Hakisitko oman tiimin esihenkilöksi?
Tiimissäni on esihenkilön paikka avoinna ja pohdin hakisinko paikkaa. Omassa mielessä esteenä olisi se, että nykyiset kollegat olisivat alaisiani. Vaikuttaisiko se työilmapiiriin ja tiimin dynamiikkaan, ystävyyssuhteisiin ainakin.
onko kellään kokemusta?
Kommentit (28)
Meillä on aika tiivis porukka, voi olla että olisi vaikeaa tehdä "pesäero" työkavereihin..
ap
Vierailija kirjoitti:
Nostin omasta tiimistäni kaksi henkilöä tiiminvetäjiksi. Alkuun oli ongelmia nimenomaan tuon kanssa, mutta muutaman keskustelun jälkeen ovat ymmärtäneet roolinsa ja tiimiläiset myös. Jos haet, niin se, mitä pitää ymmärtää, että sinä olet ensisijaisesti esihenkilö, toissijaisesti työkaveri. Jollet pysty rajaa vetämään, älä hae.
Onko isokin tiimi ja kuinka monta vuotta työskennelleet yhdessä?
En hakisi. Viimeinen työtehtävä mihin hakeutuisin on esimies ja paimentaja.
Tytär on suuressa, kansainvälisessä firmassa töissä tiiminsä esihenkilönä. Hän ehti olla vain muutaman kuukauden töissä ko firmassa, kun paikkaa hänelle tarjottiin. Suurin osa ns alaisista on miehiä ja häntä vanhempiakin; mitään ongelmia ei kuulemma ole kuitenkaan ollut. (ulkomailta)
Olen ollut tuossa tilanteessa muutaman kerran. Kyseessähän on äärimmäisen tavallinen tilanne työelämässä, mutta vaatii aikuisuutta ja ammattimaista suhtautumista kaikilta.
Tiiminvetäjänä vanhat työkaverisi ovatkin nyt sinun alaisiasi ja sinä edustat heidän suuntaansa työnantajaa ja tämän etuja, ja uudet työkaverisi ovat sitten niitä muiden tiimien vetäjiä. Yksi tärkeä osa uuden esihenkilön kasvua onkin se, että saa luotua verkostoa muiden esihenkilöiden pariin jotta tarvittaessa saa vertaistukea jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nostin omasta tiimistäni kaksi henkilöä tiiminvetäjiksi. Alkuun oli ongelmia nimenomaan tuon kanssa, mutta muutaman keskustelun jälkeen ovat ymmärtäneet roolinsa ja tiimiläiset myös. Jos haet, niin se, mitä pitää ymmärtää, että sinä olet ensisijaisesti esihenkilö, toissijaisesti työkaveri. Jollet pysty rajaa vetämään, älä hae.
Onko isokin tiimi ja kuinka monta vuotta työskennelleet yhdessä?
Vajaat 20 henkilöä, noin viisi vuotta ovat olleet samaa tiimiä.
Joku sillekin paikalle joka tapauksessa tulee, mikset sitten sinä, ap?
En oman tiimini. Tehtävät on sen verran hankalia että ei kiitos. Mutta olen joskus ollut ja ehkä se on hankalampaa kun nostetaan rivistä joku kuin se että tulee ulkopuolelta.
Hakisin ja olen hakenutkin. Paikka tosin meni toiselle, mutta pääsin eri tiimiin esihenkilöksi.
Luonteeltani olen vähän introvertti ja ujokin, mutta silti uusi haaste vähän houkuttelisi. Meillä on kiva porukka, mutta asettuminen omien työkavereiden esimieheksi arveluttaa ja olisinko tarpeeksi uskottava. Tiimissä on 10 asiantuntijaa
ap
saat sitten uudet kollegat ylemmältä tasolta. Uskalsit varmaan lukioonkin mennä vaikka kaverit vaihtu.
Riippuu myös firmasta ja sen prosesseista. Jos kaikki suht ok ja arki rullaa, mutta jos hirveästi haasteita ja ongelmia, joihin ei saada ratkaisua, niin en menisi. Siinä on kuitenkin puun ja kuoren välissä, kun yrität saada asoita eteenpäin ja kuitenkaan sinulla ei ole käytännössä mitään mahdollisuutta saada niihin ratkaisua.
Introvertti voi olla ihan hyväkin tiiminvetäjä, ei sellaiset hölösuu extrovertit ole välttämättä yhtään hyviä. Kunhan vaan saat suusi auki silloin kun pitää etkä hyssyttelee ja ole pomosi sätkynukke, osaat myös pitää tiimisi puolia.
