Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako nuorena asua yhdessä?
26.09.2024 |
Muuttaako moni nuorena asumaan tyttö- tai poikaystävänsä kanssa vaan siksi, että asuminen on niin halvempaa? Kannattaako noin tehdä, vaikka ei olisi vielä mitään suunnitelmia pitkästä suhteesta? Vai luuleeko kaikki, että yhteen muuttaminen tarkoittaa suunnitelmia loppuelämästä yhdessä.
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina voi muuttaa erilleen, jos suhde kosahtaa. Miksei voisi asua yhdessä, vaikkei olekaan vielä yhteiset hautapaikat varattu?
Ei, ei ja ei. Opiskelun alussa luodaan kaveriporukat. Mielummin muuttaa vaikka jonkun kaverin kanssa. Poikakaverin kanssa homma mennee aina kotileikeiksi.
Ei kaikilla ole samanlainen elämä kuin sinulla. Itse olen ollut nykyisen mieheni kanssa 15-vuotiaasta saakka. Ei ole estänyt meistä kumpaakaan luomasta kaverisuhteita opiskeluaikana tai sen jälkeenkään. Vaikka asumme yhdessä, meillä on kummallakin myös oma elämä. Näin oli jo silloin, kun 17-vuotiaina muutimme yhteen.
N40
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nämä nuorena alkaneet suhteet kestävät ihmeen hyvin. Tiedän monia tapauksia, jotka ovat alkaneet 16-vuotiaina ja kestäneet jo 50 vuotta.
Mutta ei enää nykyaikana kestä. 66-vuotias on elänyt nuoruutensa ilman Tindereitä ja muita houkutuksia ja lapsia on tullut melko nuorena niin on ollut pakkokin pysyä yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä nuorena alkaneet suhteet kestävät ihmeen hyvin. Tiedän monia tapauksia, jotka ovat alkaneet 16-vuotiaina ja kestäneet jo 50 vuotta.
Mutta ei enää nykyaikana kestä. 66-vuotias on elänyt nuoruutensa ilman Tindereitä ja muita houkutuksia ja lapsia on tullut melko nuorena niin on ollut pakkokin pysyä yhdessä.
Äläpä yleistä oman kokemuksesi perusteella. On paljonkin myös nuorempia, jotka haluavat sitoutua eivätkä lähde karkuun heti, kun arki tulee vastaan. Tiedän useamman 30+50-vuotiaan pariskunnan, jotka ovat olleet yhdessä teinistä saakka ja tavanneet ihan muualla kuin Tinderissä. Itse tapasin mieheni kun oli 21v ja edelleen olemme yhdessä. Olen 48v.
Vierailija kirjoitti:
Nämä nuorena alkaneet suhteet kestävät ihmeen hyvin. Tiedän monia tapauksia, jotka ovat alkaneet 16-vuotiaina ja kestäneet jo 50 vuotta.
50 vuotta sitten ei ollut vaihtoehtoja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata edes pariutua koska 80 % suhteista kariutuu
En ole siis mitenkään sitoutumassa mihinkään liittoon. Ihan taloudellisista syistä mietitään tuota yhteen muuttamista kun asumistuki laskee ensi vuonna. Nyt asutaan omissa asunnoissamme.
Ap
Taloudellisesti on edullisempaa asua erillään. Silloin saatte kumpikin enemmän tukia. Yhdessä asuessa tuet ovat pienemmät.
Vuokran voi puolittaa kaksin asuessa, eikä tarvitse ihan yhtä isoa asuntoa kuin yksin asuessa x 2.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän se kannattaa. Itse asuin kimpassa exäni kanssa ikävuodet 23-28. Oli kivaa ja ei se mitään eläkeläiselämää ollut, vaan paljon juhlia, iloa jos kyllä varsinkin loppuvaiheessa riitojakin. Ero oli aika raskas molemmille, mutta niin siitä vaan päästiin eteenpäin. Itsekseni asustelin sitten seuraavat kuusi vuotta, kunnes muutin yhteen nykyisen aviopuolisoni kanssa. Sanoisin että elämä on nyt ihan erilaista yhdessä asumisen suhteen koska työt ja ikä, nuorempana se oli enemmän sellaista opiskelu-hauskanpito-makaronilinjaa, joskin harjoittelua myös arkea varten. Ja tokihan se oli edullista kun kaksi maksoi yksiön vuokraa. Nyt ei meinaa raha riittää vaikka on suht hyvät tulot mutta kuluja on eläimellisesti.
