Lue keskustelun säännöt.
Miten kommunikoida irl?
08.09.2024 |
Olen lievästi autistinen (Asperger) nainen. Olen aina yksin ja olen oppinut kommunikoimaan täällä palstaillessa.
Nyt on vain niin, että jos joskus kohtaankin ihmisiä irl, he ovat aivan erilaisia kuin palstailijat. Koen, että heidän kanssaan ei voi keskustella samalla tapaa. Irl ihmiset loukkaantuisivat, jos heille esittäisi selkeitä mielipiteitä ja perusteltuja argumentteja. Irl puheen pitäisi olla tasapaksua hymistelyä, jos haluaa pysyä väleissä.
Miten toimisin? En pysty höpöttämään joutavia enkä puhumaan p*skaa, vaan pitäydyn asialinjalla ja nimenomaan tosiasioissa. Näitä ei haluta kuulla. 🤷🏻
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eka vinkki on että erilaisuus ei tarkoita paremmuutta, koita päästä irti tuosta että olet jotenkin parempi kun et halua hymistellä ja puhua jonninjoutavia vaan yritä ymmärtää miksi ihmiset tekee sitä.
Mikäs vinkki tuommoinen on?
"Yritä ymmärtää, miksi"..?
Voitko ystävällisesti suoraan kertoa, miksi ihmiset "hymistelevät ja puhuvat jonninjoutavia"! (Kuten itse sanoitit asian.)
Minä en pysty ymmärtämään tätä. 🤷🏻
Se on se sinun ongelma. Neurotyypillisillä tulee luonnostaan se, että luetaan muiden ihmisten reaktioita, tulkitaan mistä muut haluavat puhua, ymmärretään että joka keskustelun ei tarvitse olla väittely vaan joskus on ok olla sosiaalinen ihan sosiaalisuuden ilosta. Jos et pysty sisäistäm
Valitettavasti vuorovaikutuksessa on vähintään kaksi ihmistä, ja onnistuneeseen vuorovaikutukseen tarvitaan vielä se että he ovat samalla aaltopituudella vuorovaikutuksen suhteen. Sinuna jatkaisin kyllä etsimistä, maailmassa on niin monenlaisia ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hymistely" ja "jonninjoutavien" puhuminen on useimmille keino luoda yhteys toiseen ja samalla tunnustella sitä, millainen ihminen toinen on. Sopivatko kommunikointityylit yhteen, onko huumorintaju molemmilla suht samankaltainen, onko jotain aiheita, joita toinen väistää ja joista tämä ei mielellään puhu. Se on yhteisen aaltopituuden hakemista ja sille virittäytymistä.
Ok. Onko minun tapani yrittää luoda yhteys sitten väärä? Ja miksi se olisi väärä? Puhun siis heti suoraan asiaa tai jotain pohtimaani. Itse ajattelen, että tällainen puhe on kiinnostavampaa kuin höpöttely.
En itse pelästyisi, vaikka joku tuntematon esim. hississä sanoisi jotain omaperäistä sään päivittelyn sijaan. Se olisi minusta suorastaan mukavaa, innoittavaa.
Moni on sanonut minua rohkeaksi. En tiedä miksi. Olenko siis ti
Kysyt, huomaanko, että puhun itsekeskeisesti. No, minun ongelmastahan tässä on kyse.
Etkö itse huomaa, miten te siellä valtavirrassa olette itsekeskeisiä ja suvaitsemattomia: "ole niin kuin me tai ole yksin!"
Neurotyypillisten keskinäinen kommunikaatio on siis helppoa ja antoisaa (ehkei aina...), elämä on sosiaalista. Mutta mitään myötätuntoa ja ymmärrystä ei liikene erilaisuudelle. Eihän autisti ole ilkeä saati pahantahtoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eka vinkki on että erilaisuus ei tarkoita paremmuutta, koita päästä irti tuosta että olet jotenkin parempi kun et halua hymistellä ja puhua jonninjoutavia vaan yritä ymmärtää miksi ihmiset tekee sitä.
Mikäs vinkki tuommoinen on?
"Yritä ymmärtää, miksi"..?
Voitko ystävällisesti suoraan kertoa, miksi ihmiset "hymistelevät ja puhuvat jonninjoutavia"! (Kuten itse sanoitit asian.)
Minä en pysty ymmärtämään tätä. 🤷🏻
Se on tapa luoda yhteys toisiin ihmisiin. Jutteleminen luo läheisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eka vinkki on että erilaisuus ei tarkoita paremmuutta, koita päästä irti tuosta että olet jotenkin parempi kun et halua hymistellä ja puhua jonninjoutavia vaan yritä ymmärtää miksi ihmiset tekee sitä.
Mikäs vinkki tuommoinen on?
"Yritä ymmärtää, miksi"..?
Voitko ystävällisesti suoraan kertoa, miksi ihmiset "hymistelevät ja puhuvat jonninjoutavia"! (Kuten itse sanoitit asian.)
Minä en pysty ymmärtämään tätä. 🤷🏻
Se on tapa luoda yhteys toisiin ihmisiin. Jutteleminen luo läheisyyttä.
Tuossa aiemmin kerroinkin, että minäkin pyrin luomaan yhteyttä juttelemalla. Mutta ilmeisesti tapani esim. todeta asioita tai kertoa havainnoistani ei ole _sellaista_ juttelua, että useimmat haluaisivat jatkaa siitä.
Toisaalta, en tiedä onko habitukseni eli olemukseni jotenkin erikoinen. Missään nimessä en voi kuvitella olevani pelottava tai vaarallinen!
Ei ole autistilla helppoa tässä maailmassa.
Kiitos tästä. Ymmärrän nyt, että minulla ei ole mitään mahdollisuutta olla oma itseni sosiaalisissa tilanteissa, jos haluan tulla hyväksytyksi. Olen aiemmin yrittänyt seurassa kovastikin esittää "normaalia", mutta se kävi raskaaksi, ja näistä kohtaamisista tulin vain uupuneeksi. Yritykseni kokea iloa sosiaalisuudesta ei voi onnistua, koska joko joudun teeskentelemään tai tulen hyljeksityksi.
Ikävä kyllä, en ole onnistunut löytämään kaltaisiani ihmisiä. Neurotyypilliset ovat niin suuri enemmistö. Edes erilaisilla kursseilla ja harrastuksissa en ole tavannut muita autisteja. 🤷🏻