Mitä mieltä mieheni käytöksestä, tarvitsisin vertaistukea. Tunne, että toimin aina väärin...
Annan tässä muutaman esimerkin: 15-vuotias poikamme oli keskustellut isänsä eli mieheni kanssa, että haluaisi kuntosalikortin. Tiesin, että jotain keskustelua oli käyty, mutta en mitään yksityiskohtia. No poikani sanoi sitten eilen minulle, että voinko käydä hakemassa hänen kanssaan kortin kun hän saisi salille jonkun ystävän mukaan. No kävimme sitten hankkimassa jäsenyyden. Kerroin tästä miehelleni ja hän oli ärtynyt sekä minulle että pojalle. Asiat pitäisi kuulemma sopia ja hoitaa loppuun sen kanssa kenen kanssa on ensimmäisenä asiasta puhunut. Rehellisyyden nimissä olin vain ajatellut, että kiireinen mieheni olisi iloinen, että on yksi asia vähemmän hoidettavana.
Toinen esimerkki: toisella lapsellamme oli syntymäpäivä tulossa. Sanoin lapsellemme, että mitäköhän toivot lahjaksi. Että en ole vielä ehtinyt käydä hankkimassa lahjaa. Mieheni alkoi mököttää ja sanoi myöhemmin, että yritän mielistellä lapsiamme. Että lahja olisi meiltä molemmilta eikä pelkästään minulta. Totta tämä, mutta ehkä sanavalintani vain oli väärä.
Kolmas esimerkki: yksi lapsistamme menestyi harrastuksessaan erittäin hyvin ja hänet valittiin erityiseen "talenttiryhmään". Olin tästä luonnollisesti innostunut ja ylpeäkin. Lapsestamme oli laitettu kuva yhteen julkaisuun ja en ollut tätä huomannut. Mieheni sanoi, että lapsestamme on nyt kuva netissä ja minä sanoin, että näytä missä se on. Että hieno homma. Siihen mieheni sanoi, että sinähän et meinaa pysyä housuissasi. Yritä pidätellä innostuneisuuttasi.
Eli tällaisia kommentteja jatkuvasti. Alkaa olla tunne, että en uskalla kohta enää sanoa mitään tai tehdä mitään. On tunne, että oikeastaan lähes kaikki mitä sanon/teen ärsyttää miestäni. Nämä saattavat kuulostaa pieniltä asioilta, mutta tunnelma on hieman epämiellyttävä.
Onko kenelläkään mielipiteitä?
Kommentit (37)
Miehesi on herkkähipiäinen ja tuntee epävarmuutta kun pystyt parempaan kuin hän. Älä muuta itseäsi, vaan ole sitä mitä olet.
Vierailija kirjoitti:
Jos lukee kuvauksiasi teidän parisuhteesta, niin sinustakin saa vähän poukkoilevan vaikutelman. Otat aika herkästi itseesi? Se, että teinipoika pompottaa teitä molempia haluamalla kuntosalikortin ja tietää miten helppo on kävellä isän yli jallittamalla äiti ostamaan kuntosalikortti on sinulle aivan aiheesta sanottu. Neuvottelut olivat selkeästi kesken, joten teit väärin. Ei työelämässäkään sooloilla, vaan neuvottelut vedetään porukalla loppuun.
Olisi myös reilua puhua meidän vanhempien lahjasta, joten en tajua mikä sinut saa hösöttämään sen ostamista. Sanot ukolle, että kun kerran haluat puhua meistä myös menemme yhdessä ostoksille ja piste. Teet varmasti kaikkesi lapsesi eteen, joten hilliltse hieman itseäsi. Sinua käyttävät lapset selkeästi hyväkseen.
Noh, tottakai saat intoilla lapsestasi. Siihen sinulla on oikeus. Miehesi kommentti sinun reaktiostasi koskien lapsesi menestystä ja näkyvyyttä netissä on ihan aiheelli
Yhtälailla miehen olisi pitänyt kysyä apn mielipidettä kuntosalikortista ja kertoa omansa. Eihän se niin mene että se pitää hoitaa sen kanssa kenen on aloitettu vaan yhdessä, jos asiassa on kerran jotain ongelmaa.
Meillä on itsestään selvää että lahja on molemmilta vaikka sen toinen olisi yksin hankkinut jos lahjan saaja on oma lapsi / yhteinen tuttava tms. Ei siitä tarvi mieltänsä pahoittaa, päinvastoin voi olla tyytyväinen että toinen sen hoiti.
Kyllä tuossa miehellä on joku tarve kuittailla jatkuvasti, mikä on sitten syy, en tiedä. Se pitäisi selvittää miehen kanssa.
