Mikä näiden sosiaaliohjaajien tehtävä oikein on?

Puhua ja höpöttää niitä näitä. Työelämään on syntynyt sukupolvi, joka ei oikein konkreettisesti saa mitään muutoksia aikaan. Somemaailman kyllästämiä, jotka keskittyvät jonninjoutavaan.

Kahvinkeittäminen on pääasiallinen tehtävä.

Sopivia opiskelupaikkoja ei välttämättä noin vain löydy. Kaikki eivät sovi kaikille aloille ja ensikertalaiskiintiön vuoksi kannattaa olla tarkkana siitä, mille alalle hakeutuu, jotta hutivalintoja ei tapahtuisi. Opiskelupaikan vaihtaminen myöhemmin voi olla vaikeaa. Nuori lienee te-palveluiden tai kuntakokeilun piirissä sosiaalityön lisäksi joten sieltä hän saa enemmän tietoa ja ohjausta nimenomaan opiskelumahdollisuuksiin liittyen.

Sosiaaliohjaajiin pätee myös sama kuin kaikkiin muihinkin: alalla on hyvin eritasoisia ihmisiä töissä. Jotkut ovat todella hyviä, monenlaisten ihmisten kanssa pärjääviä ja pystyvät hahmottamaan jokaisen asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaisesti. Toiset tekevät vain vaaditun minimin ja osa on melkeinpä pahemmin tuuliajolla kuin asiakkaansa. Koulutus ja työelämässä mukana oleminen ei aina takaa osaamista ja kyvykkyyttä. Seulan läpi pääsee joskus akanoitakin.

Ei se ohjaaja sitä opiskelupaikkaa voi taikoa, jos sellaisia ei ole. Kouluissa on hakuajat tiettyihin aikoihin ja jos ei pääse, pitää odottaa seuraavat haut. Toki jos nuoresi on menossa jonnekin tuvalle tai valmaan, niin niihin pääsee kesken vuottakin.

Miksi nuori ei itse hae paikkoja? Ainakin useisiin  ammattikorkeakouluihin on ollut lisähaku tässä elokuun alussa. Koulupaikkaa ja töitä hakemaan eikä soittelemaan sosiaaliohjaajille.