Lue keskustelun säännöt.
PIRKANMAAN hyvinvointialueelta etsitään vapaaehtoisia tukihenkilöitä lapsille ja nuorille. Varsinkin miehiä kaivataan
25.08.2024 |
Vapaaehtoistyötä
Tukihenkilö on vapaaehtoistyöntekijä, joka tapaa tuettavaa lasta tai nuorta säännöllisesti, noin kaksi kertaa kuussa, mukavan yhteisen tekemisen merkeissä.
Tukihenkilön voi saada 717-vuotias Pirkanmaan hyvinvointialueella asuva lapsi tai nuori, joka tarvitsee tuekseen perheen ulkopuolista aikuista ystävää.
Tukihenkilötoiminta on erittäin suosittu ennaltaehkäisevä palvelumuoto, joka oikea-aikaisesti aloitettuna voi ehkäistä suurempien ongelmien syntyä. Useat perheet elävät ilman tukiverkostoa, joten omaa tukiaikuista jonottavia lapsia on paljon, Junes toteaa.
Pirkanmaan hyvinvointialueen vapaaehtoisten tukihenkilöiden koulutuksesta vastaa Asiakasohjaus Luotsin tukihenkilötiimi. Vaikka koulutus pidetään Tampereella, voi tukihenkilönä toimia koko Pirkanmaan alueella.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
717-vuotias lapsi tai nuori? Aika vanha kyllä.
Palstan koodi poistaa väliviivat, mutta ei tavuviivoja. "7--17-vuotias".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on niin valheellista toimintaa että toivon perheiltäkin järkeä sen suhteen ketä kotiinsa päästää, nykyisin ei voi luottaa oikein kehenkään. Apua kun tarvisi, jos esimerkiksi joku käyttäytyy huonosti, tarvitaan poliisia tai muuta apua, selvittelyä jne niin ei varmasti kukaan ota vastuuta näistä yhteistyökuvioista.
Tuo ei ole se suurin ongelma,toimintaanhan ei saada yhtään ketään.
Siksi juuri tuo ylläoleva kommentti onkin hyvä. Siinä syytä sille miksi ei saada siihen ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ilmoittaudun vapaaehtoiseksi!
Et varmasti sovi. Täytyy olla vastuuntuntoinen ihminen joka ei naureskele turhanpäiväisesti, täytyy osata ottaa vakavat asiat tarvittavan vakavasti ja asioita täytyy osata hoitaa. Luottamus sekä ymmärrys on äärimmäisen tärkeää. Pitää osata olla läsnä ja keskittyä.
Vielä kun tällaisia ihmisiä saataisiin ihan niihin palkallisiinkin hommiin, niin olisipa kiva.
No minua ette saa mutta olette saaneet käytännön opetusta älykkäästä ajanvietosta lapsen kanssa keskittyen olennaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Saisinko minäkin tukihenkilön? Lapsena jo olisin tarvinnut, mutta jos nyt sitten edes näin viiskymppisenä lopulta?
Nyt vain kaverihaku päälle. Kehitelkää joku kaveritinder! Tai menkää mukaan erilaisiin ryhmätoimintoihin niin irl kuin somessakin.
Vierailija kirjoitti:
Tärkee työ, mutta ei töiden jälkeen ilmaseks jaksa
No eihän tuollaiseen pysty kuin harva vaikka maksettaisiin. Vastuu on ihan valtava tuollaisen kipuilevan lapsen/nuoren kanssa ja vaatisi oikeasti hyvin tasapainoisen persoonan jolla on vielä sen lisäksi _energiaa_ tuollaiseen. Oli sitten mies tai nainen niin kyllä ne hemmetin harvassa on jotka kykenee tuollaiseen toimintaan, se vaan on fakta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on niin valheellista toimintaa että toivon perheiltäkin järkeä sen suhteen ketä kotiinsa päästää, nykyisin ei voi luottaa oikein kehenkään. Apua kun tarvisi, jos esimerkiksi joku käyttäytyy huonosti, tarvitaan poliisia tai muuta apua, selvittelyä jne niin ei varmasti kukaan ota vastuuta näistä yhteistyökuvioista.
Tuo ei ole se suurin ongelma,toimintaanhan ei saada yhtään ketään.
No kyllä kumpikin on ongelma. Ilmaiseksi tuollaiseen työhön kun tarjoutuu todennäköisesti erityisen innokkaasti sellaisia, joilla on ikävät motiivit päästä lasten lähelle.
Ne tyypit, joilla on huonot aikeet, kun tuppaavat hakeutua sellaisiin palkallisiinkin hommiin, joissa pääsee lasten kanssa läheisiin vuorovaikutuksiin. Mutta jos tarjolla on palkkaa, se sentään yleensä tarkoittaa, että valtaosa hakijoista haluaa vain tehdä asiallista työtä.
