Hypomania
Kommentit (35)
Täällä oli aiemmin jonkun toisen ihmisen tekemä aloitus, jossa nukkuu 0-3 tuntia. Hänellä oli ilmeisesti lähtenyt lääkityksen kanssa lapasesta tai jotain. Kuka osaisi auttaa meitä vai onko mitään tehtävissä?
Mene lääkäriin
Kaksisuuntainen rösähtää jossain kohti depressioon
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella energinen ja toisaalta ärsyyntynyt olo, vaikka en nukkuisi kuin tunnin, kaksi (kolmekin tuntia joskus) jos sitäkään, olen puhelias, elän kuin viimeistä päivää. Valvoin muun muassa 27h ja sen jälkeen nukuin hieman alle tunnin ja jälleen olin taas pirteä.
Ap.
Ei tuo mitään hypomaniaa ole, se olisi kyllä jo keikahtanut ajat sitten maniaksi jos olisi. Se on vaan sitä, että olet oppinut pyörimään jatkuvasti stressihormoneilla, eli olet jatkuvasti pakene-tai-taistele kierron taistele-moodissa, joka poistaa esim. väsymyksentunteen. Mulla tuli tuollainen päälle moneksi vuodeksi, kun yhdessä vaiheessa oli töissä tosi kova "ryynäysjakso", olin startup-firmassa missä tehtiin ihan hulluja tuntimääriä, all-nightereitä säännöllisesti yms. Ja kas, pian minä joka olin ennen tarvinnut 9 tuntia unta ja ollut aamupäivän silti uninen, en tunte
Olin ihan samanlainen kuin sinä. Nukuin juuri samalla lailla ennen. ):
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Mene lääkäriin
Kaksisuuntainen rösähtää jossain kohti depressioon
Ei varmaankaan mun tapauksessa. ): Yllä oleva osasi hyvin kuvailla, mitä mulle on todennäköisesti käynyt.
Ap.
Mitä mun kannattaisi teidän mielestä tehdä?
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Todella energinen ja toisaalta ärsyyntynyt olo, vaikka en nukkuisi kuin tunnin, kaksi (kolmekin tuntia joskus) jos sitäkään, olen puhelias, elän kuin viimeistä päivää. Valvoin muun muassa 27h ja sen jälkeen nukuin hieman alle tunnin ja jälleen olin taas pirteä.
Ap.
Hui! Kuulostaa kamalalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella energinen ja toisaalta ärsyyntynyt olo, vaikka en nukkuisi kuin tunnin, kaksi (kolmekin tuntia joskus) jos sitäkään, olen puhelias, elän kuin viimeistä päivää. Valvoin muun muassa 27h ja sen jälkeen nukuin hieman alle tunnin ja jälleen olin taas pirteä.
Ap.
Hui! Kuulostaa kamalalta.
Niinpä. Olisiko neuvoja kauhistelun sijaan.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli aiemmin jonkun toisen ihmisen tekemä aloitus, jossa nukkuu 0-3 tuntia. Hänellä oli ilmeisesti lähtenyt lääkityksen kanssa lapasesta tai jotain. Kuka osaisi auttaa meitä vai onko mitään tehtävissä?
https://www.vauva.fi/keskustelu/5598711/vaikea-unettomuus-haluaisin-poi…
Eli tämä mun tila oli enemminkin hermostollinen eikä liittynyt alunperin aivovälittäjäaineisiin? Eli sekoitin unettomuuden tavallaan mielenterveyteen (loogista että valvomisesta tulee paha olo). Ja oikeassa te olettekin, hypomania olisi pitänyt jo kääntyä masennukseen.
Ap.
Kiitos vastanneille. Autoitte mua ymmärtämään itseäni paremmin. Kotona mua ei kasvatettu lainkaan eikä tällaisista puhuttu.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli aiemmin jonkun toisen ihmisen tekemä aloitus, jossa nukkuu 0-3 tuntia. Hänellä oli ilmeisesti lähtenyt lääkityksen kanssa lapasesta tai jotain. Kuka osaisi auttaa meitä vai onko mitään tehtävissä?
En ole tuo, mutta mä nukuin aiemmin kolmatta vuotta imovaneilla. Niilläkin uni jäi yleensä 4 tuntiin. Reseptit katkaistiin ja koitin kaikkia mahdollisia lääkkeitä, mitä aiemmin unettomuuteen koetettu. Joillain nukkui pidempään, mutta mä olin yleensä ihan sekaisin ja hitaalla käyvä. Ärtynyt ja voimaton. Vasta respan katkeamisen jälkeen luin, että tuo lääke tarpeeksi pitkään käytettyään saattaa vaan lyhentää unia.
Oisko kuukausi-pari kun heräsin vasta kuuden aikoihin aamulla ja illalla vaan melatoniini + vitamiinit. Aamulla katsoin kelloa ja totesin "ai saatana" ja hehkutin koko päivän sitä kaikille, yhtä hymyä. Ulkona liikuntaa ja oleskelua olen lisännyt.
