Miksi jotkut kaupan kassat ovat niin kiukkuisia?

No näen noin 5 kassaa viikossa, ja esim. tänä vuonna olen kohdannut vain yhden kassan, jolla on ongelmia. Yleensä ovat joko neutraaleja tai palvelualttiita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopii mennä kokeilemaan kassatyötä. Saa olla aika vahvat hermot ja paksu nahka, että jaksaa hymyillä läpi kaiken sen pierun- ja hienhajun ja urputuksen. Asiakkaat osaavat olla pahimmillaan todella veemäisiä, eikä kassan edes tarvitse kaikkea sietää, ihmisarvo se on heilläkin.

Mutta miksi 99% silti osaa käyttäytyä asiallisesti ja sitten yksin ei? Koska tuon yhden henkilön kohdalla tuo huono käytös on jokapäiväistä, siihen ovat muutkin alueen asiakkaat kiinnittäneet huomiota. Luulisi tuon olevan taakka muillekin työntekijöille.

Harva käy kaupassa joka päivä. Ja aika harvalla niitä työvuoroja on joka päivä. 

Kyllä todella moni asiakas valitsee alitajuisesti sen ostospaikan, missä kokee aina saavansa asiallista palvelua henkilökunnalta.

t. bikinitrolli

Jos kassalla saa ostokset sujuvasti maksettua, niin mitä ihmeen väliä sillä on hymyileekö kassa vai ei? Missä ongelma?! Ostosten takiahan sinne mennään, eikä kerjäämään palvontaa kassaneideiltä. Jos tuotteet löytyy ja maksu onnistuu, niin kaikki lienee kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä todella moni asiakas valitsee alitajuisesti sen ostospaikan, missä kokee aina saavansa asiallista palvelua henkilökunnalta.

Mä käyn kerran viikossa kaupassa enkä eivätkä jää filosofoimaan suuremmilla sfääreillä miten joku minua kohtaan käytäytyi. 

Eräs kassa oli aina vihainen ja meni seuraavaksi töihin vanhusten hoitokotiin.Sääliksi käy hoidettavia.

Koska he pitävät itseään asiakkaitaan parempina. Valitettavasti perinteinen ammattiylpeys tuntuu kadonneen monelta alalta ja asiakkaita pidetään pelkkänä häiriönä vaikka he pitävät yrityksen pystyssä.

Vierailija kirjoitti:

Jos kassalla saa ostokset sujuvasti maksettua, niin mitä ihmeen väliä sillä on hymyileekö kassa vai ei? Missä ongelma?! Ostosten takiahan sinne mennään, eikä kerjäämään palvontaa kassaneideiltä. Jos tuotteet löytyy ja maksu onnistuu, niin kaikki lienee kunnossa.

Olen monet kerrat testannut...ihan samalla tavalla olen ostokset saanut maksettua vaikka yhtään sanaa ei ole koko tapahtuman aikana lausuttu. En mäkään aina jaksa pitää jotain feikkihymyä naamalla ja lässyyttää turhia fraaseja. Viikonlopustani ei tulee yhtään sen parempi tai huonompi toivottaako joku hyvää viikonlopua vai ei.

Jatkuva vihamielisyys voi johtua masennuksesta, ahdistuksesta tai stressistä. Stressaantuneena mitättömätkin asiat ärsyttävät ja aiheuttavat tunnekuohuja. Myös liiallinen päihteiden käyttö voi ylläpitää kielteisyyttä. Joskus taustalla on fyysisiä sairauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopii mennä kokeilemaan kassatyötä. Saa olla aika vahvat hermot ja paksu nahka, että jaksaa hymyillä läpi kaiken sen pierun- ja hienhajun ja urputuksen. Asiakkaat osaavat olla pahimmillaan todella veemäisiä, eikä kassan edes tarvitse kaikkea sietää, ihmisarvo se on heilläkin.

Mutta miksi 99% silti osaa käyttäytyä asiallisesti ja sitten yksin ei? Koska tuon yhden henkilön kohdalla tuo huono käytös on jokapäiväistä, siihen ovat muutkin alueen asiakkaat kiinnittäneet huomiota. Luulisi tuon olevan taakka muillekin työntekijöille.

