Onko kaikella sielu?
Ollaanko me yhtä? Onko kaikella henki?
Vai kuvittelinko vain? :'(
Kommentit (41)
Väärinluin, että onko Kakella sielu.
... Juuri hänen kohdallaan en ole täysin varma...
Valoa tunnelissa on hapenpuutteesta kärsivien aivojen luoma harhanäky. Vähän samanlainen kuin että jos saa tällin päähänsä, silmissä iskee kipinöitä.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni sielu on energian ja tietoisuuden yhdistymä. On se aika jännä ajatella että hetken tässä maailmankaikkeudessa syntyy tiedostava henki, joka sitten vaan katoaa (vai katoaako).
Ei se katoa. Ainakin kuva siitä matkaa valonnopeudella joka suuntaan ikuisesti. Ehkä me ollaan kuva?
Vierailija kirjoitti:
Valoa tunnelissa on hapenpuutteesta kärsivien aivojen luoma harhanäky. Vähän samanlainen kuin että jos saa tällin päähänsä, silmissä iskee kipinöitä.
Joo, varmaan, mutta mihin tuota harhanäkyä tarvitaan? Tuollainen toiminto vaatii pitkän kehitysprosessin ennen kuin se toimii noin hyvin. Kaikkea kehitystä ohjaa luonnonvalinta, joka sopeuttaa meidät tähän ympäristöön jossa elämme. Miten nuo harhanäyt edistävät tätä toimintaa tai liittyvät siihen millään tavalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sielusta tiedä mutta nielu o kaikilla.
Joidenki sielu voi olla hukutettuna, jonnekin syvälle, silmissä näkyy tyhjyyttä.
Olemme kehojemme vankeja, kunnes kuolema meidät vapauttaa.
Mutta jos sen tiedostaa, eikö voi vapauttaa itseään ennen ruumiin kuolemaa?
Vierailija kirjoitti:
Ootteko miettineet sellaista, että mistä syystä evoluutio on luonut meille valoa tunnellin päässä- kokemuksen? Eli tunteen siirtymisestä tuonpuoleiseen? Miksi se on olemassa kun sillä ei ole elämisen kanssa enää mitään tekemistä?
Jos lähellä kuolemaa olleet ihmiset kertoisivat muille pelottavan siirtymisen kokemuksesta, niin se aiheuttaisi yksillöissä tarpeetonta stressiä omasta kuolemasta ja siten huonontaisi yksilön ja yhteisön kykyä selviytyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sielusta tiedä mutta nielu o kaikilla.
Joidenki sielu voi olla hukutettuna, jonnekin syvälle, silmissä näkyy tyhjyyttä.
Olemme kehojemme vankeja, kunnes kuolema meidät vapauttaa.
Mutta jos sen tiedostaa, eikö voi vapauttaa itseään ennen ruumiin kuolemaa?
Ei se ole mahdollista, tämä keho määrittelee meille tunteet, aistit, persoonallisuuden, nimen sekä ajan ja paikan. Kehollamme on massa, joten emme voi olla vapaita. Olemme sidottuja tähän tietoisuuteen, tähän ulottuvuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootteko miettineet sellaista, että mistä syystä evoluutio on luonut meille valoa tunnellin päässä- kokemuksen? Eli tunteen siirtymisestä tuonpuoleiseen? Miksi se on olemassa kun sillä ei ole elämisen kanssa enää mitään tekemistä?
Jos lähellä kuolemaa olleet ihmiset kertoisivat muille pelottavan siirtymisen kokemuksesta, niin se aiheuttaisi yksillöissä tarpeetonta stressiä omasta kuolemasta ja siten huonontaisi yksilön ja yhteisön kykyä selviytyä.
Tuo on ihan hyvä selitys kyllä. Olemmeko siis luoneet uskonnot ja muut ajatukset tuonpuoleisuudesta, jotta selviämme elämästä paremmin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sielusta tiedä mutta nielu o kaikilla.
Joidenki sielu voi olla hukutettuna, jonnekin syvälle, silmissä näkyy tyhjyyttä.
Olemme kehojemme vankeja, kunnes kuolema meidät vapauttaa.
Mutta jos sen tiedostaa, eikö voi vapauttaa itseään ennen ruumiin kuolemaa?
Ei se ole mahdollista, tämä keho määrittelee meille tunteet, aistit, persoonallisuuden, nimen sekä ajan ja paikan. Kehollamme on massa, joten emme voi olla vapaita. Olemme sidottuja tähän tietoisuuteen, tähän ulottuvuuteen.
Ei se ole varmaa. Tuo on sun ajatus, tosin hyvä sellainen! <3
Vierailija kirjoitti:
Sieluja ei ole, mutta kaikella on tietoisuus. Siksi me kaikki tiedämme, millaista jokaisen ihmisen elämä on ja todennäköisesti myös aika lähelle sen, millaista jokaisen nisäkkään elämä on, koska kokemus elämästä koostuu aistikokemuksista ja yksilöiden välillä samanlaisina toistuvista tunnekokemuksista.
