäsi. Esim. täysi kieltäytyminen ei kuulu tähän.
Itsekin siis painin saman ongelman kanssa. Siksi tullut opiskeltua näitä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä syö suositusten mukaan. Suositusruoka ylläpitää ylimääräisiä mielitekoja, koska elimistö jää vaille ravintoa.
Itsekurilla et onnistu, vaan poistamalla mielitekojen syyn.
Jaa mikäs se ravinto on mistä elimistö muka jää vaille jos syö suositusten mukaan? :D
Se, millä elimistö toimii hyvin.
Mulla oli ihan sama tilanne mitä ap:llä. Mulla auttoi vain nämä keinot:
- lahjoitin sekä television että sohvan pois ja hankin sohvan tilalle kuntopyörän. Nyt olohuoneessa voi istua vain joko lattialla tai kuntopyörän päällä.
- kun äiti tunki herkkuja käteen, kävelin välittömästi ulos roskikselle ja tiputin ne sinne. Äiti loukkaantui ja seurasi raivoa ja itkua, mutta lopulta oppi antamaan herkut muille, ja mulle tuo nykyään omenoita.
- laadin ostoslistan etukäteen ennen kauppaan menoa, tarkistan netistä mitä tuotteet ostaa, ja otan käteistä mukaan tasan tarvittavan määrän. En ota mitään kortteja kauppaan mukaan. Välillä olen laskenut väärin ja osa tuotteista pitää jättää kassalle kun mukana ei olekaan tarpeeksi rahaa, mutta mitään heräteostoksia ei tule tehtyä.
Tee jotain muutakin illalla. Suunnittele vaikka pieniä tavoitteita ja tekemisiä, esim puolen tunnin kävelylenkki, uuden hedelmän kokeilu, kirjan lukeminen sängyssä, musiikin kuuntelu lattialla, ikkunoiden pesu äänikirjaa kuunnellen. Kun saat kokoon vaikkapa 20 kertaa niin palkitse itsesi uudella huivilla tms kivalla ylimääräisellä mikä nyt sulle toimii. Niin, ja ne herkut annat äidille takaisin.
Aloittamalla. Ei ole mitään taikatemppua. Askel kerrallaan ja eteenpäin. Harvalle toimii nollasta sataan tyyli, joten suosittelen sellaista lähestymistapaa, että pieniä muutoksia pitkällä aikavälillä.