No jos sillä on kipuja eikä anneta sairauslomaa, jatkuvaa unettomuutta, kaksi työtä, kipeä lapsi/puoliso/vanhempi, lomaa siirretty, vapaapäivä taas peruttu, tuplavuoro, kuormat ei tulleet taaskaan ajallaan tai ollenkaan, tuli väärä kuorma, pakasteet sulaa ja joutuu istumaan myös kassalla kun työkaveri ei tullutkaan töihin tänäänkään, palkka laskettu taas väärin ja riidelty pomon kanssa, omainen kuollut, ei päässyt vieläkään opiskelemaan ja joutuu kökkimään kassalla taas vuoden lisää, ei saanut toista työpaikkaa vieläkään ja joutuu edelleen kökkimään kassalla, kissa/koira sairas/saattohoidossa/kuollut jne.

Keksinkö lisää normaaleja elämänkolhuja? Ei tarvitse kuin yhden tai kaksi noista yhtäaikaa niin ei kyllä hymy irtoa joka hetki ja etenkään silloin jos asiakkaan suurin ongelma on että hyllyssä ei ollut just nyt tarjousmakkaraa. Saati jos noista sattuu yhtäaikaa vaikka 5.

On kokemusta! Itselläni oli viisi noista suurimmista yhtäaikaa ja voin vannoa että on tuuri asiakkailla ollut etten lyönyt. 

Jos sinun elämässäsi suurin ongelma on vesisade tai rahanpuute, pääset hemmetin vähällä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä todella moni asiakas valitsee alitajuisesti sen ostospaikan, missä kokee aina saavansa asiallista palvelua henkilökunnalta.

Ai jaa? Henkilökunnan määrä on vedetty niin minimiin joka puolella, että ihme, jos ostoskierroksella näkyy useampi myyjä. Itse ainakin valitsen ostospaikaksi kaupan, joka on siisti ja avara, valikoima on riittävä ja hintataso kohtuullinen. Olen pari paikkaa jättänyt kokonaan pois siitä syystä, että käytävät ovat täynnä tavarantoimittajien pahvihyllyköitä ja julisteita, kauppa on jotenkin nuhjuinen, eikä siellä ole niitä tuotteita, joita useimmiten ostan. Siitäkin huolimatta, että henkilökunta tervehtii joka käänteessä ja toivottaa automaattiset päivänjatkot. 

Minä olin muutamia vuosia sitten kassalla töissä ja järkytyin siitä kuinka ilkeitä jotkut asiakkaat olivat kassoille. En ihmettele, jos joku kassatyöntekijä pahoittaa sellaisesta mielensä loppupäiväksi.

 

Ja tietenkin asiakaspalvelutyö on siitä haastavaa, että vaikka olisi paha olo työhön liittymättömästä syystä niin siellä on asiakkaita koko yhdeksän tunnin työpäivän ajan arvioimassa oletko iloinen vai nyrpisteletkö naamaasi.

Tein joskus lukion jälkeen välivuosina ja opiskeluaikana töitä kaupan kassalla ja olin asiakkaiden keskuudessa oikein pidetty työntekijä. Sain pari kertaa jopa kirjallista palautetta hyvästä asiakaspalvelusta. Erittäin harvinaista asiakaspalvelutehtävissä. 

Veikkaan tätä: kassalla istuminen on todella puuduttavaa ja sosiaalisesti rankkaa työtä. Kassavuoro saattoi minulla kestää 6 - 9 tuntia putkeen. Siinä istuin kassalla useita tunteja. Tauot tietysti päivään kuuluivat, mutta kassalla sai silti istua 2 - 3 tuntia putkeen, ja on melkoinen suoritus, jos koko sen ajan pystyy tervehtimään jokaista asiakasta ystävällisesti hymyillen ilman, että kertaakaan herpaantuu. 

Sitten on myös se, että ei jokainen kassalla istuva myyjä ole niin avoin ja sosiaalisesti taitava. Jokaista ei edes kiinnosta palvella jokaista niin ystävällisesti. Voi olla, että kassalla istuminenkaan ei kiinnosta. Jotkut käyvät siellä töissä vain kesän, lyhimmillään muistan, että jotkut viihtyi vain 1 - 2 viikkoa. Moni ajattelee kaupan kassaa "helppona työnä", johon "pääsee kuka vaan". 