Kerroit, että miehesi voi olla ärtynyt, mököttää tai käskee sinua pidättelemään omaa innostumistasi. Nämä ovat tapoja, joilla miehesi manipuloi sinua eli saa sinut tuntemaan negatiivisia tunteita kuten syyllisyyttä ja epävarmuutta sekä epäilemään oman tunteesi kuten innostuksen oikeutusta.
Neuvoni sinulle on, että aseta rajat selkeästi ja aina. Voit esim. sanoa, että sinusta oli tärkeää hankkia lapselle jotain tai kysyä lapsen toivetta, tai että sinusta innostus on tärkeä tunne ja haluat myös lastesi oppivan, että tunteen näyttäminen ja kokeminen on sallittua. Pyri myös aina erottamaan, mikä on aitoa sinua ja mikä on lähtöisin miehestäsi. Lapsesi hyötyvät eniten siitä, että olet oma aito itsesi. Jos alat epäillä itseäsi tai piilottaa tunteitasi, luo se lapsille turvattoman kasvuympäristön, jossa yhdellä aikuisella on oikeus manipuloida toisia perheenjäseniä.
Täällä on monia hyviä pointteja ja ajattelemisen aihetta. Kiitos vastauksista!
Ap
Mitä sillä on väliä kuka hankkii salikortin. Miehesi taitaa olla joku nössykkä ääliö.
Särähti kyllä vähän nämä...
"Asiat pitäisi kuulemma sopia ja hoitaa loppuun sen kanssa kenen kanssa on ensimmäisenä asiasta puhunut."
Onko teillä ollut aina tapana tämä, että ensimmäinen vanhempi hoitaa asian loppuun? Vai onko jokin sanomaton miehen puolelta tuleva sääntö.
"Mieheni alkoi mököttää ja sanoi myöhemmin, että yritän mielistellä lapsiamme."
Outo reaktio jos se meni näin kuin kuvailit. Kysyisin miksi hänelle tuli sellainen olo, että yrität mielistellä. Kokeeko hän jotenkin olevansa ulkopuolinen näissä asioissa yleensä? Tai jonkinlaista kilpailuasetelmaa, koska eihän tuossa ole edes kyse mielistelystä vaan normaalista asiasta. Mököttäminen on myös kurja tapa osoittaa mieltä.
"Siihen mieheni sanoi, että sinähän et meinaa pysyä housuissasi. Yritä pidätellä innostuneisuuttasi."
Häntä selvästi harmittaa että olit niin iloinen, että se näkyi ja halusi kontrolloida tätä tunnetta, koska hän ei pidä liiasta innostuneisuudesta. Voi kertoa myös vaatimattomuudesta.
Mutta vaikea pelkästä tekstistä on päätellä mitään, nämä tuli vain mieleen siitä miten olit kirjoittanut asian.
Eikö sinun oma mielipiteesi ole tarpeeksi tärkeä? No mietipä asia niin että minä olisin kertonut sinulle tuon tarinan. Mitä sinä sanoisit minulle?
Minun mielipiteelläni ei ole mitään merkitystä sinulle. Kysyn kuitenkin, onkohan tuo "väärin " tekeminen uusi ilmiö vai nytkö sinä vasta kiinnität siihen huomiota?
Mulle on käynyt näin kahdessa suhteessa, yhtäkkiä mies alkaa arvostelemaan ihan kaikkea mitä teen ja mikään ei ole oikein. Olen oppinut, että rakkaus se on loppunut, miehet eivät vain osaa tunnesäätelytaitoja käsitelläkseen, puhuakseen tai ymmärtääkseen että kyseinen käytös on todella satuttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Särähti kyllä vähän nämä...
"Asiat pitäisi kuulemma sopia ja hoitaa loppuun sen kanssa kenen kanssa on ensimmäisenä asiasta puhunut."
Onko teillä ollut aina tapana tämä, että ensimmäinen vanhempi hoitaa asian loppuun? Vai onko jokin sanomaton miehen puolelta tuleva sääntö.
"Mieheni alkoi mököttää ja sanoi myöhemmin, että yritän mielistellä lapsiamme."
Outo reaktio jos se meni näin kuin kuvailit. Kysyisin miksi hänelle tuli sellainen olo, että yrität mielistellä. Kokeeko hän jotenkin olevansa ulkopuolinen näissä asioissa yleensä? Tai jonkinlaista kilpailuasetelmaa, koska eihän tuossa ole edes kyse mielistelystä vaan normaalista asiasta. Mököttäminen on myös kurja tapa osoittaa mieltä.
"Siihen mieheni sanoi, että sinähän et meinaa pysyä housuissasi. Yritä pidätellä innostuneisuuttasi."
