Lue keskustelun säännöt.
HS:n maksumuurin takana oleva teksti Jari Aarniosta; voisiko joku briiffata, mitä oikein tapahtui?
07.09.2024 |
Tuo sontaläjäksi osoittautunut kultapoika siis oli jonkinlainen jumalhahmo - mutta mitä sitten tapahtui? Mikä sai kultapojan venyttämään oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan?
Kommentit (15)
... ja täähän on niin pitkä ja monipolkuinen juttu, sataan kertaan eri lähteissä selostettu. Meni vaan maine ja kunnia ns. hattuun. Minna Passin kirja "Keisari Aarnio" on kattava kertomus tyypistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
... ja täähän on niin pitkä ja monipolkuinen juttu, sataan kertaan eri lähteissä selostettu. Meni vaan maine ja kunnia ns. hattuun. Minna Passin kirja "Keisari Aarnio" on kattava kertomus tyypistä.
Ok, luulin että artikkelissa paljastuu jotain aivan uutta. Ilmeisesti siis ei. Kiitos.
ap
Kertoi itsestään, mutta ei Aarniosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
... ja täähän on niin pitkä ja monipolkuinen juttu, sataan kertaan eri lähteissä selostettu. Meni vaan maine ja kunnia ns. hattuun. Minna Passin kirja "Keisari Aarnio" on kattava kertomus tyypistä.
Ok, luulin että artikkelissa paljastuu jotain aivan uutta. Ilmeisesti siis ei. Kiitos.
ap
Silmäilin vaan läpi, eli en vielä tiedä mitä uutta tää Runeberg kertois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Portaiden yläpäässä seisoo raamikas mies. Hän on nostanut päänsä yläpuolelle jääkaapin kuin painonnostotangon.
Ohikiitävän hetken näyttää siltä, että mies aikoo singota kaapin voimalla alas.
Kulman takaa hoitajien kahvihuoneesta portaiden eteen astuu mielenterveyshoitaja.
Kiva, kun tuot sen jääkaapin tänne alas, se pitääkin viedä korjattavaksi, hoitaja sanoo. Pullapitkon siivu hänen kädessään ei edes värähdä.
Mies portaiden yläpäässä laskee kaapin päänsä päältä rinnalleen ja kantaa sen rauhallisesti alas. Hän ja hoitaja vievät sen yhdessä sairaalan verstaalle.
Olemme Nokialla Pitkäniemen sairaalan rakennuksessa numero seitsemän. Jääkaappikohtauksesta on aikaa jo noin 15 vuotta.
Nyt sekä rakennus numero seitsemän että koko valtava alue on tyhjä.
Oppaanamme on Pitkäniemessä ylihoitajana kymmenisen vuotta toiminut Tarja Tammentie-Saren. Hän oli aikanaan todistamassa jääkaappikohtausta muutaman metrin päässä.
Käytännön psykiatria on usein hyvin yksinkertaista, Tammentie-Saren sanoo.
Pitää osata sanoa oikeat sanat juuri oikealla tavalla.
Se on yksi asia, joka ei ole muuttunut mielenterveyden häiriöiden hoidossa.
Tunnelma Pitkäniemen piha-alueella ja sisällä sairaalarakennuksissa on liki aavemainen. Tänne ei huvittaisi tulla yksin yöllä.
Pitkäniemen henkilökunta ja kaikki lähes kaksisataa potilasta muuttivat Tampereelle rakennettuun uuteen sairaalaan tammikuussa. Psykiatrisia potilaita hoidetaan nyt Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin T-rakennuksessa.
Tammikuussa myös Tammentie-Saren siirtyi työskentelemään sinne. Tuolloin päättyi Pitkäniemen 123 vuoden historia psykiatrisena sairaalana.
Sairaalan vuosikymmeniin mahtuu paitsi isoja muutoksia hoitomenetelmissä, myös valtavasti tarinoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkäniemen sairaala aloitti toimintansa vuonna 1900. Parhaimmillaan alueella oli yli kolmekymmentä kiinteistöä. Koko maa-ala oli useita kymmeniä hehtaareita.
