Parisuhde kariutuu yleensä alle 7 v

Meillä kestänyt 15v. 7v kohdalla kieltämättä oli pieni kriisi, mutta siitä selvittiin ja hyvin pyyhkinyt sen jälkeen

Parisuhde kariutuu sitä todennäköisemmin, mitä lyhyempi se on. Jokainen vuosi parantaa mahdollisuutta, että suhde kestää jatkossakin. Tuo 7 vuoden raja on aivan keinotekoinen keksintö.

^ Teillä seuraava suurempi kriisi 2031, hyvin menee ja anna mennä 

^ Mun mielestä 7 vuoden kriisi on todellinen, yleensä parisuhde on kariutunut jo 3-4 vuotta sitten 

Vierailija kirjoitti:

^ Teillä seuraava suurempi kriisi 2031, hyvin menee ja anna mennä 

Mistäs tämä luku tulee? Ainakin kaikki lapset on muuttanut tässä kohtaa pois kotoa ja itsekkin täytän 50v tuona vuonna.

Vierailija kirjoitti:

Parisuhde kariutuu sitä todennäköisemmin, mitä lyhyempi se on. Jokainen vuosi parantaa mahdollisuutta, että suhde kestää jatkossakin. Tuo 7 vuoden raja on aivan keinotekoinen keksintö.

Häh? Parisuhde kariutuu sitä tödennäköisemmin, mitä lyhyempi se on? Kai tiedät, että suhteen täytyy päättyä ennen kuin sen pituudesta on faktatietoa. Vai ajattelitko, että 25 vuotta yhdessä olleiden salaisuus on se, että suhde ei kariutunut alkumetreillä?

Aivan järjetön lause vaikka kuinka pyörittäisi.

Seitsemäs vuosi paljastaa totuuden. Kaikki tuntemani parit joilla on ollut 7. vuoden kriisi ja jotka ovat silti jatkaneet, ovat jatkaneet jotenkin onnettomina ja väkisin. Ne kenellä ei ole ollut isoja parisuhdekriisejä, tuntuvat onnellisemmilta, koska kommunikaatio ja yhteisymmärrys toimii niin ettei suhde pääse kriisiytymään. Seitsemännen vuoden kriisi on yleensä se viimeinen niitti johonkin vuosia kyteneeseen ongelmaan jota ei voi enää peitellä. 

Tulee kohta 26 vuotta täyteen, että sillä tavalla. 

Vierailija kirjoitti:

Seitsemäs vuosi paljastaa totuuden. Kaikki tuntemani parit joilla on ollut 7. vuoden kriisi ja jotka ovat silti jatkaneet, ovat jatkaneet jotenkin onnettomina ja väkisin. Ne kenellä ei ole ollut isoja parisuhdekriisejä, tuntuvat onnellisemmilta, koska kommunikaatio ja yhteisymmärrys toimii niin ettei suhde pääse kriisiytymään. Seitsemännen vuoden kriisi on yleensä se viimeinen niitti johonkin vuosia kyteneeseen ongelmaan jota ei voi enää peitellä. 

Osuva analyysi! Kuulun näihin sinnittelemään jääneisiin. Takana todella raskas vuosi. Ongelmat ja pahoinvointini suhteessa vain kumuloitoivat. Pari päivää sitten päätin kahdeksan vuoden parisuhteemme. Niin kevyt olla! Värit näyttää kirkkaammilta, peilikuva nätimmältä, tulevaisuus innostavalta niin pitkästä aikaa. Surraan yhdessä meidän loppua, mut itsellä päällimmäisenä vapauden ja ilon tunne. Yritin kaikkeni, sydän kevyt.

Ensimmäinen liitto kesti 14v ja nykyinenkin jo 28v.

7. vuotta odotellessa...

8. vuosi menossa ja tuntuu että suhde vain vahvistuu vuosien myötä. Ongelmiakin on toki ollut, mutta ne ovat tulleet enimmäkseen ulkopuolelta kuin parisuhteen sisältä. Puhumalla on kaikesta selvitty.

 

Seitsemännen vuoden kohdalla moni parisuhde on jo sen verran arkipäiväistynyt, että yhdessä olo vaatii myös tietoista tahtomista. Nykyajan länsimaiselle kulttuurille on ominaista uutuudenviehätys ja elämyshakuisuus, niin luulenpa että osa ihmisistä yksinkertaisesti kyllästyy kumppaniinsa, vaikka ei isompaa kriisiä olisikaan.

Meillä seitsemännen vuoden jälkeen vasta tehtiin lapsi ja yhteiseloa takana 29 vuotta. 

Vierailija kirjoitti:

Seitsemäs vuosi paljastaa totuuden. Kaikki tuntemani parit joilla on ollut 7. vuoden kriisi ja jotka ovat silti jatkaneet, ovat jatkaneet jotenkin onnettomina ja väkisin. Ne kenellä ei ole ollut isoja parisuhdekriisejä, tuntuvat onnellisemmilta, koska kommunikaatio ja yhteisymmärrys toimii niin ettei suhde pääse kriisiytymään. Seitsemännen vuoden kriisi on yleensä se viimeinen niitti johonkin vuosia kyteneeseen ongelmaan jota ei voi enää peitellä. 

