Lue keskustelun säännöt.
Mikä terveydenhuollon johtamisessa tökkii - kertokaa ulkopuoliselle
07.09.2024 |
Olen ihan eri alalla, mutta itseäni kiinnostaa, kuinka terveydenhuollon johtamisen pitäisi muuttua, että se koettaisiin hyväksi? Vastaus ei voi olla pelkästään nykyisen sotemallin tuoma johtajakerros, koska tätä kritiikkiä on kuulunut jo kauan ennen tätäkin.
Jaksaisiko joku kirjoittaa näkemyksiään? Esim. ihan omasta työstä kumpuavia. Haluaisin tietää ja ymmärtää.
kiitos vaivannäöstä!
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että johtajat saa jättimäisiä palkkoja meidän verorahoista. Pirhan Marina Erholan palkka on 18 500 euroa kuussa.
kun tehdään leikkauksia, minimaaliset hoitajien ym. palkat säästetään - koska vähennykset lasketaan henkilötyövuosissa, eikä rahassa.
Parantaisiko siis johtamista, jos johtaja saisi vähemmän palkkaa?
Johtajan ei tarvitse saada verorahoitteisesti noin korkeaa korvausta, jos tulos on niin huono, että joudutaan muutosneuvotteluihin kahdesti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Johdon palkkioista siirretään osuus työntekijöille. Pysyvästi.
Vierailija kirjoitti:
3 jatkaa vielä sen verran, että myös sote-alan johtamisessa pitäisi tehdä yhteistyötä yli hallinto- ja ammattinimikerajojen, mikä on nykypäivää monella sektorilla nykyään. Paletti pyörii lopulta parhaiten, kun jokaisen panos käytetään parhaalla mahdollisella tavalla ja se vaatisi sitä, että ruohonjuuritason sairaanhoitajat (hoitotyön asiantuntijana), hoitotyön esihenkilöt (hoitotyön erityisasiantuntijana) ja lääkärit (lääketieteen asiantuntijana) laittaisivat säännöllisesti osaamisensa yhteen oman ainakin yksikkönsä asioissa. Näin pysyttäisiin ajan tasalla jokaisella tasolla siitä, mitä kentällä tapahtuu ja voitaisiin reagoida jopa hyvissä ajoin ongelmiin. Ennenkuin edessä on niin suuri vyyhti, ettei sitä helposti ratkaista enää millään ja pahimmillaan ammattilaiset äänestävät jaloillaan vieden arvokkaan osaamisensa mukanaan.
Edellä mainittu tarvisi taas isoja muutoksia monessa sote-alan paikassa byrokratian ja jumiutuneid
Hyvää tekstiä. Mutta otetaan välillä mukaan myös laitsarit ja lähärit, samalla lailla heidän osaamisensa ja näkemyksensä on tärkeä.
Ongelmat piilee ihan fysiikan laeissa, meidän oma lainsäädäntö luo hirvittävän suuren kysynnän terveyspalveluille, johon kuitenkaan käytettävissä oleva työvoima ei pysty vastaamaan. Siksi meillä on jonoja. Johdon tehtävä on ratkoa tätä mahdotonta yhtälöä, mutta mikään uudistaminen ei poista tuota perimmäistä ongelmaa, vaan päin vastoin yleensä tarkoittaa henkilökunnalle vain lisää sählinkiä ja lisää silpputyötä. Henkilökunta väsyy ja alkaa lopulta ajatella että elämä olisi helpompaa ilman noita johtajia. Lisäksi nuo johtajat tuntuvat janoavan dataa omia tilastojaan ja käppyröitään varten, joten se tarkoittaa lisää työtä hoitajille ja lääkäreille, esim. "laskekaa tukkimiehen kirjanpidolla kuinka moni tarkastuspotilas saa jatkoajan" tms. ihan outoa hommaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siellä on autistipaskiaiset tuottamassa johdolle erilaisia excel-taulukoita joiden yhteys todelliseen työhön on olematon.
Voitko kertoa jonkun esimerkin?
Apottihan nimenomaan tuottaa valtavasti dataa siitä työstä. Tai oikeammin sen työn dokumentoinnista. Tätä dataa sitten autistivajackit kokoavat ja sitä naisjohtajan käsittelevät tuhansissa palavereissa eli lähinnä Palaverimatkoilla milloin missäkin maassa.
Tämä voisi olla ihan mielenkiintoinenkin asia perehtyä, mutta tuo alatyylisyys vie kritiikistä uskottavuuden.
