Mistä puoliso itselleen?
Ei mitään ilkeitä tai ikäviä vastauksia, pyydän. Tilanne on muuten vaa niin tylsää.
Olen 35 vuotias opiskelija nainen, asun kämppiksen kaa. Olen nuoren näköinen, tyttömäinen, naisellinen, mukava. Ei tatskoja tai värjätty tukka.Mieskavereita on vaikka kuinka paljon mutta puoliso kenen kanssa ois rakentanut elämää on jäänyt puuttumaan. Ylipäätään romanttinen elämä on jäänyt kokonaan pois.
Mä en aikuisten oikeasti jaksa olla vain se kaveri muuhun en koskaan kelpaa miehille. Kukaan mies ei oo mua rakastanut.
Surettaa kun muilla naisilla on kumppanit, lapsia ja mä elän kun joku teini.
Rakastan lapsia ja tykkään kodista. Keittäjäksi kyllä aina kelpaan.
Kommentit (10)
Kuullostaa siltä, että tarvitset terapiaa tunnelukkojen avaamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Kuullostaa siltä, että tarvitset terapiaa tunnelukkojen avaamiseksi.
Kerro enemmän asiasta? En tunne et mulla olisi sellaisia
Vierailija kirjoitti:
Kuullostaa siltä, että tarvitset terapiaa tunnelukkojen avaamiseksi.
Kuullostaa? Oletko sä yksi ja sama tyyppi, joka aina kirjoittaa ton sanan väärin, vai onko tämä yleistä?
Mitäs jos ap alkaisit realistiksi?
Mikä siinä on et nainen kelpaa vaa kaveriksi? Mullaki on pelkkää mieskavereita muttei puolisoa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on et nainen kelpaa vaa kaveriksi? Mullaki on pelkkää mieskavereita muttei puolisoa.
Ala realistiksi
Mikähän siinä, kun minut ammuttiin alas kun käytin sanaa naiskaveri, mut tähän ei ole tullut yhtään tuomitsevaa kommenttia asiasta.
Miksi mua ei nähdä tyttöystävänä? Aina olen vain se kaveri.