Se on kuitenkin nimenomaan asiakaspalvelutyönä hyvin vaativaa. Siinä tarvitaan hymyä ja tuikkivia silmiä silloinkin, kun itsellä ei olisi niin hyvä päivä. Joutuu kuuntelemaan asiakkaiden joskus rajujakin avautumisia, jotka ei välttämättä liity kassan toimintaan tai kyseiseen työntekijään mitenkään. Silti ei saisi koskaan näyttää asiakkaalle, että harmittaa. Rahojen kanssa pitää olla tarkkana, ikärajavalvonnan kanssa pitää olla tarkkana. Siinä ei saa herpaantua. Moni kassatyötä kokeillut sanoo, että "oli se rankkaa, enkä mä pystynyt". 

Itse olen sitä mieltä, että kassan myyjä on töissä ja työt pitää hoitaa ystävällisellä ilmeellä ja kohteliaasti käyttäytyen. Ymmärrän kuitenkin, että se on monen nuoren, kokemattoman ihmisen uran alkupään työpaikka. Kaikki eivät viihdy, kaikki eivät siellä pitkään viivy, ja loputkin saattavat olla toisteiseen, puuduttavaan työhön tosi leipääntyneitä. Se on myös äärettömän tylsää työtä. Siten pidän inhimillisenä, jos myyjät joskus näyttävät tämän inhimillisyytensä myös asiakkaille, vaikkei se kovin ammattimaista olekaan.  

Juuri asiakkaista johtuen, niitä tulee liukuhihnalla. Kaikki haluavat huomiota ja aina kysytään jostain tuotteesta, kassatyön lisäksi työhön kuuluu hyllyttämistä, siivoamista jne.pienellä palkalla. Pitää olla tosi energinen ja ekstrovertti ihminen, että jaksaa tuota työtä koko ikänsä (jaksoin opiskeluajan). Asiakkaat eli ihmiset yleensä ovat raskaita ja ihmiset ajattelevat yleensä aina itseään - nuorena jaksaa kuunnella, touhuta ja samaistua. Kun olet aikuinen ja tiedät rajasi, ei kiinnosta enää ja ei jaksa kuunnella kuin omia läheisiä joilla on merkitys. Nykyään haen ihan muita töitä, joita voi tehdä omassa rauhassa ja olla mahdollisimman vähän ihmisten kanssa tekemisissä. Varsinkin, kun ollut tekemisissä syrjäytyneiden kanssa vuoden ja toisen vuoden alkua myös, ei kiinnosta (onneksi nyt työ ei sisällä asiakkaita, vaikka määräaikainen onkin). Olen ahkera työntekjä ja saan aikaan paljon, kunhan ei ole kauheaa hälyä ja rasittavia ihmisiä ympärillä. Etätyö on melkein pakollista olla mahdollista nykyään. Lähityöpäivät vievät paukut.

Mä olen 60+ mummeli, enkä vielä tähän päivään mennessä ole saanut ikävää kohtelua kassahenkilöiltä. Aina ollaan valmiita palvelemaan. Autoilen ja käyn jopa viereisessä kaupungissa muutaman kilsan päässä ostoksilla. Kaupat ja marketit vaihtuvat tämän tästä, eli tulee kohdattua runsaasti erilaisia kassoja.

Ai, yksi kokemus on, kun kerran neuvonnassa korjautin kassan tekemää väärää lyöntiä ja perin takaisin minulle kuuluvat rahat, sanoen, että teillä tehdään nykyään paljon virheitä, niin tuo aspa sanoi, että niin näyttää olevan muuallakin.

Laitoin johtoryhmään välittömästi kirjallisen valituksen hänen nenänsä edessä ;D Pisti suunsa kiinni siinä vaiheessa. Ja hänhän ei itse asiassa ollut edes kassa, vaan neuvonnan työntekijä.

En ole kyllä superystävällinen asiakkaalle joka esim tunkee ostoksensa hihnalle kun olen jo sulkenut kassan ja kyltti hihnalla ilmoittaa kyllä asiasta.

