Olen valitsemassa lapselle päiväkotia, mitä kysymyksiä kannattaa kysyä?
Ensimmäisenä itselle tulee mieleen että olisi hyvä tietää henkilöstön vaihtuvuus.
Miten kannattaa kysyä päiväkodin työntekijämitoituksen laskennasta? Olen kuullut päiväkodeista joissa päiväkodin johtajan, keittäjän ym työaika lasketaan 100% "lasten kanssa toimintaan" vaikka todellisuudessa tekevät muuta työtä, miten tämän saa selville?
Mitä muuta pitäisi kysyä kun menee tutustumaan päiväkotiin?
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on päiväkotiajasta noin kymmenen vuotta, asiat ovat voineet muuttua. Kävimme muutamassa ja ykköstoiveeseen vaikutti puhtaasti se että päiväkoti tuntui kivalta ja lämminhenkiseltä. Tutustumiskäyntejä sai sopia useamman, ensin lapsen kanssa yhdessä ja sitten pari lyhyempää päivää lapselle yksin. Aika moni henkilökunnasta harrasti liikuntaa vapaa-aikana ja jaksoivat leikittää lapsia pihalla, retkiä lähimetsään oli joka tai joka toinen viikko. Tuo varhaiskasvatus oli vähän toissijainen juttu, tärkeämpää oli ainakin meille leikki, tukeminen kaverisuhteissa, syli tarvittaessa ja se että open tai hoitajan kanssa pystyi puhumaan lapsen tai kodin asioista. Fiilikset oli kai oikeat koska päiväkodissa on vielä sama johtaja ja muutakin henkilökuntaa.
Et taida tietää edes mitä on varhaiskasvatus
Mielummin vaikka sellainen herttainen mummo kuin joku takakireä paperinpyörittäjä, joka ei oikeasti ole edes läsnä lasten kanssa. Sen verran luotan omiin kasvatustaitoihini, että saan lapselleni opetettua vaadittavat taidot kouluikään mennessä.
Julkisella kyllä saa paikan päiväkotiin mutta sitä ei valita. Suomi ei ole USA missä päiväkotiin jonotetaan jo ennen kuin lapsi on syntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkieliseen päiväkotiin,ainut missä ei ole ongelmia.
Vain jos lapsi puhuu sujuvaa ruotsia. Muuten seuraa isoja ongelmia.
Olin harjoittelijana yhdessä ruotsinkielisessä ja toiminta oli mahtavaa. Lapset rauhallisia ja hoitajilla aikaa. Ilmapiiri iloinen ja leppoisa. Henkilökunnan välit hyvät.
Vierailija kirjoitti:
Julkisella kyllä saa paikan päiväkotiin mutta sitä ei valita. Suomi ei ole USA missä päiväkotiin jonotetaan jo ennen kuin lapsi on syntynyt.
Me jonotimme yksityiseen vähän yli vuoden. Muksu oli ensin kotona kolmevuotiaaksi. Kannatti.
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatuksen laadun kannalta keskeisin tekijä ovat lasten henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat ja muut varhaiskasvatussuunnitelmat. Sinuna vaatisin varhaiskasvattajia raportoimaan siitä, mitä he ovat tehneet suunnitelmien tavoitteiden toteutumiseksi. Jos toimintakauden päätteeksi iso osa varhaiskasvatussuunnitelmien tavoitteista jää toteutumatta, eli esimerkiksi lasten tunnetaidot tai motoriset taidot eivät ole kehittyneet suunnitelmiin kirjatulla tavalla, niin se on vahva merkki siitä, että varhaiskasvatuksen laadussa on puutteita.
