Rauhoittavat lääkkeet ja hautajaiset

Ihmeen heikkoa väkeä täällä,kun eivät kestä selvinpäin tunteita.

Varmasti auttaa selviämään, ei pöhnää tai muistinmenetystä saati zombie oloa oikealla annostuksella.

Nämä on toki lääkäristä riippuvia. Nykyään lekurit tuntuu olevan ihan vainoharhaisia niiden suhteen. Ei voi sitä yhtä 10 kappaleen pakettia myöntää RIIPPUVUUDEN takia 🤦

Joku saattaa ymmärtää kun, toivottavasti saat. Ja kokeile ensin ihan puolikkaalla sillä määrätystä.

Vierailija kirjoitti:

Ihmeen heikkoa väkeä täällä,kun eivät kestä selvinpäin tunteita.

Tunteet voi olla niin erilaisia, eikä aina katso aikaa ja paikkaa. Minusta on hyvä, että esimerkiksi kohtuutonta ahdistusta saadaan hetkellisesti lievitettyä.

Isällä oli jotain rauhoittavaa lääkettä siskon hautajaisissa. Hänellä tuli just ennen siskon hautajaisia jonkinlainen paniikki siitä, että hän ei halua tulla koko hautajaisiin, hän ei vaan kestä olla siellä ja häntä ahdisti se tilanne niin paljon. Suostuteltiin tädin ja toisen siskoni kanssa hänet tulemaan mukaan, se lääke lievitti ahdistusta. Hyvä vaan, koska en usko että hän olisi kestänyt olla siellä ilman mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeen heikkoa väkeä täällä,kun eivät kestä selvinpäin tunteita.

Tunteet voi olla niin erilaisia, eikä aina katso aikaa ja paikkaa. Minusta on hyvä, että esimerkiksi kohtuutonta ahdistusta saadaan hetkellisesti lievitettyä.

Mitä vtun kohtuutonta ahdistusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä järkeä hautajaisiin edes mennä, jos lähtötilanne on tuo?

🙄 kyseessä tuskin on mitkään kummin kaiman serkun hautajaiset, jotka olisikin ihan ok jättää väliin...

Kaikki hautajaiset on ihan ok jättää väliin. Itse jätin väliin mm. tätini ja äitini hautajaiset.

Eikö olisi järkevää rauhoittua kotona tai se pilleri kotona. Tai joku kriisikeskus. Miksi pitää rasittaa itsensä loppuun, jos ei kestä kirkkoa tai hautajaisia, sukulaisia jotka eivät pitäneet yhteyttä tms. Ellei ole tosi pienet ja muutama ok henkilö, joku tukena. Jos tukijaa ei ole tai asiat hyvin, ei kiva olla.

Olin nuorena esiintymiskammoinen ja pelkäsin kuolevani ennen suullista esitystä. Sain kaverilta diapamin ja selvisin hengissä.

Ei se täysin jännistystä poistanut, mutta kykenin viemään homman läpi pyörtymättä ja tärisemättä kauhusta. En ollut koomassa ja muistan oikein hyvin, miltä tuntui ja miten reagoin siihen kuulija- ja katsojakuntaan - analysoin siis samalla sekä esiintymistäni että sitä miten se lääke toimi.

Vaikutus oli siinä mielessä pysyvä, että sen jälkeen tiesin selviytyväni suullisista esityksistä. Sittemmin olen esiintynyt työn takia paljonkin yleisön edessä, mutta tuo yksi rauhoittava pilleri oli "avain" uskaltamiseen ja vei sen hirvittävimmän pelon.

Voin hyvin kuvitella, että rakkaan perheenjäsenen hautajaisissa ehkä joutuisin turvautumaan rauhoittavaan. En jännityksen takia vaan juuri siksi, että olisi voimia pysyä edes pystyssä.

"Romahtaminen" tuskin mitenkään vähentäisi suruani, joten miksi vaatia itseltään mahdottomuuksia muutoinkin äärimmäisen raskaassa tilanteessa?

Trollit oikein rakastavat tällaisia aloituksia 🙂

Te olette ihan saatanan naurettavia. Ette edes hautajaisia kestä VIERAINA. Ettei vaan silmämeikki leviä ja pääse pieru.

Vierailija kirjoitti:

Ihmeen heikkoa väkeä täällä,kun eivät kestä selvinpäin tunteita.

Voisin lyödä parista tonnista vetoa että olet työelämän ulkopuolella oleva yksinäinen doku etkä ole nytkään selvinpäin. 

