Lähtisitkö leskimiehen kanssa treffeille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lähtisi. Reliikin kuvia olisi varmaan makkarissakin ja lapset katsoisi kieroon kun se kuva on laitettu pois.

Tämä on myös asia joka on käynyt mielessä eli missä määrin kotia pitäisi "siivota" menneisyydestä. Ei minulla ole jäljellä kuin kaksi kuvaa kirjahyllyssä jotka ovat hääkuva ja perhekuva nuoruudesta. Ajatus niiden pakkaamisesta laatikkoon ja laittamisesta vaikka varastoon ei ahdista ollenkaan, mutta roskiin niitä en voisi laittaa.

Lapsi on jo täysi-ikäinen ja en usko, että häntä asia häiritsisi.

Noita monia etukäteen syntyneitä mielikuvia juuri ajattelin kun mietin, että jättääkö ensin kertomatta. Pitäisi tarjota varmaan jossain määrin myös lisätietoa eli ei pieniä lapsia jne. Mitenpä sitä jälkeenpäin luontevasti töksäyttää. Enkä asiasta mielellään numeroa tee.

 

Leskimies43

Itse en katsoisi pahalla, jos kumppanillani olisi edesmenneen entisen kumppanin kuva jossain esillä. En tiedä, miksi. Ehkä tässä iässä sitä vaan näkee ja ymmärtää elämän moniulotteisempana eikä niin mustavalkoisena. En nyt makkariin mitään valokuvia haluaisi, mutta voisi niitä jossain muualla olla. Isoäitini jäi leskeksi 50-vuotiaana, ja hänellä oli myöhemmin eläkeläisenä vielä uusi kumppani, joskaan yhdessä eivät asuneet. Myös tämä mies kuoli ennen isoäitiäni, ja viimeisinä vuosinaan vanhainkodissa hänellä oli sänkynsä vieressä valokuvissa lapsenlapset, omat lapset, aviomies ja se vanhojen päivien kumppani. En nähnyt koskaan siinä mitään omituista.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni olisi on outoa, jos vielä pitkään puolison kuoleman jälkeen mieltää siviilisäädykseen deittimaailmassa "lesken". Sehän kuulostaa lähinnä siltä, että on tavallaan vielä kiinni edesmenneessä kumppanissa, jos sen sijaan että hakisi seuraa sinkkuna, hakeekin seuraa leskenä.

Niin kauan on leski, kunnes avioitui uudelleen. Mikä siinä leskenä olossa on huonompaa kuin sinkkuna? Minä taas miellän sinkkuuden naimattomuuteen. Kyllä lesken syli se on lämpöinen......

Vierailija kirjoitti:

En lähtisi. En voisi kuitenkaan koskaan korvata puolisoasi.

Eihän tässä mistään "kilpailusta" olekaan kyse, eikä tarkoitus korvata ketään. Ihan sama tilanne kuin eronneella. En minäkään korvannut ketään ex-puolisoa, aloitimme puhtaalta pöydältä, vain hän ja minä, 50 vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Ei olisi minulle este. Mutta en kyllä keksi hyvää syytä siihen, miksi se pitäisi ilmoittaa tinderissä. Siitä ehkä tulisi fiilis että mies identifioi itsensä ensisijaisesti leskeksi, ja se ei kuulostaisi mukavalta. Kertoisin sitten, kun asialle tulee luonteva kohta.

Aikalailla samalla tavalla ajattelen: leskeys ei vaikuttaisi (ainakaan negatiivisesti) mutta saattaisin ihmetellä miksi se on kerrottu tinder profiilissa. 

Jos alat jonkun kanssa juttelemaan enemmän ja tapaat, niin toki siitä kannattaa kertoa

Miksen lähtisi kunhan leskimies on lapseton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni olisi on outoa, jos vielä pitkään puolison kuoleman jälkeen mieltää siviilisäädykseen deittimaailmassa "lesken". Sehän kuulostaa lähinnä siltä, että on tavallaan vielä kiinni edesmenneessä kumppanissa, jos sen sijaan että hakisi seuraa sinkkuna, hakeekin seuraa leskenä.

Niin kauan on leski, kunnes avioitui uudelleen. Mikä siinä leskenä olossa on huonompaa kuin sinkkuna? Minä taas miellän sinkkuuden naimattomuuteen. Kyllä lesken syli se on lämpöinen......

Eivät eronneetkaan puhu itsestään eronneina, vaikka sekin on virallinen siviilisääty. Sinänsähän tuo on ihan kummallinen käytäntö, että entinen puoliso määrittää ihmistä vielä' eronkin jälkeen, tai että puolison kuoleman jälkeen täytyisi joka paikassa esitellä itsensä leskenä. Pointti ei ollut siinä, että leskenä olo olisi jotenkin "huonompaa". Mutta jos etsii itselleen uutta kumppania, on vaan omituista esitellä itsensä edellisen kumppanin kautta.

