Keskusteletko puolisosi kanssa lähes kaikesta?
Voitko sanoa puolisollesi esimerkiksi kaupassa, että siistii vähän hiuksiaan kun ovat sotkussa tai jos toinen kokeilee uusia vaatteita, uskallatko sanoa, että ei sovi sulle, älä ota sitä.
Mun kahdella kaverilla on miehiensä kanssa ihme hyssyttelysuhde. Mitään ei voi sanoa puoleen eikä toiseen, ettei kukaan vaan pahoita mieltään. Keskustelut tuntuvat olevan hirveän virallisia, niistä puuttuu se jokin mikä yhdistää tai vetää puoleensa.
Mietin omaa parisuhdettani ja monien muiden joita tunnen, niin se toinen on niin läheinen, että sille käytännössä uskaltaa sanoa mitä vaan. Ja se kaikki sanotaan oikeasti rakkaudella ja toinenkin sen tietää ja ymmärtää. Ja kaikki keskustelut ovat todella intensiivisiä ja niistä kuulee ja näkee meidän rakkauden ja kunnioituksen toisiamme kohtaan, vaikka siinä olisikin v ittuilua tai muuta.
Millaista teillä muilla siis on?
Kommentit (42)
Kyllä voin. Mutta en kyllä koe yleensä minkäänlaista tarvetta huomautella hiuksista tai pukeutumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin en itse yhdistä sitä että "voidaan puhua kaikesta" siihen että sanoisin toisen tukan olevan sekaisin tai että joku vaate ei sovi.
Minusta se että voidaan puhua kaikesta tarkoittaa että voidaan puhua omista ajatuksista, toiveista, haaveista jne. vapaasti. Ei siis sitä että sanotaan päin naamaa mitä toisesta ajatellaan.
Samaa mieltä! Meillä minä puhun paljonkin tunteista ja mikä harmittaa ja kerron avoimesti asioista kun taas puolisoni pimittää asioita, muuntelee totuutta ja suorastaan valehtelee, koska ei kykene ikäviin keskusteluihin. Kyllä, voin todella huonosti tässä parisuhteen irvikuvassa.
Oletko suhteessa, jossa kaikki on aina puolisosi syytä?
Sanotaan kaikki päin naamaa ja jaetaan kaikenlaset ajatukset, kielteiset ja myönteiset. Henkinen yhteys on vahva. Ei mitään hyssyttelyä, en kestäisi sellaista suhdetta päivääkään.
Jos nyt jonkun kanssa pysty keskustelemaan kaikesta, niin oman puolison, hän on elämäni tärkein ihminen.
Varmaan jaksan kuunnella mitä muija milloinkin mäkättää.
Vierailija kirjoitti:
En ole suhteessa enää (koskaan), mutta jos olisin, niin en puhuisi naiselle tunteistani, tai kertoisi itsestäni yhtään mitään, koska kaikkea miehen sanomaa käytetään häntä vastaan.
Keittiöpsykologina epäilen että sinulla ja exälläsi on ollut erilaiset persoonat ja kommunikointityylit. Koet että exä on loukannut sinua eikä tunteitasi ole kohdattu saati kuunneltu. Menneeseen et voi palata mutta voit opetella rajat ja ilmaisemaan omia ajatuksiasi ja tunteistasi paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin en itse yhdistä sitä että "voidaan puhua kaikesta" siihen että sanoisin toisen tukan olevan sekaisin tai että joku vaate ei sovi.
Minusta se että voidaan puhua kaikesta tarkoittaa että voidaan puhua omista ajatuksista, toiveista, haaveista jne. vapaasti. Ei siis sitä että sanotaan päin naamaa mitä toisesta ajatellaan.
Samaa mieltä. Kyllä me puhutaan miehen kanssa ihan kaikesta maan ja taivaan välillä, mutta ei tulisi mieleenkään sanoa, että hänen tukka tai asu on mielestäni ruma.
No on kyllä ihmeellistä jos ei edes omalle puolisolle voi sanoa, että sun tukka on ihan sekaisia. Minä naisena arvostan sitä, että jos vaikka olisi sovittamssa vaatteita ja tukka olisi niiden jäljiltä miten sattu, että puoliso ehdottomasti sanoisi, siitä ja osaisin korjata asian. Tai j
En mä tunne mitään tarvetta sanoa omaa mielipidettäni miehelle tuollaisista asioista. Hän pukeutuu ja leikkaa tukkansa itseään varten, ei minua. Olkoot juuri sellainen kuin haluaa, niin olen minäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin en itse yhdistä sitä että "voidaan puhua kaikesta" siihen että sanoisin toisen tukan olevan sekaisin tai että joku vaate ei sovi.
