Lue keskustelun säännöt.
Rahaa on kuulemma nykyään ihmisillä ja yrityksillä ja valtioilla enemmän kuin ikinä, mutta silti sitä ei ole kenelläkään tarpeeksi.
28.09.2024 |
Tehostetaan, leikataan, vähennetään. Kaikkialla valitetaan miten on kallista eikä rahat tahdo riittää.
Ei ennen ollut tällaista. Rahaa oli vähemmän, mutta silti sitä riitti ja mitään ei tarttenut vähennellä tai leikkailla.
Miten tähän on tultu? Miten tää on ylipäätänsä mahdollista? 🤔
Kommentit (7)
No eihän sitä ikinä ole kenelläkään tarpeeksi kun kysytään.
Aina on liian vähän tai ainakin vähemmän kuin naapurilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mahtaako aloittaja olla kovin nuori ja tietämätön?
Kyse on suhteista. Kun kaikki on kalliimpaa on suhteessa vähemmän rahaa käytettäväksi, vaikka sitä on näennäisesti enemmän. Sitten on vielä rikkaiden ja köyhien välinen railo, joka on syventynyt eli rikkaat ovat rikkaampia ja köyhät köyhempiä.
Velanotolla luotua ja boostattua varallisuutta on tämä maa täynnä.
Se on kumma että miljardeja veronmaksajien euroja laitetaan ulkomaille.
Esimerkiksi omasta palkastani menee 21% veroa. Jos itse saisin päättää ohjaisin palkkani verot esim Suomen terveydenhuoltoon ja teiden kunnossapitoon.
Tuntuu todella epäreilulta että suomen kansalainen käy töissä ja joutuu maksamaan tahtomattaan suuren osan veroistaan ulkomaille. Esim. Eu:lle, kehitysapuun ja Ukrainaan.
En sano etteikö muualla maailmassa ole oikeasti köyhyyttä ja rahan tarvetta, esim Afrikassa on. Mutta pääasiassa maksamamme kehitysapu menee koruptoituneiden afrikan valtioiden johtajien taskuun. Vain murto-osa menee oikeaan osoitteeseen.
Maailmassa on paljon vauraampia valtioita kuin pieni Suomi. Silti Suomi jakaa väkilukuun suhteutettuna suurimpia rahoja ulkomaille. Tämä ei kyllä ole reilua eikä oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rahaa ei pitäisi lapioida ulkomaille. Hoidetaan omat asiat ensin!
Jos rahaa jää se laitetaan säästöön, ei lapioida ulkomaille!
Kekkonen julisti kansallisen hätätilan 70-luvulla, kun Suomessa oli 100.000 työtöntä. Näin, vaikka työttömyysetuudet olivat murto-osa nykyisestä. Erikoissairaanhoito oli kehittymätöntä, joten siihen ei mennyt samanlaisia summia kuin nykyisin. Ihmiset kuolivat aiemmin, joten eläkemenot olivat murto-osa nykyisestä.
Ei ollut subjektiivista päivähoitoa, opintotukea, eikä monia muitakaan nykyajan rahareikiä. Sosiaalisektori on liian suuri verrattuna valtion ja kuntien saamiin verotuloihin. Vähissä on silti ihmiset, jotka kaipaavat takaisin 70-luvulle, etenkään vasemmistossa.