*** SYYSKEIJUT vko 6 ***

UNILELUGALLUP: Me ostettiin jo odotusaikana hiirisoittorasia,

vaaleansininen sellainen, vaikka ei etukäteen tiedettykään vauvan

olevan poika. Soitin sitä vauvalle masun läpi joka ilta. Nyt samainen

hiiri on Rasmuksen unileluna. Lisäksi pinniksessä pidetään kuviollista

uniharsoa.



BLOGEISTA: Kivat blogit tosiaan Höntällä ja Poreannilla. Varsinkin Hönttä jaksat kyllä kirjoittaa tosi ahkerasti! Mä olen myös aikanaan

perustanut Rasmukselle oman blogin lähinnä siitä syystä, että isäni

asuu osan vuodesta ulkomailla ja blogin kautta saa välitettyä kivasti

pojan kuvia ja samalla kuulumisia tukkimatta sähköposteja. Ja tuntuu muukin perhe, sukulaiset ja kaverit käyvän blogia lukemassa ja kiva niin. Jos joku haluaa käydä kurkkaamassa, miltä meidän poitsu näyttää, niin blogi löytyy osoitteesta rateri.vuodatus.net. Yleensä blogi on salasanan takana, mutta poistan salasanan nyt vaikka viikon ajaksi.



VAUVAN VÄRIT: Rasmuksella oli syntyessään tummahko ja paksuhko tukka (näkyy hyvin blogin kuvagallerian 4. alimmassa kuvassa). Noin 1 kk iässä " kasvatti" itselleen melkein kaljun päälaen, mutta takaa ja sivuilta hiukset säilyivät. Oli aikas huvittavan näköinen =) (blogin kuvagalleriassa 7. ja 8. alimmat kuvat) Parin kuukauden iässä alkoi kaljuun kasvaa hiuksia takaisin. Nyt syntymätukasta jäljellä pieni pläntti

tummaa niskassa keskellä. Muualta hiukset lähteneet/kuluneet pois ja tilalle alkanut kasvaa vaaleampaa hiusta. Itselläni on luonnostaan vaalehkon ruskeat hiukset ja pojan isällä tummanruskeat, joten eiköhän pojasta aikanaan tule melko tumma. Rasmuksen silmät ovat siniharmaat, tummahkot ulkoreunoilta ja sisältä vaaleammat. Myös mulla on (sini)harmaat silmät, kun taas isällään sellaiset vihreän kirjavat.



Silmistä puheen ollen: Rasmuksen pupillit on laajetessaan eri kokoiset. Viime viikonloppuna satuin katsomaan itseäni peilistä hämärässä kylpyhuoneessa ja huomasin, että itselläni on sama juttu! Mulla tosin paljon lievempänä kuin Rasmuksella, näkyy vain melko hämärässä, kun taas pojalla ero näkyy, kun pupillit vähänkin laajenevat.



Alkuviikosta käytiin ylimääräisellä punnituksella neuvolassa. Rasmuksen mitat olivat 6590 g ja 65 cm. Poika tuntuu ihan kitukasvuiselta, kun vertaa useimpien muiden keijulapsosten lukemiin... Maanantaina aloitettiinkin kiinteiden maistelu perunasoseella. Hyvin Rasmukselle maistuu vaikka toki pienistä määristä vielä puhutaan. Lusikan nähdessään suu aukeaa automaattisesti; on tainnut pikkuinen tottua lusikkaan, kun saa päivittäin jekovitin ja rela-tipat lusikasta maitoon sekoitettuna.



Meillä poitsu kääntyilee parina päivänä viikossa ja lepää lopun viikon ;) Oppi kääntymään 2,5 vkoa sitten tiistaina, piti viikon tauon, kääntyili ti ja ke ja taas tämän viikon ti ja ke.



Eilen oli eka kerta vauvauintia. Aika kovasti jänskätti etukäteen,

mitä poika uudesta harrastuksesta tykkää, mutta yllättävän hyvin se

meni, muutamilla pienillä itkuilla. Pieni ongelma on se, ettei mun mies

innostu millään lähtemään mukaan. Onneksi saan ainakin välillä

varsinkin näin alussa joko äitini tai jonkun siskoistani mukaan

uintiin, vaikka eivät ihan naapurissa asukaan (matkaa n. 40 km).

Helpottaa kummasti esim. omaa peseytymistä, kun joku muu pitää sillä

aikaa poikaa. Joudutaan ainakin välillä käymään uinnissa julkisilla,

joten siksi en voi aina ottaa mukaan kaukaloa tai sitteriä, jossa poikaa voisi istuttaa.