Siten saa paremmin pimpsoo
T:poikaystäväsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä nuorena alkaneet suhteet kestävät ihmeen hyvin. Tiedän monia tapauksia, jotka ovat alkaneet 16-vuotiaina ja kestäneet jo 50 vuotta.
Mutta ei enää nykyaikana kestä. 66-vuotias on elänyt nuoruutensa ilman Tindereitä ja muita houkutuksia ja lapsia on tullut melko nuorena niin on ollut pakkokin pysyä yhdessä.
Äläpä yleistä oman kokemuksesi perusteella. On paljonkin myös nuorempia, jotka haluavat sitoutua eivätkä lähde karkuun heti, kun arki tulee vastaan. Tiedän useamman 30+50-vuotiaan pariskunnan, jotka ovat olleet yhdessä teinistä saakka ja tavanneet ihan muualla kuin Tinderissä. Itse tapasin mieheni kun oli 21v ja edelleen olemme yhdessä. Olen 48v.
Eli et ole kuitenkaan muuttanut yhteen 16-vuotiaana, etkä edes tavannut miestäsi 16-vuotiaana. Lisäksi olet elänyt nuoruutesi ilman Tinderiä. Tinderin tulon jälkeen Suomessa on sekä pariutuminen että syntyvyys vähentynyt.
Olen asunut solussa, kimppakämpässä, kommuunissa, avoliitossa ja yksin, ja paras näistä on ollut yksin asuminen. Seurustelen miehen kanssa, jolla on oma asunto. Hyvä järjestely ja molemmat saa olla rauhassa kun haluaa, muuten ollaan jomman kumman asunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me muutettiin yhteen opiskelijoina, minä olin kai 20 ja poikakaveri 22. Kumpikin asui siihen asti solukämpissä, kuten lähes kaikki sinkkuopiskelijat silloin, joten kaivattiin jo omaa rauhaa ja yhteistä kotia.
Pari vuotta myöhemmin mentiin naimisiin ja nyt on oltu naimisissa yli 35 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä nuorena alkaneet suhteet kestävät ihmeen hyvin. Tiedän monia tapauksia, jotka ovat alkaneet 16-vuotiaina ja kestäneet jo 50 vuotta.
Mutta ei enää nykyaikana kestä. 66-vuotias on elänyt nuoruutensa ilman Tindereitä ja muita houkutuksia ja lapsia on tullut melko nuorena niin on ollut pakkokin pysyä yhdessä.
Äläpä yleistä oman kokemuksesi perusteella. On paljonkin myös nuorempia, jotka haluavat sitoutua eivätkä lähde karkuun heti, kun arki tulee vastaan. Tiedän useamman 30+50-vuotiaan pariskunnan, jotka ovat olleet yhdessä teinistä saakka ja tavanneet ihan muualla kuin Tinderissä. Itse tapasin mieheni kun oli 21v ja edelleen olemme yhdessä. Olen 48v.
Eli et ole kuitenkaan muuttanut yhteen 16-vuotiaana, etkä edes tav
Lupea uudelleen, mitä kirjoitin. Anna vihjeen: en puhunut pelkästään itsestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä nuorena alkaneet suhteet kestävät ihmeen hyvin. Tiedän monia tapauksia, jotka ovat alkaneet 16-vuotiaina ja kestäneet jo 50 vuotta.
Mutta ei enää nykyaikana kestä. 66-vuotias on elänyt nuoruutensa ilman Tindereitä ja muita houkutuksia ja lapsia on tullut melko nuorena niin on ollut pakkokin pysyä yhdessä.
Ei ole mikään pakko pysyä yhdessä, vaikka olisi lapsia.
t. 66-vuotiaan lapsi, jonka vanhemmat erosivat kun oli 4v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä nuorena alkaneet suhteet kestävät ihmeen hyvin. Tiedän monia tapauksia, jotka ovat alkaneet 16-vuotiaina ja kestäneet jo 50 vuotta.
Mutta ei enää nykyaikana kestä. 66-vuotias on elänyt nuoruutensa ilman Tindereitä ja muita houkutuksia ja lapsia on tullut melko nuorena niin on ollut pakkokin pysyä yhdessä.