Hyväksikäyttäjät hakeutuvat asemiin, jotka mahdollistavat hyväksikäyttöä. Tämä nyt on ikävä fakta, jolle ei voi mitään.
Lasten kanssa työskennelleenä olisi aikaa, mutta työttömänä ei voi tehdä vapaaehtoistyötä tai ainakaan en ole valmis ottamaan sitä riskiä, että peritään tuet takaisin, kun tulkitaan, että ei ollut työmarkkinoiden käytettävissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käsittääkseni esim kerran kk joku leffajuttu tai pallon potkiminen.
Ei veisi kyllä liikaa resursseja mutta sitoutuminen lähinnä pelottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkee työ, mutta ei töiden jälkeen ilmaseks jaksa
No eihän tuollaiseen pysty kuin harva vaikka maksettaisiin. Vastuu on ihan valtava tuollaisen kipuilevan lapsen/nuoren kanssa ja vaatisi oikeasti hyvin tasapainoisen persoonan jolla on vielä sen lisäksi _energiaa_ tuollaiseen. Oli sitten mies tai nainen niin kyllä ne hemmetin harvassa on jotka kykenee tuollaiseen toimintaan, se vaan on fakta
Olen eri mieltä. Itsellänikin oli lapsena useampi täysin epävirallinen 'tukihenkilö' naapurustossa. Kavereidenkin vanhemmat tulivat tutuiksi. Eikä heille kukaan maksanut mitään, vaan aivan vapaaehtoisesti keittelivät iltapäivisin kahvit ja pullat tai laittoivat hiukset ja juttelivat mukavia. Paikkakunta tosin oli pieni, joten kyseessä oli aivan normaali tapa, ja moni muukin tuntemani lapsi ja nuori sai aivan samaa tukihenkilöiden tukea täysin ilmaiseksi. Lämmöllä muistelen ihania naapureita ja muita pohjoiskarjalaisia tukihenkilöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkee työ, mutta ei töiden jälkeen ilmaseks jaksa
No eihän tuollaiseen pysty kuin harva vaikka maksettaisiin. Vastuu on ihan valtava tuollaisen kipuilevan lapsen/nuoren kanssa ja vaatisi oikeasti hyvin tasapainoisen persoonan jolla on vielä sen lisäksi _energiaa_ tuollaiseen. Oli sitten mies tai nainen niin kyllä ne hemmetin harvassa on jotka kykenee tuollaiseen toimintaan, se vaan on fakta
No tämä, mä en pystyis ottamaan sitä riskiä että tuotan lisää jotain traumaa. Tuo on sellaista työtä että melkein suurempaa vastuuta ei olekaan! Olen nainen, joten katsotaan siitä näkökulmasta että autettava nuori olisi vaikka 12v ilman äitiään kasvanut koulukiusattu tyttö. Kunnollista toimivaa ammattiapua hän ei saa tietenkään mistään. Siis tosiaan voiko nyt enää suurempaa vastuuta olla, ei mun mielestä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkee työ, mutta ei töiden jälkeen ilmaseks jaksa
No eihän tuollaiseen pysty kuin harva vaikka maksettaisiin. Vastuu on ihan valtava tuollaisen kipuilevan lapsen/nuoren kanssa ja vaatisi oikeasti hyvin tasapainoisen persoonan jolla on vielä sen lisäksi _energiaa_ tuollaiseen. Oli sitten mies tai nainen niin kyllä ne hemmetin harvassa on jotka kykenee tuollaiseen toimintaan, se vaan on fakta
Olen eri mieltä. Itsellänikin oli lapsena useampi täysin epävirallinen 'tukihenkilö' naapurustossa. Kavereidenkin vanhemmat tulivat tutuiksi. Eikä heille kukaan maksanut mitään, vaan aivan vapaaehtoisesti keittelivät iltapäivisin kahvit ja pullat tai laittoivat hiukset ja juttelivat mukavia. Paikkakunta tosin oli pieni, joten kyseessä oli aivan normaali tapa, ja moni muukin tuntemani lapsi ja nuori sai aivan
🤦 Sinä kerroit normaalista yhteisöllisyydestä ja tukiverkosta etkä järjestetystä tukihenkilötoiminnasta _tukiverkottomille_, haloo nyt!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkee työ, mutta ei töiden jälkeen ilmaseks jaksa
No eihän tuollaiseen pysty kuin harva vaikka maksettaisiin. Vastuu on ihan valtava tuollaisen kipuilevan lapsen/nuoren kanssa ja vaatisi oikeasti hyvin tasapainoisen persoonan jolla on vielä sen lisäksi _energiaa_ tuollaiseen. Oli sitten mies tai nainen niin kyllä ne hemmetin harvassa on jotka kykenee tuollaiseen toimintaan, se vaan on fakta
Olen eri mieltä. Itsellänikin oli lapsena useampi täysin epävirallinen 'tukihenkilö' naapurustossa. Kavereidenkin vanhemmat tulivat tutuiksi. Eikä heille kukaan maksanut mitään, vaan aivan vapaaehtoisesti keittelivät iltapäivisin kahvit ja pullat tai laittoivat hiukset ja juttelivat mukavia. Paikkakunta tosin oli pieni, joten kyseessä oli aivan normaali tapa, ja moni muukin tuntemani lapsi ja nuori sai aivan
Minun mielestäni kyllä tuttavat "tukihenkilöinä" jotka auttelevat ja juttelevat silloin tällöin on ihan erilainen juttu kuin se, että joku nimitetään "viralliseksi" tukihenkilöksi. Jälkimmäiselle kasautuu ihan erilaiset paineet ja vastuut, vaikka käytännössä apu olisi ihan samanlaista.
