Tuttujen ja sukulaisten vierailut nyt ja ennen.

Luoja varjele! Koska ennen? 1910-luvulla?

Ulkomaille saadaan vieraita pitemmäksi aikaa.

No ei kun silloin kun oltiin nuoria tai kun lapset olivat pieniä. Se oli ihan tavallista, että lomilla viivyttiin pitempään. Ihmiset ovat hyvin epäsosiaalisia kun on kyseessä kotivierailut.

Eipä ole tuttuja tai sukulaisia joiden luona haluaisin vierailla.

Oli ihana olla vieraisilla tuttuni luona, tosin vain 4 päivää, mutta ehdittiin kovasti katsella kaupunkia ja keskustella.

Yksinäisyys on tullut sosiaaliseksi ongelmaksi.

Minä asuin ulkomailla ja kun rupesivat tulemaan minun luokseni kylään ja piti vielä näyttää nähtävyydet ja ravintolat ja kaikki autoilut myös. Tuttavia en halua vieraiksi. Ystävätkin tulivat ja viipyivät ja viipyivät. Kun itse olin Suomessa niin kahville kutsuivat minut. Epäoikeudenmukaista-

80- ja 90-luvuilla serkkuni perhe tuli toisesta kaupungista meille aina kesälomalla pariksi viikoksi ja usein myös hiihtolomaviikoksi. Oli hauskaa ja jännää. Kellään ei ollut kiire eikä kyseessä ollut mikään velvollisuusvierailu vaan mukavaa yhdessäoloa. 

Olen itse melko epäsosiaalinen, mutta lapsena ja nuorena kyllä tykkäsin tuollaisesta. Ihan lasten takia toivon että kyläilykulttuuri sukulaisten välillä ei rapautuisi Suomessa.