Ynseähköä palvelua saa myös tunnetut pervot (yltyy vaan ystävällisyydestä) ja sellaiset jotka tulee neuvomaan työnteossa, esim huutelee jonossa että lisää kassoja (ei vaan aina ole mahdollista eikä se ole työntekijöiden vika).

Noin muuten tykkään ihmisistä ja asiakaspalvelusta, mutta ikävä kyllä meidän joukossa on ihan käsittämättömän törkeitä ihmisiä.

Meidän lähi S-martissa pohjois-helsingissä on muutama niin elämään kyllästyt nainen kassoina ja silloin käytän aina itsepalvelu kassaa, muut vakikassat 10+ porukkaa. Luulis että samat hapannaamat mädättää koko työyhteisöä.

Lisäksi kun ei jonoa niin toinen saattaa kerätä ostoskoreja mutta nää on kun hanurista liimattu siihen penkkiin vaikka korit ja kassit olisi loppu. Ikävää seurattavaa tollainen.

Olin kerran kassavuorossa, ja siihen tuli pariskunta, joista kumpikin oli kipeästi erään nautintoaineen tarpeessa. Kävi sitten ilmi, että tuote oli loppu. Seurasi pariskunnan taantuminen kolmevuotiaan uhmaikäisen tasolle. Siinä huudettiin ja käskytettiin etsimään heille tuote, koska he eivät muuten lähtisi kaupasta. Minua olisi kovin naurattanut, mutta en toki sitä tehnyt, vaan kerroin heille, että en ole poistumassa kassalta mihinkään, koska tuotetta ei yksinkertaisesti ollut. Lopulta he poistuivat huutaen, etteivät tule enää ikinä.

Nyt joku varmaan ohjeistaa, että ilman muuta olisi pitänyt kaivaa kaikki paikat läpi, jos johonkin olisi sattumalta tuotetta jäänyt, ja pyydellä vuolaasti anteeksi, että tavarantoimittaja ei ollut pystynyt täydentämään varastoa. Juuei. Tuollaiset asiakkaat tulevat jatkossakin jäämään ihan minimipalvelun varaan. Joku tolkku se on asiakkaidenkin käytöksellä oltava.

Vierailija kirjoitti:

Eräs kassa oli aina vihainen ja meni seuraavaksi töihin vanhusten hoitokotiin.Sääliksi käy hoidettavia.

Mä olen tehnyt molempia hommia, nimenomaan tuossa järjestyksessä, ja olen aika varma, että oli tuolle kassalle oikein hyvä ratkaisu.

Hoitohommissa näkee työnsä tulokset heti ja siellä ei yleensä kukaan syyttele sinua mistään. Kassan vika ovat liian korkeat hinnat, se kun tuote on loppunut tai sitä ei ole myynnissä, vaikka muualla on. Siis ihan kaikki ja koko pskan sä saat niellä. Kassalle valitetaan ruuhkat tai kun hän kysyy papereita, ei myy kaljaa ja kun mikään ei ole niin kuin pitäisi. Ja entäs ne ikuiset vitsit, jotka saat kuulla 78 krt päivässä? Joku juoppo vielä kritisoi sun rinnat jne :(

Ja mites nämä puukolla uhkailijat ja muut? Työkaveri koki sen, ja muuttui pelokkaaksi, joten enpä ihmettele, että joskus joku vaikka pimahtaisikin ja sanoisi hieman ikävästi takaisin siihen ikuiseen narinaan.

Iäkkäät ihmiset ovat suuressa määrin kiitollisia ja ainakin minä sain ihanaa kohtelua ja halusivat auttaa siinä omassa hoidossaan, pesuissa ja muissa. Häpeilivät kovin, kun olivat autettavia. Jokunen kiukkupussi aina löytyy, mutta kivulias ihminen kärsii, ja se näkyy ja tuntuu.

Kassa on inhimillinen ja tunteva ihminen, heilläkin on huonot päivänsä (mikä ei tietenkään saa näkyä), haluaa vain tehdä työnsä, joten antakaa nyt vähän armoa kuitenkin. Jokaisen pitäisi mennä päiväksi kokemaan tuo kassatyön "ihanuus".