Pikkumiehen rytmi sen kuin aikaistuu. Ihan alussa meillä nukuttiin

keskimäärin kymmeneen, sen jälkeen heräiltiin pitkään ysin pintaan ja

viime aikoina poika on herännyt siinä kasin maissa. Tällä viikolla

ollaankin sitten herätty parina aamuna jo ennen puoli kahdeksaa. Mä en

ole yhtään aamuvirkku, joten yhtään aiempaa rytmiä en toivo. En vaan millään osaa mennä ajoissa nukkumaan.



Riina ja Rasmus (reilun viikon päästä 5 kk)

Kiitos vinkistä, tuota en ole tienytkään, joten täytyy ottaa sekin asia huomioon sitten joskus kun kyseisen rodun hankinta on ajankohtainen. =)



terkuin snoopy

eilen oli sellanen ärrinmurrin etten edes viitsiny vaivautua nettiä aukasemaan illasta...ärsytti niin kympillä kaikki.



Meillä oli siis se maitoaltistus...jäi vähän sellanen mitä-ihmettä-tuokin-tuota-pentuansa-tänne-änkee?- fiilikset. Eli Iinalle ei tullu oireita maidosta, mikä oli mulle yllätys. Posket on punertavat ja syheröiset edelleen (mutta Almironilla tuntu etteivät punoita joka hetki ja syheröt alko jo laantumaan viikossa) ja kakka on vihreetä ja ihan törkeen hajusta edelleen.



Nauratti jälkeenpäin kun istuin sairaalan kahviossa (kesken altistuksen) ja tuttavan mies sattu sinne myös niinpä kahviteltiin siinä tungoksessa sitten samassa pöydässä. Yhtäkkiä mie haistelin että hyi hiivatti kun joku haisee...epäilein takanani istuvaa mummoa ja tuttavan miestä tuhnauttelusta mutta takaisin polille päästyäni totesin että se olikin meidän neiti joka haisi. Ihan kamala löyhkä (yks äiti kysykin että tuleeko tuo haju oikeesti tuosta lapsesta??), aivan vihree sonta, joka oli siinä kymmenessä minuutissa polttaa pyllyn jo punaiseks saakka. Siitä sitten lääkärille kerroin niin hän sano että niin voi käydä kun maitoa vaihdetaan. Mie olin ihan että häh?? meillä on kakka ollu vihreetä jo kolme kuukautta, ei ottanu kuuleviin korviisa ja totes vaan että ei hajusta ja väristä oteta. Eli kuhan ei ole sinistä suurin piirtein. pitäs olla vesiripuli ennen kuin he siihen reagoisivat.



No sieltä kun lähdin rupes puhelin kiukkuamaan eli teki klassiset, vanha akku loppuu hetkessä pakkasessa. En siis saanu keneenkään yhteyttä (en kaveriin jonka kyydillä piti kotiutua, en kaveriin jonka luona esikoinen oli iltapäivähoidossa, en mieheen...) siinä sitten linja-autolla keskustaan, jonne ei siis pitäny alunperin mennä ja jossa tunsin itseni aivan junttipulla landepaukuks..Aamulla kun oli -30 niin laitoin kunnolla päälle (paksut kalsarit ja farkut, kengät joihin varmasti mahtuu villasukka, paksuin toppatakki, kunnon rukkaset ja pipo) ja siellä kaupungillahan neidit sipsutteli muodikkaissa vetimissään, tukat laitettuna. Ai että, oli kuin otsaan olis tatuoitu JUNTTI MAALTA. Kiva kiitos.



Kyllä ahdisti koko loppu illan, Iina pällötti posket tomaatteina, mies kiukutteli, lapsilla oli liikaa virtaa ja mie olin ihan poikki jo seitsämältä.



Että semmottis.



Mutta olen toki sinänsä huojentunut jos Iinalla ei sitä allergiaa ole, helpottaa elämää huomattavasti, mutta tietysti ihmetyttää että miks ne posket sit punottaa ja on syheröllä? No, me jatketaan nanilla, torstaina on soitto aika lääkärille ja tarvittaessa voidaan käydä aiemminkin näyttämässä jos oireita tulee.



Päästään siis mekin aloittamaan KIINTEÄT lähiaikoina, ajattelin alottaa ihan perinteisellä perunalla.