Äläpä yleistä oman kokemuksesi perusteella. On paljonkin myös nuorempia, jotka haluavat sitoutua eivätkä lähde karkuun heti, kun arki tulee vastaan. Tiedän useamman 30+50-vuotiaan pariskunnan, jotka ovat olleet yhdessä teinistä saakka ja tavanneet ihan muualla kuin Tinderissä. Itse tapasin mieheni kun oli 21v ja edelleen olemme yhdessä. Olen 48v.
Eli et ole kuitenkaan muuttanut yhteen 16-vuotiaana, etkä edes tav
Miksi luulet, että kaikki käyttävät Tinderiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi tulla niitä kiusauksiakin jos nuorena saman katon alle päätyy. Ei tietysti kaikilla, mutta liha on heikko.
tulin aikaisemmin töistä kotia niin mun tyttöystävä oli dildo perseessä makkarissa.sanoin voit lähteä en asu enään kenenkään kanssa.ja se oli vielä perseessä yök.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata edes pariutua koska 80 % suhteista kariutuu
En ole siis mitenkään sitoutumassa mihinkään liittoon. Ihan taloudellisista syistä mietitään tuota yhteen muuttamista kun asumistuki laskee ensi vuonna. Nyt asutaan omissa asunnoissamme.
Ap
Jotenkin ikävä ajatella, että joku olisi kanssani yhdessä, muttei ottaisi sitä mitenkään vakavasti ja olisi sitoutunut siihen. Silloin ei ainakaan kannata muuttaa yhteen, jos vaan tuhlaa toisen aikaa, tyyliin ollaan nyt vaan yhdessä, kunnes löydän paremman. Etsi mielummin kimppakämppä.
Miten se on ajan tuhlausta, jos ei sitoudu olemaan loppuelämää yhdessä? Meillä on mukavaa nyt. Olemme olleet pitkään yhdessä ja jos eroaisimme nyt, niin eivät ne yhteiset vuodet mitenkään hukkaan olisi menneet.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata missään tapauksessa muuttaa yhteen tuossa tapauksessa. Itse muutin yhteen hieman vastahakoisesti silloisen poikakaverini kanssa, kun lähdimme opiskelemaan. Se oli suuri virhe, koska se kotileikki oli suoraan pois opiskeluajan muista riennoista ja kokemuksista ihan ystävyyssuhteiden luomisesta lähtien.
Ero meille tuli parin vuoden kuluttua, mutten enää päässyt kunnolla mukaan jo muodostuneisiin kaverijengeihin. Jos jotain opiskeluajasta harmittelen niin tuota asiaa.
En tiedä miten yhteen muuttaminen vaikuttaisi ystävyyssuhteisiin ja rientoihin. Meillä on pitkälti yhteinen ystäväpiiri, jonka riennoissa käymme yhdessä. Omiakin ystäviä ja opiskelukavereita on, mihin he katoaisivat? Usein niistä riennoista tulee nytkin mentyä jomman kumman kotiin yöksi ja usein valmistaudutaan lähtöönkin yhdessä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata edes pariutua koska 80 % suhteista kariutuu
En ole siis mitenkään sitoutumassa mihinkään liittoon. Ihan taloudellisista syistä mietitään tuota yhteen muuttamista kun asumistuki laskee ensi vuonna. Nyt asutaan omissa asunnoissamme.
Ap
Et ole sitoutumassa liittoon mutta haluat muuttaa yhteen?
Te olette sitten aviopari. Jos vain toinen tienaa, niin hän on elatusvelvollinen kotona olevaa kohtaan, ne tuet pienenee. En itse lähtisi enää ikinä tuohon ellei kummallakin ole varma elanto. Siinä on kummallakin veemäiset paikat. Ja jos erotaan, niin vielä enemmän tulee tappelua.
Muutenkin varsinkin ensimmäinen ero voi olla hyvin rankka.
Miten yhteenmuutto välttämättä johtaisi avioliittoon?
Kukaan ei tiedä mitä elämässä tulee tapahtumaan. Rohkeasti vaan eteenpäin. Kiva, että teillä on toisenne ja voitte muuttaa yhteen. Ei kai se sen kummempaa ole.
Eli haluatte olla kämppiksiä. Jos tilanne on molemmille selvä, eipä tuossa mitään ihmeellistä ole. Jos taas annat ymmärtää, että olet vakavissasi, mutta oikeasti mietit vain rahaa, se on perseestä toista osapuolta kohtaan.