En uskonut, että tuo onnistuisi minulta luomuna ollenkaan.
No, nyt taas noussut jo noin kolmen tunnin unien jälkeen, mutta kyennyt päivällä nukahtamaan tunniksi pariksi.
Kovasti koitan itselleni uskotella, että ehkä mä vaan olen semmoinen ihminen mikä pärjää sillä 4-5h unilla.
Itseni perusteella uskon että toivoa sittenkin on. Kiitän edelleen joka yöstä kun oon ees sen 4h putkeen vetänyt. 6 alkaa olemaan jo juhlan arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella energinen ja toisaalta ärsyyntynyt olo, vaikka en nukkuisi kuin tunnin, kaksi (kolmekin tuntia joskus) jos sitäkään, olen puhelias, elän kuin viimeistä päivää. Valvoin muun muassa 27h ja sen jälkeen nukuin hieman alle tunnin ja jälleen olin taas pirteä.
Ap.
Hui! Kuulostaa kamalalta.
Niinpä. Olisiko neuvoja kauhistelun sijaan.
Ap.
On. Lääkäri osaa auttaa paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli aiemmin jonkun toisen ihmisen tekemä aloitus, jossa nukkuu 0-3 tuntia. Hänellä oli ilmeisesti lähtenyt lääkityksen kanssa lapasesta tai jotain. Kuka osaisi auttaa meitä vai onko mitään tehtävissä?
En ole tuo, mutta mä nukuin aiemmin kolmatta vuotta imovaneilla. Niilläkin uni jäi yleensä 4 tuntiin. Reseptit katkaistiin ja koitin kaikkia mahdollisia lääkkeitä, mitä aiemmin unettomuuteen koetettu. Joillain nukkui pidempään, mutta mä olin yleensä ihan sekaisin ja hitaalla käyvä. Ärtynyt ja voimaton. Vasta respan katkeamisen jälkeen luin, että tuo lääke tarpeeksi pitkään käytettyään saattaa vaan lyhentää unia.
Oisko kuukausi-pari kun heräsin vasta kuuden aikoihin aamulla ja illalla vaan melatoniini + vitamiinit. Aamulla katsoin kelloa ja totesin "ai saatana" ja hehkutin koko päivän sitä kaikille, yhtä hymyä
Sun nukkuminen kuullostaa tosi hyvältä. Mä olisin iloinen, jos saisin edes sen 3 tuntia putkeen nukuttua. ): Sekään ei onnistu kaiken jälkeen. Mitä kaikkia lääkkeitä sulla oli? Miten vierottauduit niistä?
Ap.
En olisi vielä muutamia vuosia sitten uskonut, että mulle käy näin.
Ap.
Ei tuo mitään hypomaniaa ole, se olisi kyllä jo keikahtanut ajat sitten maniaksi jos olisi. Se on vaan sitä, että olet oppinut pyörimään jatkuvasti stressihormoneilla, eli olet jatkuvasti pakene-tai-taistele kierron taistele-moodissa, joka poistaa esim. väsymyksentunteen. Mulla tuli tuollainen päälle moneksi vuodeksi, kun yhdessä vaiheessa oli töissä tosi kova "ryynäysjakso", olin startup-firmassa missä tehtiin ihan hulluja tuntimääriä, all-nightereitä säännöllisesti yms. Ja kas, pian minä joka olin ennen tarvinnut 9 tuntia unta ja ollut aamupäivän silti uninen, en tuntenut väsymystä koskaan, 2 tunnin unien jälkeen pomppasin ylös sängystä täynnä hieman levotonta mutta aktiivista ja energista voimaa.
Mulla tosiaan tuota kesti noin 5 vuotta, ennen kuin alkoi vähän pää vastustella, keskittymiskyky heikkeni, ja töissä ei päättämisestä huolimatta tahtonut oikein saada aikaan mitään. Kova touhotus oli, mutta koodia ei syntynyt. Eli meni energisyys liian levottomuuden puolelle. Sain pienen sairasloman työuupumukseen, ja aloin käydä terapiassa. Mulle riitti tuo siihen, etten ns. loppuunpalanut pahasti, mutta kyllä mä vieläkin olen jonkun verran ylikierroksilla, vaikka kokemuksesta on yli 10 vuotta. En esim. tarvi unta kuin 4-5 tuntia, ja olen aina pirteä. Mutta se keskittymisen estävä levottomuus on sentään mennyt pois.
Tiedän, että tämä altistaa minut esim. sydäntapahtumille ja aivoinfarkteille ja kaikille muille pitkäaikaisen stressihormonin liikamäärän haitoille. Mutta en oikein jaksa välittää, koska minusta tämä on myös valtavan mukavaa, kun on aina energinen ja aikaansaava ja innokas, ja toisaalta olen löytänyt sellaisen tasapainon, etten ole ihan ääripäässä kortisolilla ja adrenaliinilla pyörimisessä sentään.