En jättäisi hakematta vain ystävyyssuhteiden takia.
Olen itse tilanteessa, jossa sattumoisin kaksi parasta lapsuudenystävääni ovat samassa tiimissä kanssani. Sain vuosi sitten ylennyksen tiimin esihenkilöksi. Pidimme hyvän keskustelun siitä, että töissä olen esihenkilö, en ystävä. Hyvin on toiminut, paria tilannetta lukuunottamatta. Niistäkin selvisimme keskustelemalla.
Esim. ystäväni hoiti vaikeaa asiakaskeissiä. Hän sanoi minulle monta kertaa, ettei sitten koskaan enää halua tehdä kyseisen työalueen kanssa töitä. Hetken aikaa kuuntelit sitä, lopulta jouduin sanomaan, että ymmärrän hänen tuulettelevan tunteitaan, mutta töissä hän ei voi esihenkilölle "marmartaa" ettei halua tehdä työtehtäviään.
Toisen kerran toinen ystävistäni taas ilmoitti minulle, että hän kokee minun delegoivan vähän liian helposti tehtäviä hänelle, koska tiedän hänen pärjäävän niiden kanssa. Hänellä ei ollut liikaa töitä, mutta koki epäoikeudenmukaiseksi sen, että hän oli aina ensimmäinen valintani. Huomasin virheeni ja pidin enemmän huolta siitä, että jaoin työtehtävät tasavertaisesti.
Vierailija kirjoitti:
En jättäisi hakematta vain ystävyyssuhteiden takia.
Olen itse tilanteessa, jossa sattumoisin kaksi parasta lapsuudenystävääni ovat samassa tiimissä kanssani. Sain vuosi sitten ylennyksen tiimin esihenkilöksi. Pidimme hyvän keskustelun siitä, että töissä olen esihenkilö, en ystävä. Hyvin on toiminut, paria tilannetta lukuunottamatta. Niistäkin selvisimme keskustelemalla.
Esim. ystäväni hoiti vaikeaa asiakaskeissiä. Hän sanoi minulle monta kertaa, ettei sitten koskaan enää halua tehdä kyseisen työalueen kanssa töitä. Hetken aikaa kuuntelit sitä, lopulta jouduin sanomaan, että ymmärrän hänen tuulettelevan tunteitaan, mutta töissä hän ei voi esihenkilölle "marmartaa" ettei halua tehdä työtehtäviään.
Toisen kerran toinen ystävistäni taas ilmoitti minulle, että hän kokee minun delegoivan vähän liian helposti tehtäviä hänelle, koska tiedän hänen pärjäävän niiden kanssa. Hänellä ei ollut liikaa töitä,
Lisään vielä, että tiimissäni on yhteensä 8 henkilöä, joten siksi on vielä erityisen tärkeää, että toimin oikeudenmukaisesti, sillä vain kaksi ovat parhaita ystäviäni myös töiden ulkopuolelta.
Millainen on teiän mielestä hyvä tiiminvetäjä?
En hakisi. En halua sellaista duunia.
Olen ollut tämän asian äärellä, ja päätin, että en.
Joissakin työyhteisöissä, jos on voimakkaita ja muutosvastaisia persoonia töissä, voi olla hankala tavoittaa samasta tasosta ponnahtaen sitä auktoriteettiasemaa. Vaikka kuinka olisi kompetenssia. En halunnut altistaa itseäni sille ruotimiselle ja selän takana tapahtuvalle kyräilylle.
Joissakin paikoissa se on ihan mahdollista ja työtoverit jopa kannustaa hakemaan. Itseänikin kannusti parikin, mutta silti päädyin jättäytymään kilvasta.
Eteneminen uralla vai työkaverisuhteet? Helppo valinta. Joku siihen paikkaan kuitenkin hakee, niin miksi en minä.
Jos tiimissä on muutosvastaisia vanhoja kiukkupusseja, en hakisi. Jos on oikeasti hyvä tiimi jossa kaikilla samanlaiset työarvot, en näkisi ongelmaa.
Nostin omasta tiimistäni kaksi henkilöä tiiminvetäjiksi. Alkuun oli ongelmia nimenomaan tuon kanssa, mutta muutaman keskustelun jälkeen ovat ymmärtäneet roolinsa ja tiimiläiset myös. Jos haet, niin se, mitä pitää ymmärtää, että sinä olet ensisijaisesti esihenkilö, toissijaisesti työkaveri. Jollet pysty rajaa vetämään, älä hae.