Lue keskustelun säännöt.
Mikä on helppo ammatikorkea tai yliopistoala
Kommentit (39)
Suomen kieli ei ainakaan taida olla ap:lle helppo opiskeluala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauppakorkea helpoin kasvatustieteiden rinnalla.
Vierailija kirjoitti:
Teologinen "tiedekunta" yliopistomaailmassa, ammattikorkeista en tiedä.
Teologinen ei ole helppo vaan oikea työleiri. Järkyttävästi saa tehdä töitä opintopisteidensä eteen.
Hyvälle kirjoittajalle humanistialat ovat helpompia. Hyvä laskija ja matemaattisesti lahjakas pääsee helpommalla insinööritieteissä.
Mitä korkeampi pääsyvaatimus niin sitä lahjakkaampia opiskelijoita siellä on ja sitä työlämpää opiskelu on keskilahjaiselle.
Itse olen esim. hyvä laskemaan ja suoriuduin yliopistotasolla yleensä kursseista pelkästään silmäilemällä pari tuntia kurssimateriaaleja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki valtio- ja yhteiskuntatieteet ja ylipäänsä kaikki alat, joiden "tutkimus" perustuu mielipiteisiin ja siihen, että niitä on mahdotonta toistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvatustiede oli itselleni vähän liiankin helppoa höttöä. Vaihdoin alaa.
Kaikissa tiedekunnissa joissa on paljon oppiaineita ja laaja sisäänotto löytyy helpompia vaihtoehtoja. Sijainti vaikuttaa myös olennaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosiaan se sijainti vaikuttaa myös. Hämmästyttävää, millaisella tekeleellä Lapissa voi päästä taiteen melkeintohtoriksi.
Vierailija kirjoitti:
Kauppa"tieteet"
Et ehkä ole opiskellut rahoitusta pääaineena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvälle kirjoittajalle humanistialat ovat helpompia. Hyvä laskija ja matemaattisesti lahjakas pääsee helpommalla insinööritieteissä.
Mitä korkeampi pääsyvaatimus niin sitä lahjakkaampia opiskelijoita siellä on ja sitä työlämpää opiskelu on keskilahjaiselle.
Itse olen esim. hyvä laskemaan ja suoriuduin yliopistotasolla yleensä kursseista pelkästään silmäilemällä pari tuntia kurssimateriaaleja.
Silmäillä kurssimateriaalia? Jatkuvasti saa kirjoittaa esseitä, pitää kommentoida uudella näkökulmalla toisten kurssilaisten töitä, kirjoittaa oppimispäiväkirjaa ja lukea useita kirjoja tentteihin, joista osa englanninkielisiä.
Hämmästelen kauppatieteiden nimittämistä helpoksi - onko kukaan näin sanovista opiskellut sitä itse? Vai halutaanko tällaisilla jutuilla vain korostaa omaa älykkyyttä? Kauppatieteissä oli ainakin minun aikana (20 vuotta sitten) paljon opiskeltavaa asiaa ja osa varsin haasteellisiakin kursseja joko työläyden tai matemaattisuuden vuoksi. Toki riippui paljon proffastakin. Kansantalouden makro ja mikro, rahoituksen jotkin kurssit, yritysjuridiikan jättiläiskurssi ja tilastolliset tutkimusmenetelmät tulee mieleen niistä ei-todellakaan-kevyistä kursseista. Lisäksi mm. markkinoinnin proffa oli erityisen vaativa, vaikka aihe itsessään ei vaatinut suurempia hoksottimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauppa"tieteet"
Et ehkä ole opiskellut rahoitusta pääaineena.
Sivusta täytyy kysyä mitä vaikeaa rahoituksessa on? Siellä pärjää lyhyellä matikalla toisin kuin esim. taloustieteessä.
Vierailija kirjoitti:
Helpointa on amiksessa.
Juu kokkilinjalla, sitten työelämässä tulee totuus moukarin lailla vasten kasvoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauppa"tieteet"
Et ehkä ole opiskellut rahoitusta pääaineena.
Sivusta täytyy kysyä mitä vaikeaa rahoituksessa on? Siellä pärjää lyhyellä matikalla toisin kuin esim. taloustieteessä.
Ihmiset haluavat kehua itse opiskelemaansa alaa ja vaikuttaa fiksummilta. Taloustiede onkin ainoa aidosti tiedettä oleva pääaine kauppakorkeakoulussa. Muut ovat samaa käsienheiluttelua, jota opiskellaan myös ammattikorkeakoulussa.
Taloustiedettä opiskellaan myös oikean ns. tiede- ja sivistysyliopiston puolella.
Vierailija kirjoitti:
Parapsykologian linja yliopistossa.
Missä sitä voi opiskella? Jossain Tylypahkassa?
Lähtisin kyllä heti opiskelemaan jos olisi tarjolla.
Taide ja kulttuurialan ovat tällaisia.Miten näitä voi edes oikein opettaa ja arvostella kun hyvin usein näissä ei edes ole sitä yhtä ehdotonta totuutta tyyliin 1+1= 2 tai Suomi on tasavalta ja yhtä oikeaa vastausta hyvään ja huonoon. Hyvin paljon korkeakouluissa opetetaan muutenkin kaikkea turhaa ja tarpeetonta, jolla ei työllisty. Siinä, missä oppiaineena historia, siis ihan yleinen historia ja ehkä poliittinen historiaakin ovat tarpeellisia sitä eivät missään nimessä ole joku kulttuurihistoria tai taidehistoria. Näitä voi opettaa osana tuota yleistä historiaa. Historiaa opiskellut työskentelee usein ihan opettajana ja poliittista historiaa opiskellut politiikan, historian ja niiden tutkimuksen parissa, mutta taide ja kulttuurihistoriaa opiskelleet ovat sitten jotain kulttuurin ja taiteen asiantuntijoita ja työskentelevät näiden parissa, siis jos töitä ehkä löytyy ja ovat paljon ekslusiivisemmassa ja elitistisemmassa maailmassa kuin jotkut tavalliset opettajat. Tällaisia ei tarvita yhtään lisää. Myös kaikki muut huuhaa-aineet pois yliopistosta. Sen monen vihaamaan sukupuolentutkimuksen voi sulauttaa osaksi vaikka yhteiskunnallista tutkimusta.