Onko muita rakastajattaria? Vertaistukea meille.

Ymmärrän tunteesi. Minulla on ollut vastaava tilanne kohta viisi vuotta. Ja sitä toista rakasta on ikävä koko ajan... Tsemppiä!

lopeta koko touhu.

Onko teidän suhde muuttunut näiden viiden vuoden aikana kuinka paljon? Tuleeko siitä arkisempaa? Tapailetteko, harrastatteko seksiä jne ja kuinka usein? Kuinka olette jaksaneet?

T ap

mutta kun en pysty lopettamaan kun rakastan häntä niin paljon.

ap

- Missään suhteessa alkuhuuma ei kestä montaa vuotta. Tätäkö haet?

- Mihin miehessäsi rakastuit ja miksi häntä yhä rakastat?

- Voiko rakastamaansa ihmistä pettää ja satuttaa?

- Miltä tuntuisi jos miehesi tekisi samoin?

- Onko tämä kaiken sen arvoista oikeasti?

Turha lässyttää tollasessa tilanteessa. Piiskaa ansaitsisit.

..ääliö!älä täällä ruikuta. kaikkee ei vaan voi saada.

mutta lopetin suhteen, koska en halunnut olla enää kakkonen enkä loukata ketään enempää kuin olin jo loukannut (vaikka kukaan ei suhteesta saanutkaan tietää). Itse olin sinkku, mies naimisissa.



Ja täysin ilman moralisointeja: jos kumpikaan teistä ei aio erota omista puolisoistaan, niin pitemmän päälle järkevin vaihtoehto on lopettaa sivusuhde. Tuo tilanne ei johda mihinkään, olosi vain muttuu kurjemmaksi koko ajan (ikävä salarakkaaseen, huono omatunto, salailu jne) ja ahdistut entisestään. Lopettaminen kirpaisee hetken, mutta aika parantaa haavat.

Olemme toistemme parhaat ystävät, puhumme paljon... Asumme eri paikkakunnilla, näemme viikon tai kahden välein, riippuu miehen työmatkoista. Öitä vietämme yhdessä ehkä noin kerran tai pari kuussa. Ja kyllä on seksiä mukana, seksi tämän miehen kanssa on jotain sellaista mitä en ole koskaan kokenut kenenkään muun kanssa.



Ja tiedän, että meidän pitäisi olla yhdessä ihan oikeasti. Mutta kyse ei olekaan nyt siitä, en kaipaa kommentteja miksi emme molemmat eroa... Asiat nyt vain on näin. Välillä on vaikeita hetkiä ja välillä jaksaa paremmin.



t. nro 3

ihana, että ette pettäneet luottamustani aaveehen

ap

mä ymmärrän sua kyllä täysin. Ei se ero omasta virallisesta puolisosta ole helppoa ja yksinkertaista, lapset, omaisuus kaikki vaikeuttaa sitä. Ja sitä paitsi, mulla ei ole ainakaan ollenkaan huonoa arkea avomieheni kanssa, siis mä viihdyn hänen kanssaan ja meillä on jopa tulevaisuuden suunnitelmia, mutta olen aivan rakastunut tähän toiseen mieheen.. Minustakin tuntuu, että hän on minulle se oikea.



Tuntuu todella vaikealta päättää ko. suhdetta, vaikka se ehkä olisi järkevää. Enkä varmaan sitä nyt pysty vielä tekemään.

Rakastan häntä valtavasti. Hän on minulle se oikea. Niin se vain on ja näin tämä menee... Ehkä joskus eroamme.. On siitä puhuttu. Mutta toistaiseksi mennään näin.



kolmonen taas..

tai siis ei tietenkään ole kivaa, että muillakin asmoja murheita, mutta kuitenkin. :)



Tsemppiä teillekin, " ihanan" kauan olette olleet yhdessä jo. Me olemme vielä alkutaipaleella. Saa nähdä, kuinka oma pää kestää selvänä.

ap taas

t ap

pelaatte omaan pussiin, tavoitteena vain omien tarpeiden tyydytys. Eihän se ole edes rakkautta. jatkatte vuosikausia toiselle valehtekemista sen sijaan että tuntisitte edes jotain inhimillistä sitä virallista puolisoa kohtaan. Hänellä on oikeus TOTUUTEEN- jos hän ei ole rakkautenne arvoinen, niin suokaa hänelle mahdollisuus rakentaa oma elämänsä jossain muualla.

Vaikka rakastuminen on ihanaa, tuo on niin julmaa, itsekästä touhua. Mulle vaan kaikki ja viis siitä että kusettaa toista.

Ja lapsenne tulevat aikuisena korjaamaan sanoa tuossa asiassa, meni miten tahansa, he vaistoavat, ja oppivat siis elämään valheellisessa tunne-ilmapiirissä ja pitämään sitä normaalina. Se tietää heille onnettomia hmissuhteita, perusluottauksen puutetta jne.

Ja puhun ihan omasta kokemuksesta.

Mutta tietenkin, josmaailman tärkein asia on oma napa ja omat fiilikset, niin sithän se menee noin.

koska kotielämä jatkuu aivan normaalina. (paitsi että en hermostu asioista enää niin helposti)

ap

...yksinkertainen ihminen. Et kykene ajattelemaan miestäsi. Toivon, että miehesi löytää jonkun toisen ja on kyllin rohkea jättämään sinut.

:) kiva että sä olet moninkertainen.

ap

On elämä lasten kanssa, elämä avopuolison kanssa ja elämä toisen rakkauden kanssa. Pidemmän päälle ei kovin terveellistä persoonan hyvinvoinnille. Itse olen mies ja nuorempana hyvin näppärästi pystyi erottamaan parisuhteen ja seksin toisistaan. En kyllä ollut uskoton mutta yhden illan suhteen luonnistuivat erittäin helposti kun se oli pelkkää seksiä.



Nyt 13 avioliittovuoden jälkeen mieleeni ei tulisikaan pyrkiä jakamaan itseäni " osiin" . Terveen ja kestävän sekä tyydyttävän parisuhteen perusta on molempien osapuolien kokonaisvaltainen panostaminen suhteeseen. Pyrkimättä moralisoimaan valintaasi haluaisin kuitenkin sanoa, että tuosta tilanteesta kärsii aina joku. Sinä, puolisosi, lapsesi tai toinen mies. Minun on vaikea kuvitella, että tuollainen tilanne olisi kaikille " optimaalinen" .

UUNO kuvittele, että tämä mies on suhun rakastunut???? Johan se olis rakkaudentuskassaan tunnustanut vaimolleen, että haluaa vain sut. Sä olet sille vain uusi panopuu!