Miten oppia sietämään miestä?

Mietippä jos kysymys olisi "miten oppia sietämään ystävää?" Miksi ihmeessä haluaisit pitää elämässäsi ihmisen, jota sinun pitää oppia sietämään? Jos ei yhteiselo suju muutaman keskustelun jälkeen ja kumpikin sopeuta toimintaansa niin että yhdessä olisi kummallakin mahdollisimman hyvä olla, niin suhde on väärä. Et ole huono ihminen jos tämän toteat, myöskään mies ei ole huono ihminen jos ei siivoaminen suju lupailuista huolimatta. Ette vain ole toisillenne yhteensopivat asuinkumppaneina, niin yksinkertaista se on.

Turha sitä on jäädä hakkaamaan päätään seinään, psyykkisesti terve ja kypsä aikuinen kykenee kyllä muuttamaan toimintaansa jo yhden keskustelun perusteella, jos siihen kokee tarvetta.

Haluan itsekkin siistin ja kauniin kodin ja en halua lähteä edes tapailemaan miestä, kuka ei halua samaa. Uskon että säästyy monilta turhilta ongelmilta :) Tietenkin kaunis ja uudehko koti maksaa enemmän, joten ihan siitäkin voisi tulla jo erimielisyyttä. En oleta että mies tahtoisi maksaa enemmän mukavuuksista jos ei niistä välitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimimerkki7 kirjoitti:

Tuo on aika iso asia , millaisessa kodissa viihtyy ... Ja jos vielä on olemukseltaan epäsiisti niin miksi oikeasti haluaisit katsella sellasta.. jos mikään asia hiertää käytännössä koko ajan niin ei se henkilö ole sulle sopiva ja piste. Liikaa tätä pitää sopeutua juttua painotetaan. 

Niin mutta oonko mä vaan huono ihminen jos en siedä? Jos mies lupaakin muuttua?

 

Ap

Totta kai mies voi mies (kuten sinäkin Ap) voi muuttua. Minäkin voin löytää ja kohdata parsiuhdekummapnin itselleni vaikka en ole onnistunut siinä n. vuoden aikana, Pitäsiköhän minunkin alkaa elämään boheemimmin ja jättää jälkeeni sotkua ja epäsiisteyttä. Tuskin. Mutta jotta suhteenne ylipäätään voisi jatkua kysyisin, että mikä teitä yhdistää j

No niin, tulihan sieltä tarkempaakin kuvausta parisuhteen ongelmista. Miehesi alistaa ja syyllistää sinua.  Tyhjillä lupauksilla torpataan kaikki toiveesi.  Et viihdy kotonasi eikä sinulla ole mahdollisuutta viihtyisään kotiin. Minä lähtisin, ahdistavaa elää sikolätissä. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi sulla on sitten liian boheemi mies? Se meni ehkä vähän liian pitkälle? :D Voiko mies siivota jos se siivouksen ajankohdan aikajana on tarpeeksi pitkä, esimerkiksi voi valita imuroiko ma vai ke jne. Eri päivänä altaan siivous kylppärissä. Ei välitä ulkonäöstään? No pitääkö sun vaihtaa miestä tai olla sinkkuna. Vai kestätkö. Jos kidut ehkei se toimi. Miten saatte sovittua asiat?

Riittäisi että kävisi parturissa ja sitten ylläpitäisi tukkaa. Leikkauttaisi säännöllisesti. Vaihtaisi vaatteita ja ostaisi uusia. Housut sopivat ettei p näy

Ja siivous niin ettei pahaa hajua tule. Kun autokin haisee samalta kuin kämppä. En tiedä mikä avuksi? Vinkkejä?

Ap

yksi mahdollisuus on työstää itsessä tuota odotusta, eri luopua siitä toiveesta, että toinen muuttaisi tapojaan. jos on monia yhdistäviä juttuja ja muuten mukavaa, niin itse lähtisin harjoittelemaan hyväksymistä. se tekee elämästä monella tavalla muutenkin helpompaa, kun lakkaa päivästä toiseen taistelemasta samojen ajatusten ja aiheiden kanssa.

huomasin omassa avioliitossa, että oli selvästi vaivattomampaa keräillä vaatteet sun muut MINUN mielestäni vääristä paikoista, kuin tuskailla ja olla ärsyyntynyt asiasta päivästä ja viikosta toiseen. saati sitten käydä samaa riitaa uudestaan ja uudestaan.

