En ymmärrä naisia jotka itkevät rumuuttaan
Tämän palstan logiikalla sehän on ideaali tilanne.
A.) miehet eivät häiritse ehdotuksilla koskaan, mikä on hyvä juttu
B.) ei joudu parisuhteeseen mikä alentaa naisen elämänlaatua vaan saa pysyä ongelmitta sinkkuna jolloin nainen on onnellisimmillaan.
Hyvä diili vai mitä?
Kommentit (29)
Kun mittarissa on 50+ niin ulkonäöllä ei ole enää väliä, naisten kannattas rauhoittuu.
Moni joutuu käymään töissäkin. Osa asiakaspalveluammatissa.
Vierailija kirjoitti:
Kun mittarissa on 50+ niin ulkonäöllä ei ole enää väliä, naisten kannattas rauhoittuu.
Miksei olis?
Oletko osannut ajatella, että ne on eri naisia, joita miesten lähestyminen häiritsee, ja jotka puolestaan toivovat niitä?
Mä en edes tiedä olenko miesten mielestä ruma vai en
Eihän sillä ole mitään väliä että on ruma, koska nainen saa aina seksiä halutessaan. Ehkä vastenmieliseltä mieheltä, mutta kuitenkin saa. Sehän riittää näiden tiettyjen tyyppien mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Kun mittarissa on 50+ niin ulkonäöllä ei ole enää väliä, naisten kannattas rauhoittuu.
Mulle sillä ei oo koskaan ollu mitään väliä, ja 50 tulee vastaaan ens sunnuntaina 😂
En mä itke. Nuorena nättinä sitä kai itki. Mutta onhan kaikilla joku vaikka iho-ongelmat, hammasjuttu tai ylipainoa vähän jne. Joskus rahalla saisi jotain korjattua vaikka siinä ihossa, jos olisi.
Vierailija kirjoitti:
Oletko osannut ajatella, että ne on eri naisia, joita miesten lähestyminen häiritsee, ja jotka puolestaan toivovat niitä?
On täysin turhaa rationalisoida moniäänistä naista.
No, tuskinpa he itkevätkään, jos heitä ei parisuhteet kiinnosta.
Itselläni on ihan hyvä ulkonäkö. Miehet lähestyvät ja koskevat ihan pyytämättä. Parisuhdekin minulla on, mutta länsimaisena vapaana naisena liikun itsekseni ja ystävieni seurassa. En kaipaisi estottomia lähentely-yrityksiä tuntemattomilta miehiltä.
En ole teini-iän jälkeen itkenyt. Siinä iässä se otti koville, kun suosio kaveriporukoissa oli kovin tärkeää, ja ruma tyttö ei ollut ollenkaan suosittu. Kaveriporukassa myös asema nousi, jos seurusteli jonkun suositun ja hyvännäköisen pojan kanssa. Minulle ei ollut sellaisia saatavilla. Ja olisi sitä halunnut kokea romanssinkin, kuten ne kauniit tytöt näyttivät kokevan. Mulle korkeintaan jossain kotibileissä 2 promillen humalassa joku saattoi ehdottaa, että voisin suakin nyt nusaista, kun viina tekee sustakin yllättävän nätin. Ei kiitos!
Mutta ehkä jossain 16 v iässä totesin, että no, jokaisella on vahvuutensa ja heikkoutensa, ja mun heikkous on ulkonäkö, vahvuuksia taas äly, tasapainoinen luonne ja sisukkuus. Niinpä päätin keskittyä vahvuuksiini ja panostaa kouluun, ja myöhemmin uraan. Jättää sen ulkonäön ja sillä mahdollisesti saatavien asioiden murehtimisen pois, samoin kuin vaikka musikaalisesti lahjaton tuskin väkisin pyrkii muusikoksi vaan keskittyy muihin asioihin.
Nyt ikää jo 50, tyytyväinen sinkkuna edelleen. Eikä ole mitään väliä miltä näytän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mittarissa on 50+ niin ulkonäöllä ei ole enää väliä, naisten kannattas rauhoittuu.
Miksei olis?
Ainakin ihannetilanne on, ettei olisi. Että elämänarvot olisi jo muuttuneet vähän syvällisempään suuntaan kuin oman tai muiden ulkokuorten tuijottelu. Tosi monella onkin. Olen itse 49 v, eikä ulkonäkö enää kiinnosta. Eikä se ole kyllä esim. deittimaailmassakaan estänyt kiinnostuneita löytämästä, suurin osa fiksuista ikäisistäni miehistä ei ole pinnallisia. Enkä minä niistä pinnallisista olisi kiinnostunutkaan.
Mutta toki, on niitä ulkonäköön takertuvia tälläkin palstalla. Kauneusoperaatioita mietitään ja ryppyjä murehditaan. Jotenkin surullista takertua ulkonäköön, jonka huippuvuodet on jo vääjäämättä takanapäin ja jonka suht nopea rapistuminen on aivan väistämätöntä.
Vierailija kirjoitti:
Kun mittarissa on 50+ niin ulkonäöllä ei ole enää väliä, naisten kannattas rauhoittuu.
Mä olen nyt 30v. Ei paljon lohduta että 20 vuoden päästä ulkonäöllä ei ole enää niin paljon väliä, kun surkea ulkonäköni estää minua saamasta kumppania ja perhettä.
Olen syntyjään ruma, mutta onneksi on varkkaat vanhemmat, joten olen pistänyt n. 500 000 euroa siihen, etten ole enää ruma. Ja jos en olisi pistänyt, tuskin olisin nykyään yhtä varakkaassa asemassa kuin ilman tätä panostusta.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ruma, ja kiroan joka päivä sitä että jouduin syntymään tällaiseksi.
Joo, se on paha se kullin himo. Sumentaa järjen ja nainen alkaa ajatella ala-astetason sijaan esikoululaisen kognitiivisilla kyvyillä.
Naiset valittaa sitä ettei komeat miehet lähesty. Rumat naiset ei halua ruman miehen kanssa seurustella.
Mä olen ruma, ja kiroan joka päivä sitä että jouduin syntymään tällaiseksi.