Lue keskustelun säännöt.
Miten yh:t jaksatte?
11.08.2024 |
Ihan sama oletko yh isi vai yh äiti mutta miten jaksatte arkea?
Viimevuonna olin töissä itse ja kuskasin ja hoidin kahden pienen lapsen koulu asiat. Oman raskaan työn, aikaisten herätysten ja kaiken omien työjuttujen muistamisen ohella unohdin usein lasten juttuja, tarkistaa läksyt, laittaa uikkarit reppuun, kuitata wilmaa jne. Aina tuli opettajalta palautetta että "pitäisi muistaa kun nämä on lapselle tärkeitä juttuja"
Teki mieli soittaa opettajalle että voitko vähän ymmärtää että on aika paljon muistettavaa ja tehtävää tässä arjessa yksin. Itkien vaan sitten yritin paikata unohduksia.
Nyt lopetin työt koska olin ihan liian väsynyt koko elämään. Aloitan kuukauden päästä uudet työt. Omaan pikkiin lopetin, ilman saikuttamista tai muuta. Otin karenssin vastaan koska en jaksanut enää yhtään.
Vaikka ollut rahallisesti todella tiukkaa. Huomasin 2kk jälkeen miten olo alkoi parantua. 2kk! meni siihen että pääsin sieltä sumusta pois. Nyt olen koulun alun ollut hyvin jaksaneena mukana ja täysillä voinut tukea heidän vuoden aloitusta. Ihana olo. Pelottaa jos uusi työkin vie voimat vaikka onkin ihan erilaista työtä kuin ennen. Toivon että kuitenkin kaikki jaksetaan. Mutta koululta voisi vähän tulla vastaan jos tietää että vanhempi hoitaa kaiken yksin. Ei ole todellakaan helppoa.
Kommentit (7)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen ihan sellasen ison kalenterin laittamista johonkin paikkaan kotona. Kummallekkin lapselle omat kalenterit, siellä jokaiselle päivälle mitä lapsien pitää itse tehdä. On hyvä aloittaa jo ajoissa siihen, että lapset oppivat tekemään jotain pikkusia asioita itsenäisesti, näin myös sunkin elämä helpottuu. Isossa kalenterissa voi olla sun jutut, niissä kahdessa lapsien omissa on lapsien omat menot ja mitä myös sinun täytyy tehdä. Suunnittelemalla viikko-kaksi kerrallaan saat sitä aivojen metatyötä pienemmäksi ja näin energiaa muuhun. Ei kukaan kykene muistamaan kaikkea ilman muistutuksia.
Itselläni 2 lasta joiden yh olen ollut. Ikinä en ole käyttänyt aikaani läksyjen tarkisteluun, edes ekaluokalla. Vaan otin sen ohjenuoran alusta asti, että koulu on lapsen omalla vastuulla. Kun lapsi on terve ja normaalijärkinen ilman mitään diagnooseja, hän selviää koulun antamista ikätasonsa mukaisista tehtävistä. Sanoin vain että autan aina jos tarvitaan. Ei ole montaa kertaa tarvittu. Molemmilla pojilla yläkoulun loppuun mennessä voi laskea yhden käden sormilla pyydetyt apukerrat per lapsi. Eli ei läksyjä tarvitse vanhemman tarkistaa eikä tarvitse käydä sitä koulua siinä lapsen rinnalla. Uikkarit ja muut muistettavat opetetaan lapsen itse huolehtimaan. Voi kysyä ja muistuttaa, mutta älä ota itsellesi vastuuksi vaan opeta lapset ( jotka eivät ole tyhmiä, osaavat kyllä kun annetaan oppia) huolehtimaan itse. Wilma jää sun hommaksi.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni 2 lasta joiden yh olen ollut. Ikinä en ole käyttänyt aikaani läksyjen tarkisteluun, edes ekaluokalla. Vaan otin sen ohjenuoran alusta asti, että koulu on lapsen omalla vastuulla. Kun lapsi on terve ja normaalijärkinen ilman mitään diagnooseja, hän selviää koulun antamista ikätasonsa mukaisista tehtävistä. Sanoin vain että autan aina jos tarvitaan. Ei ole montaa kertaa tarvittu. Molemmilla pojilla yläkoulun loppuun mennessä voi laskea yhden käden sormilla pyydetyt apukerrat per lapsi. Eli ei läksyjä tarvitse vanhemman tarkistaa eikä tarvitse käydä sitä koulua siinä lapsen rinnalla. Uikkarit ja muut muistettavat opetetaan lapsen itse huolehtimaan. Voi kysyä ja muistuttaa, mutta älä ota itsellesi vastuuksi vaan opeta lapset ( jotka eivät ole tyhmiä, osaavat kyllä kun annetaan oppia) huolehtimaan itse. Wilma jää sun hommaksi.