Miten ihmiset eivät nykyään muka osaisi olla vaan toistensa kanssa? Ei se kasvava lapsi muuta tukea tarvitse, kuin ihan tavallisia aikuisia, joilla on heille hetki aikaa ja ehkä vähän halua keskustella ihan mistä vaan, vaikka some-julkkiksista tai muusta täysin triviaalista. Siinä sitä oppii sanallistamaan asioita ja saa vähän perpektiiviä asioihin. Nykyajan ongelmat ovat enimmäkseen ihmisten pään sisällä, ulkoisesti asiat ovat keskimäärin loistavasti, niilläkin joilla ne on suhteellisen huonosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisin toimia tukihenkilönä jollekin 16v misulle.
M44
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkee työ, mutta ei töiden jälkeen ilmaseks jaksa
No eihän tuollaiseen pysty kuin harva vaikka maksettaisiin. Vastuu on ihan valtava tuollaisen kipuilevan lapsen/nuoren kanssa ja vaatisi oikeasti hyvin tasapainoisen persoonan jolla on vielä sen lisäksi _energiaa_ tuollaiseen. Oli sitten mies tai nainen niin kyllä ne hemmetin harvassa on jotka kykenee tuollaiseen toimintaan, se vaan on fakta
Olen eri mieltä. Itsellänikin oli lapsena useampi täysin epävirallinen 'tukihenkilö' naapurustossa. Kavereidenkin vanhemmat tulivat tutuiksi. Eikä heille kukaan maksanut mitään, vaan aivan vapaaehtoisesti keittelivät iltapäivisin kahvit ja pullat tai laittoivat hiukset ja juttelivat mukavia. Paikkakunta tosin oli pieni, joten kyseessä oli aivan normaali tapa
No mitä muuta näiden viralllisten tukihenkilöiden pitää lapsille tarjota? Eikö se riitä, että sanovat, että milloin vaan saa tulla kylään ja ilahtuvat kun lapsi tai nuori tulee? Tai ottaa lapsen mukaan vaikka kaupungille syömään tai elokuviin tai museoon, tai mitä nyt kukin harrastaa? Juurihan tuossa sanottiin, että kyseessä on ilmainen tukimuoto, jota siis aiemmin annettiin ihan kyselemättä.
Miehet ei uskalla. Heti leimataan p.f. ja hommiin voi tosiaankin ujuttautua iljetyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkee työ, mutta ei töiden jälkeen ilmaseks jaksa
No eihän tuollaiseen pysty kuin harva vaikka maksettaisiin. Vastuu on ihan valtava tuollaisen kipuilevan lapsen/nuoren kanssa ja vaatisi oikeasti hyvin tasapainoisen persoonan jolla on vielä sen lisäksi _energiaa_ tuollaiseen. Oli sitten mies tai nainen niin kyllä ne hemmetin harvassa on jotka kykenee tuollaiseen toimintaan, se vaan on fakta
Olen eri mieltä. Itsellänikin oli lapsena useampi täysin epävirallinen 'tukihenkilö' naapurustossa. Kavereidenkin vanhemmat tulivat tutuiksi. Eikä heille kukaan maksanut mitään, vaan aivan vapaaehtoisesti keittelivät iltapäivisin kahvit ja pullat tai laittoivat hiukset ja juttelivat mukavia. Paikkakunta tosin oli pieni, joten kyseessä oli aivan normaali tapa
Mitä vastuuta tällä tukihenkilöllä nyt sitten on? Tai paineita? Jos tuettava hajottaa paikat ja varastaa rahat, ihan varmasti ei tarvitse jatkaa suhdetta.
Saako valita kumpaa sukupuolta alkaa tukemaan?
Huom! Myös aikuinen, ihan vaikka työssäkäyvä henkilö voi saada tukihenkilön SPR n kautta. Syynä esim.mielenterveysongelmat tai yksinäisyys.
Tuo ei ole se suurin ongelma,toimintaanhan ei saada yhtään ketään.