Ensimmäiset 29 varhaisinta sairaala-alueen rakennusta suunnitteli Magnus Schjerfbeck, kuvataiteilija Helene Schjerfbeckin veli.
Sairaalan ensimmäinen potilas oli hysteriasta kärsinyt nainen, joka kuului silloisen yhteiskunnan yläluokkaan. Hän parantui ja pääsi kotiin jo noin kolmen kuukauden sairaalajakson jälkeen.
Se oli siihen aikaan lyhyt Pitkäniemi-reissu. Ennen kuin täsmälääkkeet tulivat 1950-luvulla, useimmat potilaat viettivät täällä vuosia, monet loppuelämänsä, Tammentie-Saren sanoo.
Niemeen joutuneita pidettiin helposti menetettyinä tapauksina, Tammentie-Saren muistaa omasta nuoruudestaan 1980-luvulta. Mielenterveyden ongelmiin liittyi vahva leima, joka saattoi pysyä koko loppuelämän ajan.
Nykyisin ajatellaan niin, että sairaalassa ollaan vain akuuttivaiheen yli ja varsinainen kuntoutuminen tapahtuu avohoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Hankkikaavittu ELÄMÄ
Mullon jo jo v#ttu ja paljon muuta...
Sori siitäkin, tirrskk
N 60+
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tammentie-Saren aloitti Pitkäniemessä hoitajana vuonna 2002. Vielä varhaisemmista ajoista tietää mielenterveyshoitaja Onni Torikka, joka on ollut eläkkeellä jo parikymmentä vuotta.
Torikan 38 vuoden ura Pitkäniemessä alkoi niin sanotulta levottomien miesten osastolta.
Se oli vastavalmistuneelle aika raskas osasto olla töissä. Se oli tulikaste nuorelle hoitajalle, Torikka muistelee puhelinhaastattelussa.
Viralliselta nimeltään osasto oli tuolloin yksinkertaisesti osasto 15.1. Myöhemmin sama rakennus nimitettiin vastaanotto-osastoksi. Sinne tuotiin potilaita, jotka saattoivat käyttäytyä aggressiivisesti.
Kun Torikka aloitti työt Pitkäniemessä vuonna 1966, alue oli vielä kuin oma pienoisyhteiskuntansa.
Ensimmäiset 6070 vuotta Pitkäniemi oli käytännössä täysin omavarainen.
Sairaalan alueella oli sata hehtaaria omaa metsää, viisikymmentä hehtaaria omaa viljelysmaata, kasvihuoneita, perunamaita, tuotantoeläimiä, kuten sikoja, lehmiä ja kahdeksan hevosta, Torikka kertoo.
Oli myös oma pankkikonttori ja posti sekä venelaituri, johon vierailijat pääsivät vesiteitse suoraan Tampereen Laukontorilta. Läheisen rautatien varrella oli seisake sairaalan kohdalla.
Kun psyykenlääkkeitä ei ollut, hoito oli käytännönläheistä.
Potilaat osallistuivat alueen töihin, kuten maanviljelykseen ja puutarhanhoitoon. Fyysisellä toiminnalla uskottiin olevan tervehdyttävä vaikutus.
Torikan mukaan Pitkäniemen oma viljasato korjattiin viimeisen kerran vuonna 1987.
Sen jälkeen pellot annettiin vuokralle, mutta tässä vaiheessa sairaalan omista pelloista suurin osa oli jo jäänyt läntisen ohitustien alle.
Kaikki tämä on yhä helppo kuvitella mielessään, kun seisoo Pitkäniemen hallintorakennuksen edessä.
Alue tuo mieleen amerikkalaisten elokuvien pikkukaupungit.
Menneistä ajoista muistuttaa yhä Tampereen seudun liikenteen bussi, joka kaartaa päätepysäkilleen keskusaukiolla.