Minä pitäisin taas huonona merkkinä sitä, jos päiväkodissa kovasti intoillaan vakasuunnitelmista. Se tarkoittaa todennäköisesti sitä, että ryhmän opettajan kaikki aika menee papereiden pyörittelyssä ja lasten kanssa on päivisin kellonajasta riippuen vain 1-2 lähihoitajaa. Todennäköisesti paljon laadukkaampaa varhaiskasvatusta lapsi saa ryhmässä, jossa opettaja viettää pääosan ajasta lasten eikä papereiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkieliseen päiväkotiin,ainut missä ei ole ongelmia.
Vain jos lapsi puhuu sujuvaa ruotsia. Muuten seuraa isoja ongelmia.
Eikös niitä kielikylpyjä ole?
Suomenkielisissä päiväkodeissa ei sitten ole ongelmia vaikka ne täynnä maahanmuuttajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkieliseen päiväkotiin,ainut missä ei ole ongelmia.
Vain jos lapsi puhuu sujuvaa ruotsia. Muuten seuraa isoja ongelmia.
Eikös niitä kielikylpyjä ole?
Kielikylpy on eri asia kuin ruotsinkielinen päiväkoti.
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista koulutusta henkilökunnalla on?
Saavatko he jatkuvaa täydennyskoulutusta?
Mikä on päiväkodin kasvatusfilosofia?
Miten lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastataan?
Kuinka suuri on ryhmäkoko?
Millainen on tyypillinen päiväkotipäivä?
Miten päiväkodissa huolehditaan turvallisuudesta?
Miten vanhempia pidetään ajan tasalla lapsen edistymisestä?
Miten päiväkoti tukee lasten sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen kehitystä?
Miten ruokailu järjestetään?
Tämä🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatuksen laadun kannalta keskeisin tekijä ovat lasten henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat ja muut varhaiskasvatussuunnitelmat. Sinuna vaatisin varhaiskasvattajia raportoimaan siitä, mitä he ovat tehneet suunnitelmien tavoitteiden toteutumiseksi. Jos toimintakauden päätteeksi iso osa varhaiskasvatussuunnitelmien tavoitteista jää toteutumatta, eli esimerkiksi lasten tunnetaidot tai motoriset taidot eivät ole kehittyneet suunnitelmiin kirjatulla tavalla, niin se on vahva merkki siitä, että varhaiskasvatuksen laadussa on puutteita.
Minä pitäisin taas huonona merkkinä sitä, jos päiväkodissa kovasti intoillaan vakasuunnitelmista. Se tarkoittaa todennäköisesti sitä, että ryhmän opettajan kaikki aika menee papereiden pyörittelyssä ja lasten kanssa on päivisin kellonajasta riippuen vain 1-2 lähihoitajaa. Todennäköisesti paljon laadukkaampaa varhaiskasvatusta lapsi saa r
Kuvaamasi kaltainen ryhmä rikkoisi lakia. Vakaopen työnkuva perustuu laissa määrättyihin asioihin ja työajasta vähintään 13% on suunnittelua, arviointia ja kehittämistä. Jos opettaja on päivät pitkät lasten kanssa, hän ei hoida tehtäviään eikä kasvatus ole suunnitelmallista eikä tavoitteellista vaan pelkkää oleskelua ja päivähoitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatuksen laadun kannalta keskeisin tekijä ovat lasten henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat ja muut varhaiskasvatussuunnitelmat. Sinuna vaatisin varhaiskasvattajia raportoimaan siitä, mitä he ovat tehneet suunnitelmien tavoitteiden toteutumiseksi. Jos toimintakauden päätteeksi iso osa varhaiskasvatussuunnitelmien tavoitteista jää toteutumatta, eli esimerkiksi lasten tunnetaidot tai motoriset taidot eivät ole kehittyneet suunnitelmiin kirjatulla tavalla, niin se on vahva merkki siitä, että varhaiskasvatuksen laadussa on puutteita.