Häntä selvästi harmittaa että olit niin iloinen, että se näkyi ja halusi ko
No kyllä asiat menivät juuri näin kuin olen kirjoittanut. On sellainen tunne, että mieheni ei halua olla minun kanssani samalla puolella. Ja se tuntuu omituiselta.
ap
Voisiko olla että mies on stressaantunut tai voi henkisesti pahoin jonkun ihan muun takia, ja purkaa sen sitten noin? Yleensä se on aina se lähimmäisin ihminen joka saa kiukuttelua vaikkei olisikaan hänen toiminnasta kyse. Miehen kannattaisi pysähtyä hetkeksi miettimään omaa oloaan/jaksamistaan jos sen kautta tajuaa turhaan sua kohdelleen huonosti.
Rauhallinen hetki keskustelulle, varovasti ettei mies ota kaikkea syyttelynä ja ehkä sitten tilanne helpottaa. Tsemppiä! <3
Kuinka paljon mies vietti aikaa lasten kanssa silloin, kun nämä olivat pieniä?
Veikkaan, että mies kadehtii vanhemmuuttasi.
Eikö mies sitten voi ostaa seuraavan salikortin. Haluaako hän kiitosta ja arvostusta pojalta erityisesti. Olla ihailtu isä. Sama lahjassa, että haluaa olla mukana. Vai jokin muu hiersi. Haluaako että asiat hoidetaan siten kun on ajateltu ja pikamuutoksessa hänet ei huomioitu. Sä taas ajattelet että asiat vaan hoidetaan ja saadaan aikaan, eikä siinä kummempaa. Mies yrittää kontrolloida jos sanoo kuivasti että "yritä pidätellä innostuneisuutta"? Miksi ihmeessä pitäisi yrittää hillitä innostusta..? Mikä logiikka. Miksi sun pitäisi olla miehen tottelun alla miten käyttäydyt.
Kuulostaa siltä että ap ja hänen miehensä eivät toimi tiiminä. Ap haluaa hoitaa asiat niin että arki rullaa jouhevasti ja asiat tulee hoidettua. Mies ilmeisesti suutahtaa jos kaikkea päätöksentekoa ei suoriteta hänen kauttansa ja näin heittelee kiviä rekeen ikävillä kommenteilla ja näpäytyksellä. Näpsäkkäänä naisena minäkin hoitaisin salikortin jos lapsi sitä minulta pyytäisi (olettaisin että mies on varmaan luvannut muttei kerennyt sitä hoitamaan jne). Yrittääkö mies saada sinut ap kävelemään kananmunankuorilla jolloin et voi näyttää tunteitasi vapaasti? Sen sijaan epäilet itseäsi ja reflektoit ja tuumailet millainen käytös mihinkin tilanteeseen on sopivaa miehellesi. Tämä on manipulaatiota ja henkistä väkivaltaa. Miehelläsi on ilmiselvästi joku ongelma. Onko heikko itsetunto jolloin tälläinen mies rupeaa pienentämään naista (moittiminen, väheksyminen, haukkuminen jne).
Minä heitän ehdotuksena ikäkriisin, masennuksen tai toisen naisen. Syystä tai toisesta miehesi vaikuttaa tällä hetkellä vähän tyytymättömältä ja jostain syystä vaikuttaa pohtivan myös teidän parisuhdettanne ja ehkä sen dynamiikkaa. Miksi - sitä en tiedä mutta esimerkkinä joku työuupumus, työttömyydestä seuraava masennus, iän tai vakavan sairauksen myötä tuleva pysähtyminen tai ihan vaan se vähiten kiva vaihtoehto eli ihastuminen johonkin toiseen voisi selittää kuvatunlaisen käytöksen.
Mies selvästi tuntee olevansa jotenkin ulkopuolinen tai kolmossijalla perheessänne. Ehkä hän kokee, että hänet aina jyrätään tai että sinä olet päällepäsmäri. Hän on mustasukkainen lapsellenne sinun huomiostasi. Onko tuohon alemmuuden- tai ulkopuolisuuden tunteeseen sitten jotain oikeaa syytä? Vai onko se miehestä itsestään johtuvaa? Monesti miehet uhriutuvat ja valittavat, vaikka ovat itse jättäytyneet perheessä taka-alalle ja käyttävät aikaa mieluiten harrastusten tai töiden parissa. Mutta kyllä moni nainenkin pomottaa eikä ymmärrä miesten psykologiaa tippaakaan.
Pikkumaista käytöstä mieheltäsi. En jaksaisi ihan joka lillukanvartta pohtia läpikotaisin ennen kuin voisin tehdä asiassa päätöksen. Sano äijälle, että nyt suu suppuun, tuollaista väninää jaksa kukaan kuunnella.