Lue keskustelun säännöt.
Miten kohdata toisen laihtuminen?
07.10.2024 |
Ystäväni lihoi muutaman vuoden aikana huomattavan paljon. Hänellä oli todella vaikeaa tuolloin, ja olin hänestä huolissani psyykkisten syitten takia. Käsitin jostain sivulauseesta että lihominen oli hänelle myös vaikea asia ja hän pelkäsi terveytensä vuoksi.
Nyt hänellä menee onneksi paljon paremmin. Ystävä on laihduttanut silminnähtävästi tekemällä vaativan elämäntaparemontin. Haluisin antaa arvostuksen sille, miten on tehnyt töitä oman hyvinvointinsa eteen ja tukea siinä, että homma kestää. Samalla olen hieman huolissani, että vastoinkäymiset voivat kääntää laihduttamisen sairaalloiseksi ja puhkaista uudelleen syömishäiriön.
Kun tapaamme ruoan merkeissä, miten oikein kohdata tämä ystävän muutos?
Kommentit (14)
Älä kiinnitä siihen laihtumiseen huomiota sen kummemmin, ellei kaveri itse ota asiaa puheeksi. Yleisesti voit sanoa, että olet iloinen, että hänellä tuntuu menevän nyt paremmin ja että olet hänen tukenaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanot vaan että tosi kiva kun on laihtunut, ja kerrot kuinka paljon sua ällötti katsoa häntä lihavana
Vierailija kirjoitti:
Sanot vaan että tosi kiva kun on laihtunut, ja kerrot kuinka paljon sua ällötti katsoa häntä lihavana
Olet idiootti.
Olet hiljaa. Et puutu asiaan, koska tila on nyt normaali. Älä sinä nosta ongelmatiikkaa uudelleen pintaan.
Toisen kehoa ei ole lupa kommentoida. Ei hyvässä, ei pahassa. Kehorauha.
Toivittavasti ystäväsi on kunnossa. Ole tukena, ja ilmaise se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi laihtuminen pitäisi jotenkin "kohdata"? Olette ihan tavallisesti ja juttelette niitä näitä.
Sanot, että olet onnellinen siitä, kuinka hän vaikuttaa voivan nykyään paremmin ja että hyvä olo heijastuu hänestä myös ulospäin. Älä heijasta häneen omia pelkojasi siitä, kuinka merkittävä laihtuminen saattaa laukaista hänellä syömishäiriön uudelleen. Pahimmillaan siitä tulee itseään toteuttava ennuste. Ylipäätään sinun ei kannata kiinnittää huomiota nimenomaan hänen laihtumiseensa vaan yleiseen hyvinvoinnin kohenemiseen ja siihen, kuinka iloinen hänen puolestaan olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kuulisin jonkun ystäväni suhtautuvan selkäni takana minuun noin alentuvasti ja pohtivan minun terveysasioitani kuin ymmärtäisi niitä paremmin kuin minä itse niiden kanssa eläjänä, en välittäisi olla enää missään tekemisissä. Edes alaikäisten lasteni asioita en käsittele tuohon sävyyn, et ymmärrä mitä ovat rajat ja toisen ihmisen omien asioiden kunnioittaminen.
Huoli ja välittäminen eivät edellytä tuollaista toisen puolesta hänen jaksamisensa arvioimista ja henkistä vähättelyä sekä paapomista.
ei sitä tarvitse kommentoida mitenkään. paras tuki on ottaa hänet ihanana ja aina samanarvoisena ystävänä, oli hänen kulloinenkin painonsa mikä hyvänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä tiedät, ettei hän ole vakavasti sairas. Vaikka syöpä. Sitten sinä kehut, kuinka on laihtunut ja näyttää hyvältä, kun ei ole enää läski ihrasäkki. Elää ehkä 3kk. Mutta on ainakin hoikempi.
Vierailija kirjoitti:
Sanot iloisesti että "kylläpä näytät hyvältä" ja sitten seuraavaan puheenaiheeseen. Kuinkahan iso osa ystäväsi ongelmista on sinun huolesi ja stressisi aiheuttamaa? Se on negatiivista energiaa
Jos ystävällä on ollut syömishäiriö, niin ei kyllä kannata kommentoida ulkonäköä mitenkään. Muutenkaan toisen ulkomuodon kommentointi ei useinkaan ole niin toivottua, kuin saattaisi ajatella. Positiivinenkin kommentti voi muuttua negatiiviseksi kuulijan päässä ("kylläpä näytät hyvältä" -> ennen näytit kamalalta). Ei minusta tarvitse millään erityisellä tavalla "kohdata" ystävän laihtumista. Oleellisempaa on tuki niissä muissa elämän vaikeissa asioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta ainakin tuntui hyvältä, kun kovien vuosien jälkeen löysin itseäni ja paino putosi 30 kg, niin kun ystävämies sanoi "ootpa tosi hoikassa kunnossa, rantakunnossa, muijat tykkää", ja ystävänainen, että "ootpa sä tosiaan hoikistunut, näytät nyt 10 v itseäsi nuoremmalta". Eräs sanoi myös kuihtuneeksi. Ei tuntunut hyvältä, vaikka ehkä tarkoitus olla kehu. Mieluummin oon kuitenkin kuihtunut kuin lihava. Minusta jos se mitä aikoo sanoa, on positiivista ja nousee aidosta ihailusta, sen voi sanoa. -M
Ei tarvitse sanoa mitään.
Joskus täällä joku valitti,että "kaverit ei kehuneet laihtumista". Näiden oletettiin olevan tietenkin kateellisia. Huoh.
Itse olen aikoinani laihduttanut kymmeniä kiloja ja kiusaannuin kun joku huomautti asiasta. Ja tyrmäsin heti ne keskustelut. Aloin myös pelkäämään miten minuun suhtauduttaisiin,jos lihoisin.
Ja jos taas kokee huomion positiivisena niin se voi laukaista ajatuksen siitä,että pitää laihduttaa lisää. (Ei kukaan jaksa vuosikausia huomautella,että olet laihtunut).
Itse en kommentoi toisten lihomista,enkä laihtumista.
Jos itse ottavat asian puheeksi niin eri asia.
Sanot iloisesti että "kylläpä näytät hyvältä" ja sitten seuraavaan puheenaiheeseen. Kuinkahan iso osa ystäväsi ongelmista on sinun huolesi ja stressisi aiheuttamaa? Se on negatiivista energiaa