jos itse olet se, joka tarvitset sen siistin ympäristön voidaksesi hyvin, niin tee vaadittavat asiat sen ylläpitämiseksi. mies tukee jaksamistasi ilmeisesti monin muin tavoin, joista monet voivat olla sellaisia, jotka huomaat vasta ne mahdollisesti menetettyäsi. 

mielen jaksamattomuuden suhde ympäristöön on siten kaksisuuntainen, että huonossa voinnissa epäjärjestyksestä kärsii enemmän ja tarvitsee tueksi sen siisteyden. masennus myös saattaa joskus vääristää asioiden mittasuhteita siten, että sen lisäksi, että tunnekokemukset ovat korostuneen latteita tai kielteisiä, niihin perustuvat ajatukset myös valtaavat mielessä enemmän tilaa kuin jotkut "neutraalimman" tai jopa mukavankin tuntuiset asiat. usein on taipumus kääntää huonot fiilikset ympäristöstä johtuviksi. ainakin olen omassa elämässä tällaisen havainnon tehnyt, usein valitettavasti vasta jälkikäteen, kun olosuhteiden muuttaminen ei olekaan auttanut. hyvän jaksamisen palattua olen huomannut sietäväni millaista sotkua tahansa ja ihmisetkin vaillinaisuuksineen ärsyttävät vähemmän.

mahdollisimman hyvää vointia sinulle <3  

Ei tuo lupaavalta vaikuta, jos et voi sietää kyseistä ihmistä. Parisuhteen ei pidä olla oman itsensä kieltämistä (kummaltakaan). 

Niin, ystävänä sietäisin paremmin mutta hän ei halua ystävyyttä

Ap

Vierailija kirjoitti:

Niin, ystävänä sietäisin paremmin mutta hän ei halua ystävyyttä

 

Ap

Siis oletko sä hänen kanssa vain koska HÄN haluaa? Siltä kuulostaa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sulla on sitten liian boheemi mies? Se meni ehkä vähän liian pitkälle? :D Voiko mies siivota jos se siivouksen ajankohdan aikajana on tarpeeksi pitkä, esimerkiksi voi valita imuroiko ma vai ke jne. Eri päivänä altaan siivous kylppärissä. Ei välitä ulkonäöstään? No pitääkö sun vaihtaa miestä tai olla sinkkuna. Vai kestätkö. Jos kidut ehkei se toimi. Miten saatte sovittua asiat?

 

Riittäisi että kävisi parturissa ja sitten ylläpitäisi tukkaa. Leikkauttaisi säännöllisesti. Vaihtaisi vaatteita ja ostaisi uusia. Housut sopivat ettei p näy

Ja siivous niin ettei pahaa hajua tule. Kun autokin haisee samalta kuin kämppä. En tiedä mikä avuksi? Vinkkejä?

 

Ap

Pitäiskö sun sitten auttaa miestä. Meette hankkimaan vaatteita jotenkin, niin että on hyvä fiilis tai verkko-ostos. Ja mies voi siivotakin kun on sopiva ajankohta hänelle, ettei yhtäkkiä tule, minkä siivoustehtävän hän haluaa. Entä neutralisoija ilmaan, sitrus ja pesukone. Ehkä autolle pitää keksiä erikseen jotain, tutki.

vaihtoehtonahan on, että siivoat, ostat vaatteet (ja hävität vanhat) ja varaat ne parturiajat. näin olen nähnyt edellisen sukupolven joidenkin naisten tekevän, itse asiassa joidenkin ikätovereidenkin.

hyvänä puolena on se, että pääsee vaikuttamaan lopputuloksiin (miehen omat ideat/maku ei aina ole sitä mitä toivoisi), huonona taas se että tuo vaatii jaksamista ja saattaa vituttaa.

onko lapsia, onko omaisuutta, jaksaisiko ja kestäisikö eron jälkeisiä olosuhteita, jaksaisiko ja kestäisikö eroprosessia, osaako olla yksin - siinä joitakin kysymyksiä harkittavaksi. entä onko välittäminen, rakkaus, tahto ja henkinen tuki muuten liitossa sellaisella tasolla, että vaivannäkö ei tunnu liialta? muuttaisiko ero vain masentuneen mielen tuskailun kohdetta vai uskoisitko sen kokonaisuuden huomioiden edistävän toimintakykyäsi?

No enää tarvitse yrittää kun mies ei halua pitää enää yhteyttä..

Ap