Totta silti. Kaikkea tilastoidaan, raakaa työaikaa seurataan jotta saadaan mitoituksia kiristettyä, tilastoinnissa tärkeintä on että laskutusperusteiset ajat ovat oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siirryin yksityiseltä hyvinvointialueelle ja yllätyin miten kankea koko systeemi on. On virkoja vähän siellä täällä hoitamassa potilaan/asiakkaan asioita mutta niitä jotka varsinaisen työn päivittäin tekee on tietysti vähän. Lopputulos on se että tieto ei kulje eri ammattiryhmien välillä ja oleelliset asiat saattaa tietää vain tämä jonka työnkuva on lähinnä lukea papereista miten asiakkaalla menee. Ja sitten alimmalla, suorittavalla portaalla tehdään sama työ uusiksi (eli hoitajat joutuvat kuitenkin ottamaan selville samat asiat, jotka paperipyörittäjä-hoitaja tittelin omaava on tehnyt). Tuo väliporras on tietenkin täysin turha. Mutta koska kaverin virka on kiva, ei esimies siitä luovu koska me ollaan aina tehty näin.
Hoitajat tekevät myös paljon asioita jotka ei pitäisi hoitotyöhön kuulua esim tilaavat tarvikkeita, kotihoidossa vievät autoja huoltoon, mutta työn organisoinnin hoitaa väliporras joka ei tee ensinnäkään vuorotyötä, joten ei tiedä kokonaiskuvasta yhtään mitään.
Ja oma lukunsa on kirjalliset työt jotka ovat moninkertaiset nykyään. Ja tulevan sosiaalihuollon kirjaamisvelvoitteen takia samat tiedot tullaan kohta kirjaamaan kahteen eri järjestelmään.
Lähes 100-vuotiaista tehdään arviointeja puolen vuoden välein jotta THL:llä on tutkimusmateriaaleja, kaikki aika pois siltä hoidettavalta. Mieluummin kärräisin mummoja ulos kivalla kelillä ja leipoisin vaikka pullaa, kuin täyttäisin päivittäisen hoidon kannalta täysin turhia dokumentteja tuntitolkulla kuukaudessa. Ai niin, laitoshuoltajia laitetaan säästöjen takia pois ja hoitajat pesee pyykkiä ja käy jossain vielä kaupassakin, mutta meillä on kuulemma hoitajapula.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Johtajat on yleensä kirjamaistereita, jotka eivät tiedä mitä hoitoalan käytännön työ on eivätkä yritä edes siihen perehtyä. Johtajia ei työpaikan päivittäisessä työssä juuri näy.
Sairaaloita johtavat lääkärit. Huom. Lääketieteen ammattilaiset. Ja ne muut hyvinvointialueiden johtajathan ovatkin poliittisia broilereita ja pyrkyreitä ja heitä on ihan liikaa eivätkä he taida itsekään tietää mitä kenenkin pitäisi tehdä. Tyypillistä julkishallintoa.
En usko että.sellaista johtajamallia julkisella sektorilla edes on joka toimisi. Jos raha ei olisi ongelma niin todennäköisesti nykyinen olisi ihan toimiva. Kun sitä rahaa ei ole ei mikään johtajamalli ole sen parempi hyvinvoinnin leikkauksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alotetaan vaikka työvuorolistoista, edelleenkin ne tehdään päin seiniä.
Ohjelmia on noiden tekoon,ja kymmeniä ohjeita viimesen 30 vuoden aikana vaikka millä mitalla, siltiki listat edelleen samaa ku 80-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3 jatkaa vielä sen verran, että myös sote-alan johtamisessa pitäisi tehdä yhteistyötä yli hallinto- ja ammattinimikerajojen, mikä on nykypäivää monella sektorilla nykyään. Paletti pyörii lopulta parhaiten, kun jokaisen panos käytetään parhaalla mahdollisella tavalla ja se vaatisi sitä, että ruohonjuuritason sairaanhoitajat (hoitotyön asiantuntijana), hoitotyön esihenkilöt (hoitotyön erityisasiantuntijana) ja lääkärit (lääketieteen asiantuntijana) laittaisivat säännöllisesti osaamisensa yhteen oman ainakin yksikkönsä asioissa. Näin pysyttäisiin ajan tasalla jokaisella tasolla siitä, mitä kentällä tapahtuu ja voitaisiin reagoida jopa hyvissä ajoin ongelmiin. Ennenkuin edessä on niin suuri vyyhti, ettei sitä helposti ratkaista enää millään ja pahimmillaan ammattilaiset äänestävät jaloillaan vieden arvokkaan osaamisensa mukanaan.
Edellä mainittu tarvisi taas isoja muutoksia m
Koko yhteiseen kuvaan vaikuttamiseen tarvitaan ilman muuta jokaista ammattiryhmää. Tarkoitin tuolla yksikkötasolla kokonaiskuvan kartoittamisella eli jonkinlaisella säännöllisellä tilannekatsauksella sitä, että sairaanhoitaja on tuossa yhtälössä se, joka tuo sen ruohonjuuritason näkemyksen sieltä kentältä (kakki ammattinimikkeet huomioiden) esille. Edeltävästi kuullaan kaikkien ammattikuntien kuulumiset ja näkemykset, että ne voidaan tuoda hoitotyön esihenkilölle sekä esim. yksikön lääkärille tietoon.
