Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten houkutella teiniä syömään monipuolisemmin?

Vierailija
22.09.2024 |

Meillä on 3 lasta, yksi heistä jo täysi-ikäinen. Tämän vanhimman kohdalla kaikki ruoka on kelvannut. Keskimmäisen lapseni kanssa olen vähän hämilläni. Hän syö, jos on mieluista ruokaa. Niitä ruokalajeja ovat lohikeitto, lohi ja muusi, tonnikalakiusaus, tonnikalapisa, tonnikalakastike ja makaroni, kasvissosekeitto, tortillat, nachopelti. Käytännössä hyvin harvoin suostuu mitään muuta edes maistamaan. Lapsena söi paljon monipuolisemmin. Nyt jos laitan vaikka uunissa lihapullia ja perunamuusin, se on kuulemma ällöttävää. Punaista lihaa meillä muutenkin syödään vain noin kerran viikossa, ja yleensä mikään punainen liha ei maistu hänelle, jos ei joulukinkkua lasketa.

Tänään tein broilerikastiketta, riisiä ja keitettyä parsakaalia sekä porkkanaraastetta. Hän söi lusikallisen riisiä, parsakaalia ja porkkanaraastetta. Ja heti tunnin päästä kävi hakemassa voileipää, koska kyllähän tuollaisella annoksella nälkä jää. 

Mitä pitäisi tehdä? Vai onko tuo ohi menevä vaihe? Mieheni on ollut todella nirso lapsena, ja olen ajatellut, voiko olla periytynyt. Toisaalta kun lapsena tämä meidän teini söi monipuolisemmin. Jos koulussa on pahaa ruokaa, hän ottaa kuulemma pelkkää salaattia ja näkkileipää. Sitten kun tulee kotiin, saattaa syödä nälissään pari voileipää, banaanin, omenan, joskus kaurapuuroa. Olen yrittänyt puhua proteiinin saannista ja vaikka mistä, mutta ei kuuntele. Toisaalta mietin, että jos jollain on vihjeiden lisäksi antaa hyviä reseptejä, joissa vaikka tonnikalaa tai jotain tortillan tyyppisiä juttuja, niin mielellään otan reseptivinkkejä myös, kun ei me koko perhe jakseta kuitenkaan aina syödä noita samoja, ja esim. lohi on kallistakin, niin ei sitä joka toinen päivä voi olla tarjolla.

Kommentit (27)

Vierailija
21/27 |
22.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Keskustelkaa keskenään. Kysyy, mitä hän haluaisi syödä. Hän voi itse ehdottaa, mitä haluaa. Niin on kokillakin vähä helpompaa. Ruoka on elimistön rakennusmateriaali. 

Kyllä minä mielestäni aloituksessa jo kerroin, mitä ruokalajeja hän haluaa ja suostuu syömään. Jos häneltä kysyy toiveita, se on aina jotain noista. Jos hän itse laittaa ruokaa, esim. viikonloppuisin, hän tekee aina tonnikalapitsaa. Tietysti muiden osuuteen lisätään muitakin täytteitä. 

-ap

Vierailija
22/27 |
22.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi koko perheen pitäisi dyödä samaa ruokaa?

En ole ap, mutta voisiko syy olla vaikka se, että jos yhdelle tehdään lohta ja perunamuusia, niin ehkä muutkin sitä haluaa. Kenen kukkaro sitä kestää, jos 5-henkiselle perheelle joka ilta tehdään 20-25 euron päivällinen? Meillä ainakin on sääntö, että arki-iltojen ruokabudjetti on noin kympin per ateria, sisältäen myös salaatit. Viikonloppuisin tehdään kalliimpaa ruokaa. Meidän 5-henkisen perheen ruokakulut on noin 800€/kk. Noin kerran kuussa lisäksi käydään vaikka mäkkärissä tai sushilla. Olen itse osa-aikatyössä, ja perheen menot on pidettävä kurissa.

Muuta vaihtoehtoa ei ole kuin se lohi? Tai syöminen ulkona?