Kiitos tästä ajatuksesta! Tästä kun miettii eteenpäin, miten kukaan voi kohdella toista pahoin? -ap
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni sielu on energian ja tietoisuuden yhdistymä. On se aika jännä ajatella että hetken tässä maailmankaikkeudessa syntyy tiedostava henki, joka sitten vaan katoaa (vai katoaako).
Niin, on kyllä vaikea ajatella, että se katoaisi. Kaikesta sen hengen toiminnasta, kaikesta, mikä liikuttaa yhtäkään elektronia, jää jälki, kuva. Se matkaa ikuisesti joka suuntaan. Jollain suunnalla musta aukko voi nielaista kaikki jäljet, mutta tuskin joka suunnalla? ? -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valoa tunnelissa on hapenpuutteesta kärsivien aivojen luoma harhanäky. Vähän samanlainen kuin että jos saa tällin päähänsä, silmissä iskee kipinöitä.
Joo, varmaan, mutta mihin tuota harhanäkyä tarvitaan? Tuollainen toiminto vaatii pitkän kehitysprosessin ennen kuin se toimii noin hyvin. Kaikkea kehitystä ohjaa luonnonvalinta, joka sopeuttaa meidät tähän ympäristöön jossa elämme. Miten nuo harhanäyt edistävät tätä toimintaa tai liittyvät siihen millään tavalla?
Ei kaikilla ominaisuuksilla ole tarkoitusta. Jotkut ovat vain sivutuotteita.
Vierailija kirjoitti:
Ootteko miettineet sellaista, että mistä syystä evoluutio on luonut meille valoa tunnellin päässä- kokemuksen? Eli tunteen siirtymisestä tuonpuoleiseen? Miksi se on olemassa kun sillä ei ole elämisen kanssa enää mitään tekemistä?
Kaikki ihmisen (tai minkään muunkaan eliön) ominaisuudet eivät ole syntyneet spesifisti positiivisen valinnan kautta, vaan ominaisuuksia syntyy myös geneettisen ajelehtimisen kautta, muiden ominaisuuksien sivutuotteena jne.
Valoa tunnelin päässä -kokemus liittyy osittain silmien fysiologiaan. Kun näkö palautuu tajuttomuuden jälkeen, näkökenttä alkaa laajeta keskipisteestä ulospäin, mikä vastaa vähän "valoa tunnelin päässä" -kokemusta. Kokemukset kuolleiden sukulaisten näkemisestä ja vastaavista ovat todennäköisesti unennäköön verrattavissa olevia hallusinaatioita.
Animismi.
Kaikilla olioilla on sielu - wikipedia käyttää sanaa olio.
Animismi on siis sielu-usko.
Ev.lut. kirkon nettisivuilla animismi selitetään: Animismi on uskonnollinen ajattelutapa, jonka mukaan yksittäisiin luonnonkohteisiin ja ilmiöihin liittyy henkiä ja henkivaltoja. Animismissa joitain luontokohteita (esimerkiksi suurta puuta tai kiveä) on voitu pitää uhripaikkana henkien lepyttämiseksi.
Aloittaja voi ihan vapaasti alkaa animismistiksi.
Hebr 4: 12 Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija;
Hebr 10:39 Mutta me emme ole niitä, jotka vetäytyvät pois omaksi kadotuksekseen, vaan niitä, jotka uskovat sielunsa pelastukseksi.
Molemmat löytyy.
Siunausta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valoa tunnelissa on hapenpuutteesta kärsivien aivojen luoma harhanäky. Vähän samanlainen kuin että jos saa tällin päähänsä, silmissä iskee kipinöitä.
Joo, varmaan, mutta mihin tuota harhanäkyä tarvitaan? Tuollainen toiminto vaatii pitkän kehitysprosessin ennen kuin se toimii noin hyvin. Kaikkea kehitystä ohjaa luonnonvalinta, joka sopeuttaa meidät tähän ympäristöön jossa elämme. Miten nuo harhanäyt edistävät tätä toimintaa tai liittyvät siihen millään tavalla?
Kehossa on monta prosessia, kuten muissakni monimutkaisissa organismeissa ja koneissa. Kun yksi pettää, muut saattavat vielä toimia. Ei sillä ole sen kummempaa funktiota
Ihmisen ei kannata yrittää ymmärtää ihmisyyttä. Se ei ole tarkoituksemme. On jumala, johon voimme luottaa siinä, että tämä huolehtii meistä. Meidän tehtävämme on huolehtia niistä asioista, joita me ymmärrämme luonnostamme. Ihminen sörkkimässä, anaalisoimassa tai luomassa ihmisyyttä (muutoin kuin äiti synnyttämässä) on saatanasta - enkä tarkoita tätä vain kristillisessä mielessä, vaan se ihan aidosti tuhoaa sörkkijän sielun ja elämän
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni sielu on energian ja tietoisuuden yhdistymä. On se aika jännä ajatella että hetken tässä maailmankaikkeudessa syntyy tiedostava henki, joka sitten vaan katoaa (vai katoaako).
Mielestäni kuuhun on haudattu vaaleanpunainen elefantti.
Jännä ajatus. Mukavaa päivää sulle, tietoisuus! Muista muakin.