Onko sellaisesta kuntolenkistä mitään hyötyä, jos olo ei ole hyvä ja tuskin jaksaa eteenpäin?
Rapakuntoisena olen alkanut nyt liikkua ja huomannut, että joskus sitä oikein uhkuu energiaa ja askel on kevyt ja kuntoprojekti tuntuu ihanalta, kun sitä oikein huomaa, miten keho nauttii liikunnasta ja tarvitsee sitä.
Sitten on päiviä, että tekisi mieli kääntyä takaisin jo parinsadan metrin päästä, askel on raskas, ei ole energiaa yhtään. Tuntuu kuin raahaisi kivikuormaa perässään.
Pitäisikö kuunnella kehoa ja jättää nuo viimeksi kuvaillut lenkit väliin, vai just silloin viedä hammasta purren vaan lenkki läpi?
Kommentit (3)
Riippuu siitä onko se ainoa liikunta päivän aikana. Kävele edes 30 min kävelylenkki. Liikunta on aina hyväksi.
En ainakaan juoksisi jos olo on ihan uupunut. Jos kyse on vain kävelystä, eikä väsymykselle ole selvää syytä, kuten nälkä, niin silloin raskaan olon syy voi olla korvien välissä. Jos siis selvää syytä väsymykselle ei ole, niin voisi kuitenkin tehdä pienen hidasvauhtisen kävelylenkin.
Kunto paranee parhaiten, kun liikkuu usein, vaikka lenkit olisivat lyhyitä. Eli mieluummin kaksi 15 minuutin kävelyä päivässä kuin yksi puolen tunnin tai mieluummin joka päivä puoli tuntia kuin tunti joka toinen päivä.
Kuuntele sun kroppaa, se kyllä kertoo millon mennään ja millon ei.. Eihän siitä mitään haittaa ole vaikka väkisin puurtaa oman mielen yli ja menee vaan, päinvastoin se tuottaa vielä enemmän mielihyvää sen jälkeen kun sen on tehnyt.
Mutta ei sekään ole mikään maailmanloppu jos pitää taukoja/välipäiviä liikunnasta, kroppa tarvii myös lepoa ja se kyllä ilmoittaa kun sen aika on.
Mulla on itellä just treenitauko menossa, Tää tulee kestää pari viikkoa, koska mun kroppa sanoi itsensä irti lyhykäisyydessään
Vaikeetahan tämä on, kun ei tahdo keksiä vapaa-ajalle mitään. Mutta näillä nyt mennään.
Pidä huoli vaan siitä, että kun pidät niitä taukoja, niin älä lässähdä ihan silleen retuperälle itses kanssa, koska sieltä on aina vaikeempi tulla takas sitten.
<3