Sulaudutko mieluummin joukkoon vai erotut siitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä ymmärtänyt tarvetta sulautua joukkkon esim. pukeutumalla samalla tavalla kuin muut. Miksi se on joillekin niin tärkeää?

 

No monihan nyt ei sinänsä hae sillä samanlaisella pukeutumisella sitä että sulautuisi joukoon vaan ennemmin kaikki ostaa saman kaupungin kaupoista sitä mitä saa ja sieltä saa sitä mitä milloinkin kaupat tarjoaa, mikä on trendikästä. Ennen oli pillifarkut muodissa, nyt leveät. Ihminen haluaa farkut niin ennen se löysi helpoiten halvalla pillit, nyt leveät. Sitten luonnostaan kaikki sulautuu joukkoon.

Tuon ongelman saa aika helposti hoidettua sillä, että käy suuremmassa kaupungissa ostoksilla tai tilaa netistä ne vaatteet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu vähän kontekstista mutta näin yleisesti ottaen eri sosiaalisissa ympyröissä ehdottomasti mielummin sulaudun joukkoon. Tämä ei poissulje mitenkään sitä etteikö voisi samalla olla oman tien kulkija ja oma itsensä eikä tämä ole mulle myöskään henkkoht mitään muiden mielistelyä tms. Tärkeintä on tulla toimeen yhteisössään, mukautan olemistani esim työpaikalla hyvin pitkälti sen mukaan. Haluan että asialliset asiat hoituu enkä halua mitään erityishuomiota itselleni kahvihuoneessa, haluan olla rennosti eri seurassa hyvänpäiväntuttujen kanssa ja kuulostella ympäristöäni. Se on sitten se oma piiri missä voi olla vapaammin ja missä jaetaan mielipiteitä ja muuta aidommin ja syvällisemmin. 

 

Kyllä minä ainakin uskallan sanoa mielipiteeni työporukassa tai hyvänpäivän tuttujen kanssa vaikka olisin täysin eri mieltä. Eihän eri mieltä olemine

sen huomaa nykyään työpaikalla, että moni sulautuu mieluiten joukkoon ja vain seurailee. Asioihin ei oteta kantaa ja sitten kun joku rohkea puuttuu epäkohtiin, tullaan myöhemmin sanomaan että kiva kun puutuit tähän. Porukassa ollessa nämä on hiljaa ja ne jotka sanoo pääsee sitten "outoon valoon" kun eivät osaa sulautua joukkoon. Ja tää ei ole siis mitään periaatteessa eri mieltä olemista vain aidosti näissä tilanteissa, missä tarve ilmenee. Hiljaisia hymistelijöitä on liikaa ja sitten taustalla ihmetellään kun mikään ei muutu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu vähän kontekstista mutta näin yleisesti ottaen eri sosiaalisissa ympyröissä ehdottomasti mielummin sulaudun joukkoon. Tämä ei poissulje mitenkään sitä etteikö voisi samalla olla oman tien kulkija ja oma itsensä eikä tämä ole mulle myöskään henkkoht mitään muiden mielistelyä tms. Tärkeintä on tulla toimeen yhteisössään, mukautan olemistani esim työpaikalla hyvin pitkälti sen mukaan. Haluan että asialliset asiat hoituu enkä halua mitään erityishuomiota itselleni kahvihuoneessa, haluan olla rennosti eri seurassa hyvänpäiväntuttujen kanssa ja kuulostella ympäristöäni. Se on sitten se oma piiri missä voi olla vapaammin ja missä jaetaan mielipiteitä ja muuta aidommin ja syvällisemmin. 

 

Kyllä minä ainakin uskallan sanoa mielipiteeni työporukassa tai hyvänpäivän tuttujen kanssa vaikka olisin täysin eri mieltä. Eihän eri mieltä olemine

Niin uskallan minäkin ja monesti sanonkin, tuossa tarkoitinkin nimenomaan sitä että kuulostelen ympäristöäni ja valitsen mitä jaan tilanteen ja kontekstin mukaan. Samaa mielipidettä voi tuoda esiin myös tosi eri tavoilla riippuen ympäristöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu vähän kontekstista mutta näin yleisesti ottaen eri sosiaalisissa ympyröissä ehdottomasti mielummin sulaudun joukkoon. Tämä ei poissulje mitenkään sitä etteikö voisi samalla olla oman tien kulkija ja oma itsensä eikä tämä ole mulle myöskään henkkoht mitään muiden mielistelyä tms. Tärkeintä on tulla toimeen yhteisössään, mukautan olemistani esim työpaikalla hyvin pitkälti sen mukaan. Haluan että asialliset asiat hoituu enkä halua mitään erityishuomiota itselleni kahvihuoneessa, haluan olla rennosti eri seurassa hyvänpäiväntuttujen kanssa ja kuulostella ympäristöäni. Se on sitten se oma piiri missä voi olla vapaammin ja missä jaetaan mielipiteitä ja muuta aidommin ja syvällisemmin. 