Tämä. Jos tulee seitsemännen vuoden kriisi, ei mene yleensäkään hyvin. Pari ensimmäistä vuotta menee alkuhuumassa ja tutustumisessa, jolloin toisen huonot puolet sivuutetaan. Sitten alkaa pikkuhiljaa valjeta ne negatiiviset, ärsyttävät puolet toisessa, ja yhteiselon ongelmista alkaa näkyä merkkejä. Huonossa suhteessa seuraavat vuodet menee teeskentelyyn ja ongelmien peittelyyn. Yritetään korjata suhdetta menemällä naimisiin, hommataan vaikka kesämökki, koira tai jopa lapsia. Kun ne on hommattu, eikä keksitä enää uuttakaan projektia, alkaa toisen naama tympiä, eikä totuutta voi enää paeta. Silloin koittaa suunnilleen seitsemäs vuosi. Jos alusta alkaen on ollut hyvä suhde, ei tälläistä kriisiä tietenkään tule (pois lukien elämän muut kriisit). 

Aikoinaan seurustelu+avioliitto kesti 10v, yhä ollaan "ffiend with benefits", mutta joo, kyllä se lakoi rakoilemaan 7 vuoden jälkeen. Mutta iloinen yllätys oli että avioeron jälkeen ex-vaimo halusi yhä harrastaa seksiä mun kanssa. Meinasi että se oli se ainoa asia joka meidän liitossa toimi. Aina välillä soittaa ja pyytää tulla panemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seitsemäs vuosi paljastaa totuuden. Kaikki tuntemani parit joilla on ollut 7. vuoden kriisi ja jotka ovat silti jatkaneet, ovat jatkaneet jotenkin onnettomina ja väkisin. Ne kenellä ei ole ollut isoja parisuhdekriisejä, tuntuvat onnellisemmilta, koska kommunikaatio ja yhteisymmärrys toimii niin ettei suhde pääse kriisiytymään. Seitsemännen vuoden kriisi on yleensä se viimeinen niitti johonkin vuosia kyteneeseen ongelmaan jota ei voi enää peitellä. 

Tämä. Jos tulee seitsemännen vuoden kriisi, ei mene yleensäkään hyvin. Pari ensimmäistä vuotta menee alkuhuumassa ja tutustumisessa, jolloin toisen huonot puolet sivuutetaan. Sitten alkaa pikkuhiljaa valjeta ne negatiiviset, ärsyttävät puolet toisessa, ja yhteiselon ongelmista alkaa näkyä merkkejä. Huonossa suhteessa seuraavat vuodet menee teeskentelyyn ja ongelmien peittelyyn. Yritetään korjata suhdetta menemällä naimisiin, h

Ehdottomasti näin. Huvittaa katsoa joidenkin kotileikkiä ja kun leikki on saatu tiettyyn pisteeseen, huomataankin ettei nappaa enää. Ei tää tuonutkaan onnea. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seitsemäs vuosi paljastaa totuuden. Kaikki tuntemani parit joilla on ollut 7. vuoden kriisi ja jotka ovat silti jatkaneet, ovat jatkaneet jotenkin onnettomina ja väkisin. Ne kenellä ei ole ollut isoja parisuhdekriisejä, tuntuvat onnellisemmilta, koska kommunikaatio ja yhteisymmärrys toimii niin ettei suhde pääse kriisiytymään. Seitsemännen vuoden kriisi on yleensä se viimeinen niitti johonkin vuosia kyteneeseen ongelmaan jota ei voi enää peitellä. 

Tämä. Jos tulee seitsemännen vuoden kriisi, ei mene yleensäkään hyvin. Pari ensimmäistä vuotta menee alkuhuumassa ja tutustumisessa, jolloin toisen huonot puolet sivuutetaan. Sitten alkaa pikkuhiljaa valjeta ne negatiiviset, ärsyttävät puolet toisessa, ja yhteiselon ongelmista alkaa näkyä merkkejä. Huonossa suhteessa seuraavat vuodet menee teeskentelyyn ja ongelmien peittelyyn. Yritetään korjata suhdetta menemällä naimisiin, h

Auts. Kuvailit juuri suhteen exän kanssa. Ja kyllä, naimisiinkin ehdittiin. Minulla oli kova suorittaminen päällä kokoajan, ja tosissani aina kuvittelin, että kaikki kylmyys, riitaisuus ja etäisyys muuttuu paremmaksi remontilla, pitkällä lomamatkalla, terassilla, uudella sohvalla, uudella hiusvärillä ja sitä kesämökkiäkin ehdittiin jo harkita. Ei muuttunut paremmaksi. Exä ei muuttunut kivemmaksi, minä en muuttunut hänelle sopivammaksi. Oikeastaan päinvastoin, kun muut puitteet alkoi olla kunnossa, näin paremmin sen vian koko kuviossa. Ja se vika oli exä.

Nyt yhdestoista vuosi "uudessa" liitossa. On hyvä olla, enkä ole kokenut tarvetta "parantaa" liittoa entisenlaisilla projekteilla. Lapsia tehtiin kyllä ja naimisiin mentiin rakkaudesta ja siitä ajatuksesta, että elämä yhdessä tuntuu mahtavalta ja luonnolliselta, ei siksi että niin pitää tai kannattaa tehdä. 

8 vuotta yhdessä. Odottelin tuota 7 vuoden kriisiä mielenkiinnolla, mutta ei sitä näkynyt. Meillä on tässä vuosien varrella kyllä ollut jo melkoisia vaikeuksia muilta rintamilta ja ollaan molemmat käyty burn out läpi vuorotellen, joten uskoisin että nuo ajat olisivat jo näyttäneet, jos meidän suhteesta ei olisi ollut mihinkään. Mutta tässä ollaan, onnellisina kolmen lapsen vanhempina. Ei ole edelleenkään mitenkään erityisen helppoa, mutta rakkautta, hellyyttä ja halua viettää toisen kanssa aikaa löytyy edelleen. Ja kaikki ristiriidat on edelleen olleet hyvin puhuttavissa läpi.