Minä sain jo läheisen kuoleman jälkeen Opamox 15mg ahdistukseen. Otin sitä hautajaispäivän aamulla puolikkaan, mutta kirkkoon mentyä totesin tarvitsevani vielä sen toisen puolikkaan. Eli yhden tabletin otin. Rauhoitti oloa ja hyvin pystyi seuraamaan tilaisuuden kulkua ja kuuntelemaan papin puhetta. En ollut koomassa, pöhnässä tms, eikä turruttanut surua tai muitakaan tunteita, itkin kyllä. Auttoi vain siihen ahdistukseen ja olin todella kiitollinen, että minulla niitä oli.

En tiedä olisinko ilman sitä selvinnyt niistä hautaisista, mutta sen tiedän, että jos on suurta ahdistusta, niin ei sellaisessa tilassa pysty mihinkään keskittymään tai jää mitään muistikuvia. Nyt sen sijaan jäi hyvät ja selkeät muistot hautajaisista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeen heikkoa väkeä täällä,kun eivät kestä selvinpäin tunteita.

Tunteet voi olla niin erilaisia, eikä aina katso aikaa ja paikkaa. Minusta on hyvä, että esimerkiksi kohtuutonta ahdistusta saadaan hetkellisesti lievitettyä.

Mitä vtun kohtuutonta ahdistusta?

Älä sinä sillä pientä päätäsi vaivaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeen heikkoa väkeä täällä,kun eivät kestä selvinpäin tunteita.

Tunteet voi olla niin erilaisia, eikä aina katso aikaa ja paikkaa. Minusta on hyvä, että esimerkiksi kohtuutonta ahdistusta saadaan hetkellisesti lievitettyä.

Mitä vtun kohtuutonta ahdistusta?

Esimerkiksi sitä, että ihminen on niin ahdistunut, ettei kykene edes liikkumaan, kävelemään sinne siunaustilaisuuteen tai istumaan penkillä, saati toimimaan siten kun hautajaisissa yleensä toimitaan, käydään laskemassa kukat jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä järkeä hautajaisiin edes mennä, jos lähtötilanne on tuo?

🙄 kyseessä tuskin on mitkään kummin kaiman serkun hautajaiset, jotka olisikin ihan ok jättää väliin...

Kaikki hautajaiset on ihan ok jättää väliin. Itse jätin väliin mm. tätini ja äitini hautajaiset.

Kaikki katsos ei ole yhtä kylmiä ja tunteettomia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidilleni ainakin kirjoitti kun isäni kuoli. Hautajaiset menivät hänellä semmoisessa kevyessä koomassa. Jälkeenpäin harmitteli kun ei kunnolla muistanut niitä. Otti siis ensimmäistä kertaa rauhoittavan silloin. 

Kuinka tujua oli kun muistikin meni.

No moni ei muista hautajaisista paljoa, vaikkei mitään ottaisi, kun on vain suru pinnalla.

Vierailija kirjoitti:

Ihmeen heikkoa väkeä täällä,kun eivät kestä selvinpäin tunteita.

Mummon hautajaisissa oli pari tätiä, mummon leski ja serkku päissään, olivat yön ryypänneet ja aamulla jatkoivat. Tuntui vähän että olisivat voineet pissiä mummon haudalle, jälkeenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Äidilleni ainakin kirjoitti kun isäni kuoli. Hautajaiset menivät hänellä semmoisessa kevyessä koomassa. Jälkeenpäin harmitteli kun ei kunnolla muistanut niitä. Otti siis ensimmäistä kertaa rauhoittavan silloin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidilleni ainakin kirjoitti kun isäni kuoli. Hautajaiset menivät hänellä semmoisessa kevyessä koomassa. Jälkeenpäin harmitteli kun ei kunnolla muistanut niitä. Otti siis ensimmäistä kertaa rauhoittavan silloin. 

Kuinka tujua oli kun muistikin meni.

 

Ne eivät ole tujuja.  1 tai 2 mg:n, tabletteja.

Noista ei mene muisti...voi olla niin , että ätisi ei edes halua muistaa. Eikä varsinkaan kerrata: sitten oli niin ja sitten seurasi tuota ja sitten se sanoi niin jne

Kuolinuutisesta kuluu aikaa ennen kuin hautajaiset ovat. Surua on siis voinut prosessoida jo viikon ehkä useammankin. Puolisoni hautajaisissa päätin että tämän minä muistan enkä sitä että itkin, kunnioitin viimeiselle matkalle siunaamista !