Lue keskustelun säännöt.
Olen aina se joka kutsuu
07.08.2024 |
Olen reilu kolmekymppinen ja minulla on kivasti kavereita ja ystäviä. Huomaan, että olen kuitenkin aina se, joka kutsuu ihmisiä kylään, ehdottaa tapaamisia ja järjestää milloin mitäkin ohjelmaa. Uskon, että ystäväni pitävät tästä ja seurastani, mutta aloin pohtimaan että onkohan sittenkään näin, koska minä olen aina se, joka ottaa yhteyttä ja järjestää tapaamisia. Tuntuu että suurin osa ystävyyssuhteistani on minun vastuullani ja en tiedä mitä kävisi, jos lakkaisin itse pitämästä niitä yllä jatkuvasti.
Onko ihmiset ylipäätään näin huonoja ylläpitämään ihmissuhteita vai onko seurani vaan niin kauheaa? Samaistujia? Tai olisi mielenkiintoista tietää, jos siellä on niitä jotka eivät itse jaksa ylläpitää suhteita, miksi?
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin olin ennen se joka järjesti ja muut osallistuivat. Jossain vaiheessa kyllästyin organisoimaan kaikkea ja lopetin sen. Lopputuloksena oli se, että nämä muut tapaavat nyt toisiaan ja minua ei kutsuta mihinkään mukaan. Mietin vaan, että olinpa tyhmä kun kuvittelin, että he olivat kiinnostuneet mun seurasta, kun ilmeisesti nauttivat vaan ilmaisesta ohjelmapalvelusta..
Aikuiskoulutuksessa törmäsin tämmöiseen että monet tulisivat toisten koteihin hanakasti juhlia pitämään. Ilmaisiin kekkereihin. Koko ajan vihjailtiin joko joku hölmöläinen alkaisi pitämään bileitä.
Ok. Suuri osa ei kuitenkaan ajattele näin, vaan pitävät toisen järjestämiä juhlia hyvästi järjestettyinä ja joissa on aina hauskaa. Niistä nauttivat vieraat ja juhlien järjestäjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se ärsyttävää. Olen itse tehnyt sen, että jätin yhteydet pitämättä, ja siihen loppui ystävyydet. Tiesin kyllä että niin käy. Ärsyttävintä on se, että minulle rutkutettiin että olisi kiva nähdä ja harmittaa ettei olla nähty.
No onko joku estänyt keksimästä tekemistä ja ehdottamasta ajankohtaa?!? Suu auki vaan! Mutta ei, vaan ruikutetaan kuin lapsi eikä tehdä asialle mitään.
Siis juurikin tämä! "Vitsi nyt pitää kyllä oikeesti nähdä" ja sit odottelen yhteydenottoa seuraavat puoli vuotta ja otan sit itse yhteyttä. Tuntuu että nämä ihmiset luottaa vaan siihen, että kyllä joku muu hoitaa. Itse ei jaksa tehdä asialle mitään.
Ap
Miten "nyt pitää oikeesti nähdä" ei voi vastata "joo, käykö vaikka ensi viikolla"?
Voi toki, mutta ongelmana ei nyt ollut se etten itse saa aikaiseksi sopia, vaan se että tuntuu että olen se ainut joka sopii. Sen sijaan, miksi he eivät voi sen ikuisen "olispa ihana nähdä joskus" sijasta sanoa itse että "eipä olla nähty aikoihin, nähdäänkö ensi viikolla". Tunnen lukuisia näitä jotka aina voivoittelee että harmi kun ei olla nähty, kukaan heistä ei koskaan ehdota mitään.
Ap
Aikuiskoulutuksessa törmäsin tämmöiseen että monet tulisivat toisten koteihin hanakasti juhlia pitämään. Ilmaisiin kekkereihin. Koko ajan vihjailtiin joko joku hölmöläinen alkaisi pitämään bileitä.