Lähtisin, jos mies vaikuttaisi kiinnostavalta. Leskeys ei siinä olisi merkittävä tekijä.

Rehellisyys maan perii, sanoo sananlasku, eli kyllä se leskeys kannattaa heti kertoa. Riippuu siitä, miten kauan siitä on aikaa, kun puolisosi kuoli ja oletko jo saanut uudelleen kiinni elämän syrjästä, ryhtyisinkö kanssasi seurustelemaan vai olisinko vain kaveri. Samoin vaikuttaisi sekin, onko sinulla lapsia ja jos, niin minkä ikäisiä, ja miten ne mahdolliset lapset suhtautuisivat siihen, että isä alkaa tapailla jotain naista. Jotkut aikuisetkin lapset ovat niin mustasukkaisia isästään, ettei kunnon seurustelusta tule mitään. Mutta jos kaikki asiat ovat kunnossa ja lapsetkin isän uuden kumppanin hyväksyisivät, niin mikä ettei, voisin alkaa seurustella. Katsotaan sitten, tuleeko siitä jotakin vai ei.

Hämäisikö se jos joku hokisi olevansa leskimies. Vai kertoisi profiilissa vain että kumppani kuoli aiemmin ja ei halua viettää kaikkea aikaa yksin tms. Ja muuta asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni olisi on outoa, jos vielä pitkään puolison kuoleman jälkeen mieltää siviilisäädykseen deittimaailmassa "lesken". Sehän kuulostaa lähinnä siltä, että on tavallaan vielä kiinni edesmenneessä kumppanissa, jos sen sijaan että hakisi seuraa sinkkuna, hakeekin seuraa leskenä.

Niin kauan on leski, kunnes avioitui uudelleen. Mikä siinä leskenä olossa on huonompaa kuin sinkkuna? Minä taas miellän sinkkuuden naimattomuuteen. Kyllä lesken syli se on lämpöinen......

Eivät eronneetkaan puhu itsestään eronneina, vaikka sekin on virallinen siviilisääty. Sinänsähän tuo on ihan kummallinen käytäntö, että entinen puoliso määrittää ihmistä vielä' eronkin jälkeen, tai että puolison kuoleman jälkeen täytyisi joka paikassa esitellä itsensä leskenä. Pointti ei ollut siinä, että leskenä olo

Eivät puhu, mutta se tulee esille itsestään ja tyypilllisesti jo ihan siinä, että kertoo lapsista. Jos jättäisin mainitsematta leskeydestä moni olettaisi, että olen eronnut, mikä toki sekin pitää  paikkansa vaikka se ei omasta tai entisen puolisin tahdosta tapahtunutkaan. Laitan kiertoilmaisuna kuvan hautakivestä viimeiseksi niin ei tarvitse mainita sanaa leski. 😂 Noh huono huumori on huonoa, mutta mukavasti on tullut ajatuksia puolesta ja vastaan. Kiitos niistä kaikille. 👍

Leskimies43

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lähtisi. Reliikin kuvia olisi varmaan makkarissakin ja lapset katsoisi kieroon kun se kuva on laitettu pois.

Tämä on myös asia joka on käynyt mielessä eli missä määrin kotia pitäisi "siivota" menneisyydestä. Ei minulla ole jäljellä kuin kaksi kuvaa kirjahyllyssä jotka ovat hääkuva ja perhekuva nuoruudesta. Ajatus niiden pakkaamisesta laatikkoon ja laittamisesta vaikka varastoon ei ahdista ollenkaan, mutta roskiin niitä en voisi laittaa.

Lapsi on jo täysi-ikäinen ja en usko, että häntä asia häiritsisi.

Noita monia etukäteen syntyneitä mielikuvia juuri ajattelin kun mietin, että jättääkö ensin kertomatta. Pitäisi tarjota varmaan jossain määrin myös lisätietoa eli ei pieniä lapsia jne. Mitenpä sitä jälkeenpäin luontevasti töksäyttää. Enkä asiasta mielellään numeroa tee.

Miesystävällä on edesmenneen vaimon kuva esillä. Oli ensin paraatipaikalla lipaston päällä. Siirreettiin jokusen aikaa seurusteltuamme yhdessä se toiseen paikkaan, mutta näkyville kuitenkin. 

 

Olen leski läski ja naiset ovat suostuneet kanssani treffeille. 

Ei tarvitse salata. Mun mies on leskimies.

Profiilissa sitä ei tarvitse sanoa. Sitten vasta kun tapaaminen on vakavampaa.

No mikä ettei.

Mun lapsen isä on kuollut ja tunnen itseni oudolla tavalla leskeksi vaikka oltiin erottu yli kymmenen vuotta sitten.

Ei