Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmiset ei sano mitään lastensa käytöksestä?
18.08.2024 |
Olin eilen erään melko nuorena kuolleen sukulaisnaisen hautajaisissa, hänellä on useampi neljä lasta yksi alle kouluikäinen ja muut ala-asteikäisiä. Tilaisuus oli mielestäni hyvin kaunis ja osallistujia oli aika paljon. Lapset kuitenkin tuntui hallitsevan koko tilaisuutta, nuorin lapsista vaihtoi siunaustilaisuudessa paikkaa useampaan kertaan ja olisi halunnut lähteä ulos leikkimään. Yleensä on tapana että aluksi perhe on ennen siunausta ottamassa ovella vastaan muut vieraat, nyt näin ei tehty. Siunaustilaisuuden aikana yksi lapsista otti valokuvia, välillä nousi paikaltaan ja käveli vähän matkaa ottaakseen kuvia, muutenkin näprätä kameraa.
Muistotilaisuus järjestettiin perheen omassa kodissa. Moni meistä vieraista olisi halunnut esittää osanotot myös lapsille ihan henkilökohtaisesti, mutta lapset olivat pihalla kuka missäkin muiden tuttavaperheiden lasten kanssa leikkimässä, juttelemassa ja naureskelemassa. Hyvästejäkään ei lapset tulleet sanomaan eikä kuulemaan vierailta. Lasten isä ei kertaakaan puuttunut lasten käytökseen millään tavalla. Ei kukaan tietenkään pukeutunut asiaan, mutta tiedän että moni muu ihmetteli miten isä salli lasten käytöksen. Lapsista heidän käytöksensä oli varmaan ihan hyväksyttävää, mutta ihmettelen ettei aikuinenkaan sanonut mitään. Miksi nykyään lasten annetaan tehdä mitä haluavat eikä vaadita peruskäytöstapoja tai muiden huomioimista?
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Tällä menehtyneellä naisella ehkä oli muitakin sukulaisia kuin omat lapset. Vanhemmat, sisaruksia ja muutakin sukua. Jotkut saattoivat menettää tyttärensä tai siskonsa. Tietenkin on kurjaa, että lapset ovat menettäneet äitinsä, mutta muillakin on oikeus suruunsa, ei vain lapsilla.
Lapsettoman on vaikea ymmärtää lapsen ja äidin välistä sidettä. Siinä todellakin jää muiden suru toiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myötähäpeä että ap tuo tällaisen esityksen !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Isä oli varmaan niin shokissa, ettei osannut toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Anna heidän surra omalla tavallaan, perheen asiat ei kuulu sinulle.
Tätä samaa minäkin mietin. Isä on shokissa, rikki, väsynyt. Kun läheinen kuolee ja jos on vielä alaikäisiä lapsia, niin voi sitä paperin pyörityksen määrää! Siinä vaiheessa ei edes jaksa kiinnittää huomiota muuhun. Yrittää vain saada arjen pyörimään. Kukin suree tavallaan.
Siis mitä paperinpyöritystä siinä enemmän muka on jos alaikäisten lasten toinen vanhempi kuolee?
Hautajaisjärjestelyt ja kuolinpesän selvitys tietty vaatii vähän paperihommia, mutta eipä se lasten olemassaolo sitä lisää.
Jos on alailäisiä lapsia, niin täytyy tehdä selvityksiä esim.maistraatille yms. Jossain vaiheessa alaikäisen lapsen vanhemman (lesken) piti tehdä joka kuukausi selvitys lapsen voinnista, lapsen rahoista yms. Tiedän tämän koska tuttuni jäi leskeksi. Oli tosi raskasta aikaa. En tiedä, onko ne nykyään jo vähän löysännyt, ettei joka kuukausi enää tarvitse enää tehdä raporttia. Tuttavan lapset jo aikuistuneet. Mutta joka tapauksessa paperien yms.pyörityksen määrä lisääntyy, siitä ei pääse mihinkään.
Eikä tarvitse. Vain silloin jos lasten omaisuus on yli jotain 20k, pitää tehdä vuosittain selvitys dvv:lle. Muutoin ei tarvitse.
Ei todellakaan ole lapsen huoltajalla nykyään mitään velvollisuutta tehdä kuukausittain selvitystä lasten voinnista tai rahoista yhtään kenellekään.
Ymmärtäisin jos kyseessä olisi Aikuiset eikä lapset joiden Äiti kuoli 😡😥