Minusta se että voidaan puhua kaikesta tarkoittaa että voidaan puhua omista ajatuksista, toiveista, haaveista jne. vapaasti. Ei siis sitä että sanotaan päin naamaa mitä toisesta ajatellaan.
Samaa mieltä! Meillä minä puhun paljonkin tunteista ja mikä harmittaa ja kerron avoimesti asioista kun taas puolisoni pimittää asioita, muuntelee totuutta ja suorastaan valehtelee, koska ei kykene ikäviin keskusteluihin. Kyllä, voin todella huonosti tässä parisuhteen irvikuvassa.
Miksi sitten olet tuollaisessa suhteessa?
Niinpä! Miksi fyysisesti väkivaltaisesta suhteestakaan kaikki ei lähde heti? Sik
En mä mitään neuvonut. Kysyin vaan ihan kiinnostuksesta, miksi joku on suhteessa jossa voi huonosti?
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin en itse yhdistä sitä että "voidaan puhua kaikesta" siihen että sanoisin toisen tukan olevan sekaisin tai että joku vaate ei sovi.
Minusta se että voidaan puhua kaikesta tarkoittaa että voidaan puhua omista ajatuksista, toiveista, haaveista jne. vapaasti. Ei siis sitä että sanotaan päin naamaa mitä toisesta ajatellaan.
On aika kummallista, jos ei voi noin arkpäiväisiä asioita sanoa!😕
Vierailija kirjoitti:
En ole suhteessa enää (koskaan), mutta jos olisin, niin en puhuisi naiselle tunteistani, tai kertoisi itsestäni yhtään mitään, koska kaikkea miehen sanomaa käytetään häntä vastaan.
Olet vaan valinnut naisesi huonosti. Kyllä meillä monella on toimiva suhde, jossa sekä nainen että mies voivat puhua tunteistaan avoimesti ja se ainoastaan syventää sitä suhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan kaikki päin naamaa ja jaetaan kaikenlaset ajatukset, kielteiset ja myönteiset. Henkinen yhteys on vahva. Ei mitään hyssyttelyä, en kestäisi sellaista suhdetta päivääkään.
Kertooko puolisosi sinulle samalla tyylillä ihan kaiken? Vai oletko se totuudentorvi lähinnä sinä?
Vierailija kirjoitti:
Yhdenkään naisen kanssa ei ole ikinä voinut puhua avoimesti yhtään mistään. Aina ne vetää jostain herneet nenään, kilahtaa päästään ja lopulta syyttää sinua kaikesta maailman pahuudesta sekä heidän negatiivisista tunteistaan.
Samaan aikaan voin puhua melkein kenen tahansa miehen kanssa ihan mistä vaan ja mistä näkökulmasta tahansa.
Nykyään vaan panen enkä soittele perään. Se riittää.
Niin, ehkä olet valinnut parisuhteeseen vääränlaisia naisia, sellaisia joiden kanssa et ole ystävä, vaan olet valinnut ulkonäön perusteella ketä haluat panna, et luonteen perusteella sellaista jonka kanssa huumori ja elämänarvot sopii yhteen, kuten kaverin kanssa. Se nainen pitäisi olla sun paras ystävä ja rakastettu, ei vaan joku random tyyppi jonka ulkonäkö sattui miellyttämään seksuaalisesti.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voin. Mutta en kyllä koe yleensä minkäänlaista tarvetta huomautella hiuksista tai pukeutumisesta.
Mielestäni siinä ei ole mitään vikaa, että auttaa sitä toista näyttämään siistiltä jos on vaikka tukka mennyt tuulessa sekaisin. Itse pidän sitä pikemminkin huomaavaisena, että toinen halua auttaa sua näyttämään siistiltä. Tärkeämpää on se miten asia sanotaan.
Se että sanoo, että sulla on hiukset huonosti tai paita ei yhtään sovi, riippuu siitä miten sen sanoo, että mikä on vastaanotto. Ei tuollaisia asioita sanota rumasti ja haukkumalla yhtään kenellekään, ei varsinkaan rakkaalle.
Ja tottakai voin puhua mieheni kanssa mistä vaan, ei se muuten mikään parisuhde ja rakkaussuhde olisi. Ja kun eletään samaa taloutta ja samaa arkea, ja siinä on vielä se intiimi suhde joka tekee ihmissuhteesta nimenomaan parisuhteen, niin pitää pystyä puhumaan ihan kaikestsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin en itse yhdistä sitä että "voidaan puhua kaikesta" siihen että sanoisin toisen tukan olevan sekaisin tai että joku vaate ei sovi.