 

Kyllä minä ainakin uskallan sanoa mielipiteeni työporukassa tai hyvänpäivän tuttujen kanssa vaikka ol

sen huomaa nykyään työpaikalla, että moni sulautuu mieluiten joukkoon ja vain seurailee. Asioihin ei oteta kantaa ja sitten kun joku rohkea puuttuu epäkohtiin, tullaan myöhemmin sanomaan että kiva kun puutuit tähän. Porukassa ollessa nämä on hiljaa ja ne jotka sanoo pääsee sitten "outoon valoon" kun eivät osaa sulautua joukkoon. Ja tää ei ole siis mitään periaatteessa eri mieltä olemista vain aidosti näissä tilanteissa, missä tarve ilmenee. Hiljaisia hymistelijöitä on liikaa ja sitten taustalla ihmetellään kun mikään ei muutu.

Rohkeus puolustaa omia näkemyksiä ja esittää vaihtoehtoisia näkökulmia on olennaista, jotta yhteiskunta voi kehittyä parempaan suuntaan. Yhtälailla rohkeus olla eri mieltä voi myös edistää henkilökohtaista kasvua ja parantaa ihmisen omaa henkistä hyvinvointia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu vähän kontekstista mutta näin yleisesti ottaen eri sosiaalisissa ympyröissä ehdottomasti mielummin sulaudun joukkoon. Tämä ei poissulje mitenkään sitä etteikö voisi samalla olla oman tien kulkija ja oma itsensä eikä tämä ole mulle myöskään henkkoht mitään muiden mielistelyä tms. Tärkeintä on tulla toimeen yhteisössään, mukautan olemistani esim työpaikalla hyvin pitkälti sen mukaan. Haluan että asialliset asiat hoituu enkä halua mitään erityishuomiota itselleni kahvihuoneessa, haluan olla rennosti eri seurassa hyvänpäiväntuttujen kanssa ja kuulostella ympäristöäni. Se on sitten se oma piiri missä voi olla vapaammin ja missä jaetaan mielipiteitä ja muuta aidommin ja syvällisemmin. 

 

Kyllä minä ainakin uskallan sanoa mielipiteeni työporukassa tai hyvänpäivän tuttujen kanssa vaikka ol

ensimmäisen viestin kommentoija vastaa. Siis tottakaihan nyt ne työasiat pitää hoitua ja niihin ottaa kantaa, nimenomaan asialliset asiat hoidetaan! Työkontekstissa ne mielipiteet ja muu on osa sitä työn tekemistä, jos se työ nimenomaan sellaista yhteistyötä vaatii. Mutta kahvihuoneessa en ala sitten tuomaan itseäni hirveästi esiin muissa asioissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu vähän kontekstista mutta näin yleisesti ottaen eri sosiaalisissa ympyröissä ehdottomasti mielummin sulaudun joukkoon. Tämä ei poissulje mitenkään sitä etteikö voisi samalla olla oman tien kulkija ja oma itsensä eikä tämä ole mulle myöskään henkkoht mitään muiden mielistelyä tms. Tärkeintä on tulla toimeen yhteisössään, mukautan olemistani esim työpaikalla hyvin pitkälti sen mukaan. Haluan että asialliset asiat hoituu enkä halua mitään erityishuomiota itselleni kahvihuoneessa, haluan olla rennosti eri seurassa hyvänpäiväntuttujen kanssa ja kuulostella ympäristöäni. Se on sitten se oma piiri missä voi olla vapaammin ja missä jaetaan mielipiteitä ja muuta aidommin ja syvällisemmin. 

 

ensimmäisen viestin kommentoija vastaa. Siis tottakaihan nyt ne työasiat pitää hoitua ja niihin ottaa kantaa, nimenomaan asialliset asiat hoidetaan! Työkontekstissa ne mielipiteet ja muu on osa sitä työn tekemistä, jos se työ nimenomaan sellaista yhteistyötä vaatii. Mutta kahvihuoneessa en ala sitten tuomaan itseäni hirveästi esiin muissa asioissa.

 

Itse en oikeastaan koe eri mieltä olemista itsensä esille tuomisena vaan pidän sitä osana normaalia keskustelua. Mielestäni se jopa saattaa tehdä keskustelusta mielenkiintoisempaa kuin kumpikin osaa fiksusti argumentoida miksi juuri on tätä mieltä kyseisestä asiasta. Sen sijaan nämä myötäilevät joo-joo keskustelut missä ihmisellä ei ole lainkaan omia mielipiteitä koen aika tyhjänpäiväisiksi ja jollain tapaa uuvuttaviksi.