Nykyisin esim. osastonhoitajat, palvelusesimiehet ym. hoitotyön yksikköjen johtajat ovat pääosin hallinnollisia ja näkyvät vähän yksikön konkreettisessa arjessa. Esille on tullut, ettei heillä ole välttämättä minkäänlaista realistista ymmärrystä "kenttätyön" ajantasaisesta tilasta ja asioista, jotka kentällä puhuttaa. Silti heidän tehtävänsä olisi kaikesta vastata ja puuttua epäkohtiin... Lääkärit ovat mukana arjessa yleensä enemmän asiakas kerrallaan, mutta ovat lääketieteen asiantuntijoina paikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain kaksi sanaa: Julkinen sektori.
Vai oletko nähnyt yksityisen sektorin terveydenhuoltoa vastaavassa kaaoksessa?
Vierailija kirjoitti:
Vain kaksi sanaa: Julkinen sektori.
Vai oletko nähnyt yksityisen sektorin terveydenhuoltoa vastaavassa kaaoksessa?
En, koska milloin tahansa pääsen siellä ortopedille. Ei Suomessa ole lääköripulaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vain kaksi sanaa: Julkinen sektori.
Vai oletko nähnyt yksityisen sektorin terveydenhuoltoa vastaavassa kaaoksessa?
Olen. Meillä ennen julkinen palvelu siirrettiin yksityiselle. Ihan kamalaa kaaosta. Ei toiminut yhtään. Tästä ollut lehdissäkin.
Hoitajat ovat harvinaisen vaikea ryhmä johtaa. Alhaalta tulee kaikenlaisia vaatimuksia henkilökohtaisista työajoista ja joustoista. Työ on kuitenkin suorittavaa kolmivuorotyötä, jossa ei voi etäillä, niin hankala niitä on toteuttaa.
Juuri näin, olen viimeisten vuosien aikana miettinyt että mistä ihmeestä johtoporras keksiikin kaikki mahdollisimman oudoimmat sääntönsä joilla ei ole käytännöllisyyden kanssa mitään tekemistä. Tietenkään työtä tekeviä ei kuunnella ollenkaan. Johtajiksi valitaan henkilöitä jotka kyllä näyttävät varmasti hyvältä paperilla mutta käytännön osuus onkin sitten toinen. Ja trendinä tuntuu olevan että mitä ilkeämpi sitä parempi johtaja. Kun asiat oikeasti voisi hoitaa juuri päin vastoin.
Julkisella on parhaiten näkynyt se, että pomoilla on omat suosikki-työntekijät. Tämä näkyy aina työvuorolistoista päivittäiseen työhön ja siihen, ketä pyydetään esim. tuplavuoroon (hälytysraha+ylityöt kuitenkin monia houkuttaa). Kuormitus jakautuu epätasaisesti, vakkarityöt on kiven alla ja sijaiset lähinnä lapioivat p*skaa eikä heidän jaksamisestaan välitetä. Tältä se ainakin näyttää ulospäin, tiedä sitten onko jotain ajatustakin takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain kaksi sanaa: Julkinen sektori.
Vai oletko nähnyt yksityisen sektorin terveydenhuoltoa vastaavassa kaaoksessa?
En, koska milloin tahansa pääsen siellä ortopedille. Ei Suomessa ole lääköripulaa.
Ai, jaaha. Äitini jonotti lähes puoli vuotta ensimmäistä käyntiaikaa muistikeskukseen sen jälkeen, kun muistitestit oli tehty, aivot kuvattu ja muutokset havaittu. Muistilääkettä kun ei voi tk-lääkäri määrätä.
Tuona odotusaikana yritin saada geriatrille aikaa myös Mehiläisestä ja Terveystalosta mutta ajat oli sielläkin varattu moneksi kuukaudeksi eteenpäin.
Viimein päästiin muistikeskukseen ja siellä nuori naisgeriatri huokaili, kuinka kesän kynnyksellä hän oli ainut lääkäri paikalla ja potilaita olisi tulossa vaikka kuinka. Ainakin geriatreista on huutava pula.
Vierailija kirjoitti:
Siellä on autistipaskiaiset tuottamassa johdolle erilaisia excel-taulukoita joiden yhteys todelliseen työhön on olematon.
Naurattaa persut jotka ette pysty havainnoimaan laajempia kokonaisuuksia. Jos teidät laitettaisiin koordinointityöhön koko homma jäisi tekemättä vaikka kyseessä on tärkein työ yksikössä.
Tämä voisi olla ihan mielenkiintoinenkin asia perehtyä, mutta tuo alatyylisyys vie kritiikistä uskottavuuden.