Ärsyttää ja pelottaa tulevat työpäivät, uusi työpaikka
Aloitin viikko sitten. Koska puurot ovat ammatillisesti pienet, sain jotenkin selville töiden aloituksen jälkeen, että minun kollegaksi tulee sana ihminen, jonka kanssa oltiin työkavereita useamman vuoden ajan. Ei oikein tultu toimeen. Liian erilaiset luonteet, hän sellainen etuajan ihminen, kaikessa aina ennakkoon ja ottaa stressiä pikkuseikoista, minä taas suurpiirteisempi ja jollain tavalla voisiko sanoa nopeampi tekemään jotain asioita, siis nopeaälyisempi tietyissä asioissa. Meillä ei se keskinäinen kemia oikein toiminut, ja sitä myöten kunnioitus toista kohtaan molemmin puolin väheni.
Nyt olen vähän paniikissa kun hän tulee lomalta. Mitä sanoo, puhuuko minusta heti pahaa selän takana uudessa työyhteisössä, vai aloitetaanko puhtaalta pöydältä. Joudun hänen kanssaan tekemään yhteistyötä paljonkin, tulemme olemaan lähikollegat. Jos olisin tämän tiennyt ennakkoon, tuskin olisin hakenut työpaikkaa. Vai pitäisikö tuo ottaa päällikön kanssa puheeksi huomisaamuna, että tällainen tausta meillä on. Toisaalta se on niin noloa heti uudessa työpaikassa alkaa kertoa vanhoja asioita päällikölle, kun eihän ne tähän työpaikkaan liity.
Neuvoja?
Kommentit (8)
En kertoisi päällikölle, koska voi tulla huono maine, siis sinulle. Tuosta saa helposti sen kuvan, että tuot ongelmia mukanasi ja jos on koeaika, niin tarkka saa olla miten itseään ilmaisee.
Ymmärrän sinua ehkä paremmin kuin uskotkaan. Olin 2 vuotta jumissa työyhteisössä, jossa työkaverit naljaili toisilleen sekä päin naamaa että selän takana. Kummassakaan ei sinänsä ollut vikaa, vaan ne oli kuin kissa ja koira. Jos itse avauduin että nyt ei kuulosta kivalta tuo puhe, niin sitten minusta valitettiin. Se oli vähän sellainen tölväisy, pidä sinä suusi kiinni mutta alistu olemaan tässä meidän välissä. Minua oli väitetty ylimieliseksi ja kontrolloivaksi. Kyllä sekin tuntui pahalta ja sen jälkeen lakkasin puhumasta mistään muusta kuin suoraan työasioista, sen verran kun oli pakko.
Entäs jos on heti että ihana nähdä, ennen kuin se työkaveri ehtii sanoa mitään. Sitten se luulee, että sinusta on ihana nähdä taas ja on hyvät muistot hänestä.
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos on heti että ihana nähdä, ennen kuin se työkaveri ehtii sanoa mitään. Sitten se luulee, että sinusta on ihana nähdä taas ja on hyvät muistot hänestä.
Suomessa ei sanota noin. Tulkitaan ahdisteluksi. Eikä Suomessa saa sanoa, että tykkää töistä tai työkavereista. Sitä pidetään epäilyttävänä, lähes rikollisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos on heti että ihana nähdä, ennen kuin se työkaveri ehtii sanoa mitään. Sitten se luulee, että sinusta on ihana nähdä taas ja on hyvät muistot hänestä.
Suomessa ei sanota noin. Tulkitaan ahdisteluksi. Eikä Suomessa saa sanoa, että tykkää töistä tai työkavereista. Sitä pidetään epäilyttävänä, lähes rikollisena.
Meillä taas on sellainen keskinäisen kehumisen kerho, että oikein siirappi valuu. Maailman parhaat työkaverit, ihana työyhteisö. Meillä joskus päätettiin pelisäännöissä, että jokainen kiittää työkaveria työpäivän päätteeksi. Kyllähän se tokkii joskus, mutta palkka on sen verran hyvä, että jaksan vielä sanoa Kiitos tästä päivästä! Tai joskus sanon, että hyvä me, oltiin reipasta tänään. Joillekin se tuntuu olevan tärkeää, että pitää olla niin pirun sopuisa ja myönteinen henki koko ajan.
Joo, ei nähty tänään. Nyt se kohtaamisen jännitys siirtyi keskiviikolle. Vai onko siinä edes syytä jännitykselle. Miten se yhteistyö lähtee sitten sujumaan. Ainakin voi yrittää olla ymmärtäväisempi.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos on heti että ihana nähdä, ennen kuin se työkaveri ehtii sanoa mitään. Sitten se luulee, että sinusta on ihana nähdä taas ja on hyvät muistot hänestä.
Tuo nyt on niin keittiöpsykologiaa ettei tosikaan. Kyllä se ihminen ilmeistä ja eleistä lukee 85 % viestinnästä, ja vain 15 % tutkijoiden mukaan tulee siitä mitä sanotaan. Ei paljon kannata mennä väittämään sellaista mitä ei oikeasti ajattele.
Vierailija kirjoitti:
Joo, ei nähty tänään. Nyt se kohtaamisen jännitys siirtyi keskiviikolle. Vai onko siinä edes syytä jännitykselle. Miten se yhteistyö lähtee sitten sujumaan. Ainakin voi yrittää olla ymmärtäväisempi.
-ap
Minkäs sille voi. Ei kaikista tarvitse tykätä, mutta työt on tehtävä. Käyn töissä rahan takia, en sen takia että saisin kivoja kavereita ja kaikkien kanssa olisi super fantsua. Jos se on ihan perseensilmä niin sitten on. Ei sitä tarvitse sietää ku siellä töissä. Ei kuitenkaan itse kannata alkaa mulkuksi vaan antaa olla ja hoitaa hommat asiallisesti.
No en nyt heti ottaisi päällikön kanssa puheeksi vaan katselisin rauhassa miten yhteistyö alkaa sujumaan.
Aloitatte alusta ihan rauhassa. Suhtaudu kollegaan kuin hän olisi uusi ihminen jonka tapaat ensimmäisen kerran... Sitten jos kaikki alkaa mennä perseelleen niin sitten ottaisin asian puheeksi kollegan ja päällikön kanssa.