Minusta se että voidaan puhua kaikesta tarkoittaa että voidaan puhua omista ajatuksista, toiveista, haaveista jne. vapaasti. Ei siis sitä että sanotaan päin naamaa mitä toisesta ajatellaan.
Samaa mieltä. Kyllä me puhutaan miehen kanssa ihan kaikesta maan ja taivaan välillä, mutta ei tulisi mieleenkään sanoa, että hänen tukka tai asu on mielestäni ruma.
Minä taas voin hyvin sanoa miehelle vaikka että tuo paita ei sovi sinulle yhtään.
Varmaan suurin osa meistä voi ja sanookin. Tuosta aloituksesta vaan tuli mieleen, että siinä nimenomaa arvostellaan toista, kun puhuttiin jostain i
Mistä sulle tuli tuosta aloituksesta sellainen mieleen, että pitäisi jotenkin vittuillakseen sanoa? Kun nimenomaan tavallisesti, kuten nyt tavalliset ihmiset toisilleen puhuu, että hei, sulla on tukka pörrössä, ja ei, ei tuo paita ole sulle hyvä, se toinen oli parempi.
En. Mies vetäytyy eikä halua puhua yhtään mistään. Alussa oli ihan toisenlainen.
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan kaikki päin naamaa ja jaetaan kaikenlaset ajatukset, kielteiset ja myönteiset. Henkinen yhteys on vahva. Ei mitään hyssyttelyä, en kestäisi sellaista suhdetta päivääkään.
Tätä juuri hain tällä aloituksellani, mutta yllättäen se käännettiin ja väännettiin taas. Mekin juttelemme haaveistamme ja toiveistamme ja maailmanpolitiikasta ja ties mistä, myös arkisista asioista sekä kommentoimme juuri toistemme ulkonäköä (myös hyvällä tavalla, sitä jopa useammin!) Emme siis jatkuvasti nälvi ja arvostele ja se välillämme oleva kettuilu on lämmintä ja hauskaa ja pitää kipinää yllä, täällä selkeästi ei-samankaltaiset ihmiset ymmärrä tätä kun sitä ei taida omissa ihmissuhteissa olla. Keskustelemme myös seksistä ja siitä, mitä me siinäkin haluamme.
Meidän keskusteluyhteys on siis lähes aina auki, pois lukien hetkelliset riitatilanteet. Ja takana on pitkä suhde. Ja siksi ihmettelen niitä, jotka tosiaan hyssyttelevät tiettyjä asioita parisuhteessaan. Että miksi pitää hyssytellä.
Ap
Kaikesta muusta paitsigayhommista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdenkään naisen kanssa ei ole ikinä voinut puhua avoimesti yhtään mistään. Aina ne vetää jostain herneet nenään, kilahtaa päästään ja lopulta syyttää sinua kaikesta maailman pahuudesta sekä heidän negatiivisista tunteistaan.
Samaan aikaan voin puhua melkein kenen tahansa miehen kanssa ihan mistä vaan ja mistä näkökulmasta tahansa.
Nykyään vaan panen enkä soittele perään. Se riittää.
Niin, ehkä olet valinnut parisuhteeseen vääränlaisia naisia, sellaisia joiden kanssa et ole ystävä, vaan olet valinnut ulkonäön perusteella ketä haluat panna, et luonteen perusteella sellaista jonka kanssa huumori ja elämänarvot sopii yhteen, kuten kaverin kanssa. Se nainen pitäisi olla sun paras ystävä ja rakastettu, ei vaan joku random tyyppi jonka ulkonäkö sattui miellyttämään seksuaalisesti.
Eivät sulje toisiaan pois. On naisia, joiden kanssa voi puhua ja joita haluaa panna. Kyllä suhde sellaisen kanssa kannattaa muodostaa, ketä haluaa ja voi kuvitella haluavansa vuosien kuluttua. Se on paras lähtökohta onnistuneelle suhteelle.
Ja luulet tuon olevan jotenkin sukupuoleen sidottua käytöstä????
Kyllä naisetkin yleensä pystyy puhumaan ystäviensä (naispuolisten) kanssa ihan kaikista asioista, ja eri näkökulmistä.
Yritä nyt naisvihassasi tajuta, että ei miehet ja naiset ole ollenkaan niin erilaisia. Ihmisiä ollaan molemmat sukupuolet ja molemmissa on kaikenlaisia ja tyypisiä.
Tuo sun naisvihayleistys, että naiset sitä ja naiset tätä ei ole pätevä. Miehet kun ihan yhtä yleisesti sitä ja tätä....ihan persoona kohtaista, ei sukupuoli.