Lue keskustelun säännöt.
Olen vihainen kaverilleni, joka teki itsemurhan!!
13.02.2007 |
Tiedän kyllä että hänellä oli varmasti todella paha olo, mutta silti. Objektiivisesti hänen ongelmansa eivät olleet ylitsepääsemättömiä ja oman hengen riistäminen on äärimmäisen itsekästä. Miten moni häntäkin jäi kaipaamaan.
Kommentit (6)
jossain vaiheessa se alkoi laantua. Eihän se häntä takaisin tuo enkä minä pääse puhumaan hänelle..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta tänä päivänä kaipaan heitä ainoastaan.
Ja muistele niitä hyviä asioita ystävässä? Miksi SINUN vihasi on tärkeämpää kuin ystäväsi pohjaton tuska?
Itsemurha on itsekästä. Samoin lapsen haluaminen, halu tehdä töitä, halu laihtua. Elämä on parhaillaan ja pahimmillaan itsekästä. Jokkut satuttaa toisia itsekkäänä, ajaa moottoritiellä kolarin kun itsekkäänä ei pidä turvaväliä.
Kukaan ei voi sanoa toisen ongelmista etteikö ne olleet pahoja: susta ne ei ehkä ollu pahoja mutta masentunut ei kestä pieniäkään ongelmia?
Jos ei jaksa niin ei jaksa, mitä sitä tarttee vihata. Enempään et pystynyt antamaan, mutta enempää ei ystäväsi sinulta pyytänyt.
Unohda viha ja muista. Mene haudalle, ehkä se auttaa? Menneet on kuitenkin menneitä eikä niitä voi muuttaa.
vain vähän aikaa. Läheiseni itsemurhasta on aikaa 6 vuotta,tänä aikana tunteet ovat vaihdelleet laidasta laitaan,alkushokkiin kuuluu myös tuo vihan ja syyllisyyden tunne. Ne jotka tuon kokeneet tietävät sen.
Nykyisin tunteeni ovat lähinnä surua ja kaipausta ja noiden tunteiden voimakkuus vaihtelee. Miltei joka päivä kuitenkin tuo rakas ihminen on edelleen mielessäni.
Läheisen itsemurhan kokeneille on vertaistukiryhmiä.
Muiden on aina helppo sanoa, että ei ne ongelmat nyt niin pahoja olleet...