Naapurin erikoinen käytös!

Kun avaan verhot aamulla niin ensimmäinen asia, johon törmään, on naapurin päivittäinen rituaali: kukkia kastelee. Ei millään tavanomaisella vesipullolla, vaan ikivanhalla hopeakannulla, joka hohtaa auringonvalossa. Kun astun ulos talostani, hän vilkuttaa minulle kovasti. Ei pieni nyökkäys tai hymy, vaan sellainen suuri ele, joka saa minut epäilemään omaa oloani ja itseäni. Ja sitten vielä se pihalla haravoiminen joka viikonloppu. Kuka haravoi niinkin usein? Eikö hänellä ole mitään parempaa tekemistä lauantai-iltapäivisin, oikeesti? Ja se hymyily! Aina yhtä "aurinkoista" ja ystävällistä. Lisäksi hänen pihallaan ei koskaan ole mitään epäjärjestystä. Ei koskaan. Hän grillaileekin viikonloppuisin perhettään varten. Kuka edes tekee niin? Eikö ole normaalimpaa tilata pizzaa, mennä ulos syömään? Tässä vaiheessa minun on pakko epäillä, että tämä naapuri ei ole ihan niin normaali kuin muut ihmiset. Lisäksi hän näyttää nauttivan kävelylenkeistään ja terveellisestä ruoasta. Kävelylenkit! Kuka jaksaa kävellä päivittäin tuntikausia vain nauttiakseen raittiista ilmasta? Ja se terveellinen ruoka tuolla pihalla, jatkuvat vihannekset ja hedelmät grillipihvin kanssa, eikö hän kaipaa koskaan kunnon ruokaa? Näyttää pukeutuvan aina siististi ja huolitellusti. Eikö hän koskaan halua vain rentoutua löysissä verkkareissa? Eikö hän tunne tarvetta käpertyä sohvalle katsomaan mitään TV-sarjoja? Ja sitten on tämä hänen tavallinen tapansa auttaa muita. Hän on aina valmis lainaamaan naapureilleen mitä tahansa he tarvitsevat ja auttamaan pienissä askareissa. Sen tuo kyllä aina esiin. Kuka jaksaa olla niin avulias jatkuvasti? Se on epänormaalia käytöstä, en tunne ketään vastaavaa! Lyhyesti sanottuna, naapurini käyttäytyy niin kummallisesti, että minun on vaikea ymmärtää, miten hän voi olla näin normaali. Ehkä minun pitäisi ottaa hänestä mallia ja alkaa itsekin käyttäytyä hieman oudommin. Olisinko sitten itse parempi ihminen?