Joo mun äiti oli samankaltainen sun kanssa ja mun koulu meni ihan vituille.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni 2 lasta joiden yh olen ollut. Ikinä en ole käyttänyt aikaani läksyjen tarkisteluun, edes ekaluokalla. Vaan otin sen ohjenuoran alusta asti, että koulu on lapsen omalla vastuulla. Kun lapsi on terve ja normaalijärkinen ilman mitään diagnooseja, hän selviää koulun antamista ikätasonsa mukaisista tehtävistä. Sanoin vain että autan aina jos tarvitaan. Ei ole montaa kertaa tarvittu. Molemmilla pojilla yläkoulun loppuun mennessä voi laskea yhden käden sormilla pyydetyt apukerrat per lapsi. Eli ei läksyjä tarvitse vanhemman tarkistaa eikä tarvitse käydä sitä koulua siinä lapsen rinnalla. Uikkarit ja muut muistettavat opetetaan lapsen itse huolehtimaan. Voi kysyä ja muistuttaa, mutta älä ota itsellesi vastuuksi vaan opeta lapset ( jotka eivät ole tyhmiä, osaavat kyllä kun annetaan oppia) huolehtimaan itse. Wilma jää sun hommaksi.
Kyllä mä kuulustelen kokeisiin vaikka on jo seiskalla. Ihan normaali lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset ovat hyvin erilaisia. Osa on itseohjautuvia, kun ohjataan. Osa ei ole.
Koulut ovat erilaisia. Samoin opettajat. Osa ohjeistaa antamaan vastuu lapselle. Osa ohjeistaa vanhempia vastuuseen. Tämäkin saattaa vaihtua sen opettajan ja koulun linjauksen mukaan vuosien aikana.
Itse näen, että vastuuta voi antaa lapselle ikänsä mukaisesti, mutta vanhemman on kyllä hyvä varmistaa asioita. Tämä vain mun näkemys asiasta.
Itse olen ollut lasten YH aina, ja kyllä olen kokenut, että olen vastuussa lasten asioista. Lapset esim. hukkaavat jatkuvasti asioita. Milloin jää reppu koulun pihalle ja katoaa, milloin jumppapussi, uikkarit uimahalliiin, toppahousut koulun käytävälle, bussikortti jonnekin matkan varrelle jne.
Mulla kokemusta tytöistä ja pojista koululaisina, ja molempien kanssa olen kyllä saanut pitää tarkasti kirjaa kaikesta ja patistaa sekä läksyjen tekoon että muistuttaa kokeista.
Helpointa on, jos muistaa heti merkata viestien päivämäärät omaan kalenteriin, ja jos lapsillakin on jo puhelimet, niin jakaa samat muistutukset heidänkin kalentereihin. Sinne voi myös merkitä esim. yhteiset kertaushetket kokeisiin tmv. Itse olen myös nauttinut siitä, että olen lasten kanssa läksyjä läpikäydessä ja kokeisiin kerrattaessa muistellut itse vanhoja oppeja tai oppinut uutta. Ne ovat myös ovat olleet mukavia yhteisiä hetkiä. Samoin kuin läksyhetketkin.
Eli merkkaa heti kaikki päivämäärät kalenteriin ja päätä, mikä on teidän perheelle ja sun lapsille paras tapa käydä kouluasioita läpi. Selviävätkö itse vai tarvitsevatko tukea sulta.
Niin tarkennan että olen 3,5kk poissa työelämästä yhteensä. AP