Minä lukemaan oppimisessa on muka vaikeaa?
Olen seurannut miten oma lapsi oppii. Ensin hän oppii mikä kirjain vastaa mitäkin äännettä. Ja sitten ne äänteen vain liukuvat jotenkin hänen päässään yhteen ja ulos suusta putkahtaa se sana. Alussa kankeasti ja hitaasti, mutta mitä enemmän harjoittelee sitä sujuvammaksi ja nopeammaksi lukeminen käy. Näyttää siltä, että aivot oppivan lukemisen kuin itsestään, kunhan ensin opettaa tuon kirjain-äänne-vastaavuuden ja kunhan vain harjoittelee paljon. Oikeastaan jopa kuin olisi mahdotonta estää oppimasta lukemaan, koska se oppiminen käy kuin itsestään. Selittäkää mikä lukemaan oppimisesta muka tekee niin vaikeaa, ettei joku lapsi sitä puolessa vuodessa oppisi! En ymmärrä tätä.
Kommentit (14)
Lukihäiriö esim. Eikä ole vaarallista jos oppii hitaammin.
Vierailija kirjoitti:
Lukihäiriö esim. Eikä ole vaarallista jos oppii hitaammin.
Ei kovin monella ole lukihäiriötä.
Tyhmä pää ja sisäsiittoiset vanhemmat.
Ns. normi lapsilla vaikeus on motivaation ja harjoituksen puute sekä keskittymiskyvyn tuhoutuminen digiyhteiskunnassa.
Lukihäiriö on itse asiassa aika yleinen, jollakin tasolla jopa joka kymmenennellä. Minun lapseni oppivat kaikki helposti lukemaan nelivuotiaina. Yhdellä diagnosoitiin lukihäiriö lukiossa ja toinen on siinä rajoilla. Vain yksi selvisi puhtain paperein täysin.
luiemmienn on ihan helppoa. samojin kirjoittamjine
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukihäiriö esim. Eikä ole vaarallista jos oppii hitaammin.
Ei kovin monella ole lukihäiriötä.
Ei ole koska ei ole resursseja diagnosoida. Antaa olla oppimatta sitten
Ei mikään, kirjoittaminen näyttää olevan vaikeampaa.
Lukutaidossa ei ole kyse vain siitä ymmärtääkö mikä sana muodostuu peräkkäin olevista kirjaimista. Kyse on myös siitä ymmärtääkö oikeasti lukemansa. Ja kuten tästäkin palstasta huomaa, se taito on tosi monella hakusessa.
Ap ei ainakaan osaa kirjoittaa - kannattaisi vähän panostaa edes otsikon oikeinkirjoitukseen.
Osalle se on vain vaikeampaa. Tulevaisuuden kannalta on kuitenkin ihan se ja sama opitko lukemaan 4 vuotiaana vai n. 7 vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ainakaan osaa kirjoittaa - kannattaisi vähän panostaa edes otsikon oikeinkirjoitukseen.
Jep. Hassua sinänsä, että olen kuitenkin kirjoittanut äikästä laudaturin. Ja saanut suomeksi kirjoitetusta gradusta laudaturin. Silti pääsi tulemaan yksi kirjoitusvirhe, ajattele. Ap
Vierailija kirjoitti:
Osalle se on vain vaikeampaa. Tulevaisuuden kannalta on kuitenkin ihan se ja sama opitko lukemaan 4 vuotiaana vai n. 7 vuotiaana.
Niinpä. Itse opin lukemaan koulussa työn ja tuskan kautta. En vain älynnyt kirjaimen ja äänteen välistä yhteyttä ja voi olla, että sitä ei suoraan selitettykään. Luulin, että se sana putkahtaa mieleen jonain "ilmestyksenä". Toisen lapseni oli myös vaikea oppia lukemaan. Minusta tuli maisteri pääaineena suomen kieli ja lapsen lukutaito testattiin yläkoulussa erittäin hyväksi. Ei kannata kilpailla kuka oppii lukemaan milloinkin vaan miettiä mitä sillä taidolla tekee. Lapset oppivat lukemaan koko ajan aikaisemmin, mutta lukemisen rutiini jää puuttumaan.
Ei oikeasti mikään.