Keskusaukiolta lähtee kylän päätie kohti läntisen ohikulkutien liittymää. Päätieltä erkanee edelleen pienempiä kulkuväyliä, joiden varrella on kaksi- tai kolmikerroksisia rakennuksia 1900-luvun alusta.
Psykiatristen potilaiden hoito siirrettiin Pitkäniemestä Tampereelle uusiin tiloihin sekä lakisääteisistä että taloudellisista syistä. Tammentie-Sarenin mukaan uusi päivystysasetus edellytti, että psykiatristen hoitopaikkojen on oltava somaattisia sairauksia hoitavien sairaaloiden yhteydessä.
Pitkäniemen rakennukset olivat myös peruskorjauksen tarpeessa, ja se olisi ollut kohtuuttoman kallista.
Nyt alueen tulevaisuus on jossain määrin auki.
Alueen omistava Pirkanmaan hyvinvointialue Pirha suunnittelee sen myymistä. Myös kaavamuutos on prosessissa.
Pyhäjärven rannalla olevalle luonnonkauniille alueelle suunnitellaan uusia asuinkerrostaloja. Lisäksi osaa vanhoista rakennuksista peruskorjattaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eniten potilaita Pitkäniemessä oli sotavuosien aikana ja heti niiden jälkeen, yli 700 sairaansijaa.
Merkittävä osa näistä potilaista oli tullut hoitoon sotapsykoosin takia, Tammentie-Saren kertoo.
Tiettävästi koskaan ei ole laskettu, kuinka paljon potilaita täällä on kokonaisuudessaan hoidettu.
Eri yhteiskuntaluokille ja sukupuolille oli omat osastonsa.
Oli osastot ruumiillisesti sairaille, naisten ja miesten tarkkailuosastot, rauhallisten säätyläisnaisten ja säätyläismiesten osastot, rauhallisen rahvaan miesten ja naisten osastot sekä rauhattomien, epäluotettavien ja epäsiistien miesten ja naisten osastot.
Lisäksi on ollut eri osastot parantumattomasti sairaille. Ylilääkäri määritteli sen, mihin osastoon kukin sijoitettiin. Siihen aikaan ylilääkäri päätti kaikesta, jopa hoitajien työsuhteista, Tammentie-Saren sanoo.
Pitkäniemen lääkärit saivat ensi kertaa käyttöönsä Largactil-nimisen klooripromatsiinilääkkeen 1950-luvun alkupuolella.
Se oli ensimmäisiä tehokkaita skitsofrenia- ja psykoosipotilaiden hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Sen käyttö vähensi esimerkiksi insuliini- ja muiden shokkihoitojen tarvetta. Myös hoitoajat lyhenivät.
Torikan mukaan Largactilin käyttöönotto oli ensimmäinen kahdesta merkittävästä mullistuksesta Pitkäniemessä. Lääkkeen sivuvaikutus oli kuitenkin erikoinen: ihon pigmentti tummeni voimakkaasti ja pysyvästi auringossa.
Meillä oli olkihattuja ja sombreroja, joilla potilaat suojautuivat auringolta ulkoillessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lahjottu rikollinen päättävässä asemassa.
Paljonkohan myrkkyä tuotiin Suomeen kaiken kaikkiaan hänen aikanaan?
Supon Nevalakin kuoli samoihin aikoihin, kun case oli käynnissä.
Se juttu on Mibi Runebergista, muut kolme "tynnyricaseen" sekaantunutta poliisia vapautettiin syytteistä mutta Runeberg sai tuomion
"Mibi Runeberg sai kolme ja puoli vuotta ehdotonta vankeutta useista virkarikoksista.
Hän oli Aarnion käskystä laittomasti hakenut poliisin tietojärjestelmistä salaisia tietoja. Lisäksi hän oli hakenut käräjäoikeudelta televalvonta- ja telekuuntelulupia harhaanjohtavilla tiedoilla. Käräjäoikeuden mielestä hän oli tiennyt, että Aarnio pyrki sotkemaan keskusrikospoliisin tutkintaa."