Verkostoituminen uuvuttaa nuoria kauppatieteilijöitä

Verkostoitumisessa ongelmallista ovat esimerkiksi eriarvoisuus ja uuvuttavuus. Verkostoituminen tuntuu myös monelle vieraalta.

Itä-Suomen yliopiston ja Turun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin nuorten kauppatieteilijöiden näkemyksiä verkostoitumisesta. Tutkimuksessa paljastui eriarvoisia lähtökohtia verkostoitumiselle samoin kuin muiden hyväksikäyttämisen ongelmallisuutta.

Sosiaalisen median alustoilla itsensä esiin nostaminen ja brändääminen pohdituttivat nuoria aikuisia, sanoo yliopistonlehtori Maija Korhonen Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian osastolta.

 Lähtökohdat verkostoitumiseen eivät ole kaikille samat. Verkostoitumiseen liittyy eriarvoisuutta erityisesti kahdella tapaa. Nuori ikä ja siihen liittyen työkokemuksen puute asettavat ihmisen eriarvoiseen asemaan suhteessa alalla jo pidempään olleisiin. liittyy eriarvoisuutta erityisesti kahdella tapaa. Nuori ikä ja siihen liittyen työkokemuksen puute asettavat ihmisen eriarvoiseen asemaan suhteessa alalla jo pidempään olleisiin.

Erityisesti nuoret joutuvat pohtimaan, onko oikein pyrkiä hyödyntämään suhteita työpaikan saannissa.

Eriarvoisuutta luovat myös sukupuoli ja luokka. Työväenluokasta tuleville ja naisille verkostoitujan ihanne on hankalampi saavuttaa. Kaikilla ei ole esimerkiksi perheen tai työkokemuksen suomia verkostoja tai verkostoitumisen edellyttämiä luonteenpiirteitä.

Ihanteellinen verkostoituja on määrätietoinen, ulospäin suuntautunut, itseään esiin tuova ja sopivasta perhetaustasta. Kulttuurisesti katsottuna nämä ominaisuudet ovat keskiluokkaisia ja maskuliinisia.

Tiedetään, että työelämässä myös korkeakoulutetut kilpailevat entistä enemmän työpaikoista. Verkostoituminen saattaa näyttäytyä osalle raskaana velvoitteena. Esillä oleminen ja itsensä brändääminen voi olla uuvuttavaa.