Minä pitäisin taas huonona merkkinä sitä, jos päiväkodissa kovasti intoillaan vakasuunnitelmista. Se tarkoittaa todennäköisesti sitä, että ryhmän opettajan kaikki aika menee papereiden pyörittelyssä ja lasten kanssa on päivisin kellonajasta riippuen vain 1-2 lähihoitajaa. Todennäköisest
Kuvaamasi kaltainen ryhmä rikkoisi lakia. Vakaopen työnkuva perustuu laissa määrättyihin asioihin ja työajasta vähintään 13% on suunnittelua, arviointia ja kehittämistä. Jos opettaja on päivät pitkät lasten kanssa, hän ei hoida tehtäviään eikä kasvatus ole suunnitelmallista eikä tavoitteellista vaan pelkkää oleskelua ja päivähoitoa.
Jos kirjalliset tehtävät hoitaa niin kuin sääntöjen mukaan pitää, niin ei lapsille jää juurikaan aikaa. On totta, että sellainen ei ole mitään päivähoitoa (koska ei ehditä hoitaa lapsia) vaan pelkkää säilömistä. Vanhemmat haluaisivat lapsilleen hyvää hoitoa, mutta järjestelmän mukaan sellaista ei saa antaa koska pitää toteuttaa "varhaiskasvatusta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatuksen laadun kannalta keskeisin tekijä ovat lasten henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat ja muut varhaiskasvatussuunnitelmat. Sinuna vaatisin varhaiskasvattajia raportoimaan siitä, mitä he ovat tehneet suunnitelmien tavoitteiden toteutumiseksi. Jos toimintakauden päätteeksi iso osa varhaiskasvatussuunnitelmien tavoitteista jää toteutumatta, eli esimerkiksi lasten tunnetaidot tai motoriset taidot eivät ole kehittyneet suunnitelmiin kirjatulla tavalla, niin se on vahva merkki siitä, että varhaiskasvatuksen laadussa on puutteita.
Minä pitäisin taas huonona merkkinä sitä, jos päiväkodissa kovasti intoillaan vakasuunnitelmista. Se tarkoittaa todennäköisesti sitä, että ryhmän opettajan kaikki aika menee papereiden pyörittelyssä ja lasten kanssa on päivisin kellonajasta riippuen vain 1-2 lähihoitajaa. Todennäköisest
Kuvaamasi kaltainen ryhmä rikkoisi lakia. Vakaopen työnkuva perustuu laissa määrättyihin asioihin ja työajasta vähintään 13% on suunnittelua, arviointia ja kehittämistä. Jos opettaja on päivät pitkät lasten kanssa, hän ei hoida tehtäviään eikä kasvatus ole suunnitelmallista eikä tavoitteellista vaan pelkkää oleskelua ja päivähoitoa.
Se onkin hyvä, jos vakaope käyttää 13 % työajastaan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Mutta jos päiväkodissa kovasti intoillaan vakasuunnitelmista, niin todennäköisesti vakaope käyttää näihin ainakin 95 % työajastaan ja ehtii olla lasten kanssa max 5 %. Paperilla kaikki voi näyttää hienolta, mutta oikeasti "varhaiskasvatus" on pelkkää säilömistä ja selviytymistä päivästä toiseen, kun ryhmässä ei ole tarpeeksi aikuisia lasten määrään nähden.
Vierailija kirjoitti:
Mikä viikonpäivä on ruoska- ja kurituspäivä? Tämä saattaa vaihdella eri päiväkotien henkilömitoituksen suhteen.
Olisikin noin.Todellisuudessa hoitajat vaan katsovat tunnemittaria siellä, samalla kun lapset kepittävät hoitajat mustelmille.
Haha naurahdin tuolle valintajutulle. Yksityisen voi valita, mutta hyviin paikkoihin on jonoa. Johonkin ketjupäiväkotiin ehkä pääsee heti. Kunta laittaa sinne, missä on tilaa.
Mikä viikonpäivä on ruoska- ja kurituspäivä? Tämä saattaa vaihdella eri päiväkotien henkilömitoituksen suhteen.