No jestas jos jonkun teini-ikäisen pillin mukaan pitäisi syödä tai tehdä joka päivä hänelle oma ruoka. Ihmisillä on muutakin elämää kuin laittaa jokaiselle omaa ruokaa. Meillä on uusperhe, jossa 2 aikuista ja vuoroviikoin joko 2 lasta tai 4 lasta. Itse olen ollut totaali-yh ennen tätä parisuhdetta, koska jäin leskeksi ja oli 2 pientä lasta. Ikinä ei tullut edes mieleen, että ruuanlaitto olisi jotenkin tärkein asia, vaan kyllä se läsnäolo ja yleensäkin arjen toimivuus on tärkeintä. Meillä on syöty välillä minun työpaikan ruokalasta ostettua jämäruokaa, mikä on säästänyt aikaa illalla kotona. Nyt kun minulla on mies, hän laittaa todella hyvää ruokaa, esim. grillaa pihvit ja tekee salaatit ja uunissa paahtaa perunoita tai kasvisgratiinia. Nautin niistä hetkistä, kun saan istua valmiiseen ruokapöytään, kuten tänään. Hän on hidas mutta täsmällinen ruuanlaittaja. Meillä on ihan selvää, että jokainen ei valitse, mitä tänään haluaa syödä, vaan meillä on tarjolla mitä on. Jos ei jollekin kelpaa, keittäjään itselleen nuudelia. Monta eri ruokaa ei aleta valmistaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/27 |
22.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä maistuu mm. nepalilainen ruoka. Olen opetellut itsekin tekemään.

Vierailija
24/27 |
25.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä meidän perheessä on ollut samaa. Kaksi teinityttöä nirsoilevat kilpaa. Itse teen töitä nuorten parissa, ja ruokaan liittyy siinä iässä identiteetin rakentamista. Kuka minä olen, miten minä haluan syödä.millaisia rajoituksia minulla on, mitä en halua syödä. Äitinä olen ihan eri roolissa, ja joskus se ärsyttää, jos teini on edellisellä viikolla sanonut tykkäävänsä itse tehdyistä pinaattiletuista ja seuraavalla viikolla sanoo, että yäk, ne on ihan kamalia, en pysty syömään. Jos yhden neuvon antaisin, niin ruokaan e pitäisi kiinnittää liikaa huomiota, koska se alkaa ahdistaa ja häiriöt kehittyvät usein sellaisten asioiden ympärille, mikä on mielessä koko ajan tai ahdistaa.

Vierailija
25/27 |
25.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei mitenkään. Odota, että ikää tulee lisää ja toivottavasti järkeäkin.

Vierailija
26/27 |
26.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meidän perheessä on ollut samaa. Kaksi teinityttöä nirsoilevat kilpaa. Itse teen töitä nuorten parissa, ja ruokaan liittyy siinä iässä identiteetin rakentamista. Kuka minä olen, miten minä haluan syödä.millaisia rajoituksia minulla on, mitä en halua syödä. Äitinä olen ihan eri roolissa, ja joskus se ärsyttää, jos teini on edellisellä viikolla sanonut tykkäävänsä itse tehdyistä pinaattiletuista ja seuraavalla viikolla sanoo, että yäk, ne on ihan kamalia, en pysty syömään. Jos yhden neuvon antaisin, niin ruokaan e pitäisi kiinnittää liikaa huomiota, koska se alkaa ahdistaa ja häiriöt kehittyvät usein sellaisten asioiden ympärille, mikä on mielessä koko ajan tai ahdistaa.

Joo, minun tyttärellä 15 v. myös. Hän alkoi kasvissyöjäksi viime keväänä. Sinänsä siitä ei ole mitään haittaa, koska itse en syö punaista lihaa, en ole syönyt 15 vuoteen. Meillä oli lapsuudenkodissa muutama lehmä, possuja, lampaita ja muutama kana, kun olin lapsi. Ne olivat minulle kavereita, lemmikkejä, fiksuja eläimiä, joihin syntyi tunneside. Joka kerta kun piti syödä vaikka sianlihakastiketta, tuntui pahalta. Aikuisena päätin, ettei ole pakko syödä.

Mutta se mikä ero meillä on likan kanssa, että hän ei pidä monista ruoka-aineista, jota kasvisruokailijan olisi hyvä syödä. Ei pidä pavuista, ei kik-herneistä, ei sienistä, ei linsseistä, ei edes tofusta tai soijasta. Tuossa nyt vaan muutama esimerkki. Meillä on tuttu ravitsemusneuvoja (eri asia kuin terapeutti), joka teki tytölle viikon esimerkkiohjelman terveelliseen ja monipuoliseen ruokavalioon. Muuten ihan hyvä, mutta sieltä listalta maistui leivät, smoothiet, marjat ja hedelmät, salaatit, lämpimät juurekset. Linssilasagne oli aivan ihanaa, saatiin siihen resepti, mutta likka söi sitä 3 haarukallista ja sanoi sitten, että hän on ihan täynnä. Ei ole hyvä yhdistelmä, kun haluaa olla vege-syöjä, mutta nirsoilee ruuan suhteen. Kyllä hän siis syö härkistä ja vege-nakkeja yms., kun olen sanonut, että ihan pelkkää salaattia meillä ei voi ruuaksi olla. Toivon, että hän alkaa ajatella järkevästi ja laajentaa ruokavaliotaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/27 |
26.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tekemällä hyvää ruokaa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä seitsemän seitsemän