Minjuska ja Iina jo kohta 5kk!! (ja jolle on viritetty pomppukiikku)

ihan ekaks MINJUSKA: anteeks kauheesti, mutta kyllä hymy oli herkässä kun luin tuota vitsitys-litaniaa, oli vain niin hauskasti kirjoitettu ja kuin suoraan mun elämästä! Meillä on kohta 3 vuotta täyttävä poika jolla ollut vesiripulis useamman kuukauden, taitaa olla jo lähemmäs puoli vuotta! Ensin ajattelin että sillä on jokin ripuli, mutta se aina vaan jatkui... Otin asian puheeksi neuvolassa ja niillä oli montakin ideaa mikä pikkumiestä voisi vaivata. Korvatulehdus-kierre ollut jo 3kuukautisesta lähtien, antibiootteja syöty jo toistakymmentä kuuria, korvat putkitettu ja risat poistettu. Voisi ripuli johtua lääkkeistäkin, pienen vatsa ihan pilalla... Nyt ollaan kuitenkin oltu 3 viikkoa laktoosittomalla ruokavaliolla ja verikokeissa käyty sekä kakastakin otettu näyte. Odotellaan vielä tuloksia. Maito-altistuksen ei olla lähetettä saatu. Toivottavasti tilanne selkiytyisi! Poika on laihtunut paljon ja tummat silmän aluset. Kitisee paljon asiasta kuin asiasta eli varmasti osa kitinöistä johtuu kun on kipeä, osa voi olla myös uhmaa



Minjuskalle voimia ja toivotaan että teilläkin tilanne selvinnee pian!





Joonas voi hyvin ja on iloinen, paitsi tänään ollut tavallista kitinä-alttiimpi. Sylissä viihtyy paljon ja olin huomannutkin keskimmäisen ipanan olevan asiasta vähän mustis. Tänään otin pitkästä aikaa Keskimmäisen syliin, koppasin ihan vaan varoittamatta. Voi miten onnellinen ilme pojalle tuli! Halasi äitiä pitkään ja antoi vielä suukonkin. =) Tuli itselle tippa silmään, en ollut tajunnutkaan miten kipeästi muut lapset ovat kaivanneet hyvänä pitoa. Jotenkin sitä on ollut niin kiinni vauvan hoitoa, kodin hoitoa ja yleensäkin arjen kasassa pitämistä ettei noinkin itsestään selvää asiaa ollut ajatellutkaan!

Vannoin itselleni, että tästä lähin huomioin kaikki joka päivä ja jätän vaikka pyykit silittämättä tai muuta sellaista...on se perhe kuitenkin tärkeämpi. Itseäni vaan niin ärsyttää jos jokin asia ei ole justiinsa niin kuin sen pitäisi olla....taidan olla hieman täydellisyyteen pyrkivä, mutta nyt annan periksi..ei jaksa enää pitää kaikkia naruja yhtäaikaa käsissä....



-tiitiäinen ja pojat 02,04 ja 06- " miehen kainaloon on mukavaa nukahtaa" ;)

No niin, nyt se sitten on homma hanskassa, se kääntyileminen meinaan :). Kun pikkumiehen laittaa lattialle, niin siitä käännytään ihan samantien mahalleen ja sit aletaan huutaa, et halutaan selälleen ja kun on käännetty selälleen niin taas mennään massulleen ja... :D Hyvä et tässä ehtii muuta tekemäänkään, kun poikaa käänteleen, oppis nyt sitten pian kääntymään takaisin :). Mahallaan ollessaan nostelee jo peppua ja pyörii vähän akselinsa ympäri, saas nähdä, kuinka pian ollaan liikkeellä.



Mie nyt sitten luovuin siitä täysimetys 6kk asti- ajatuksesta. Ollaan maisteltu jo soseita ja vellejä oon antanut, äsken poika vetäs pullollisen peruna-porkkanavelliä ja ihan hermostu, kun se loppu, tuntuu tykkäävän siitä huomattavasti enemmän kuin maissivellistä, joi toki kyllä sitäkii eilen, mut aavistuksen naristen. On vellit pidentänyt yöunia vähän taas, ennen heräili tuossa kahden maissa tissille, mutta nyt on mennut puoleen viiteen asti, ennen kuin herää syömään. Yöunista muuten: miten ihmeessä te saatte muksunne nukkumaan yhdeksään-kymmeneen asti?! Ehei, tää ukkeli herää ylös jo puolen seitsämän aikaan niin vitkeänä kalkattamaan omaan sänkyynsä... Äiti kyllä haluaisi nukkua huomattavasti pidempään. Luka nukahtaa klo 20-21 ja mie se vaan en osaa käydä vieläkään nukkumaan ennen puolta yötä.



Unileluista: Meidän pikkumiehelle rakkaaksi on tullut unirätti, sen kun saa naamalleen, niin silmät menee välittömästi kiinni. Pojan sänky on pullollaan jos jonkin näköisiä pehmoja, siinä reunoilla lähinnä estämässä tuttien tippumista sängystä ( huonolla menestyksellä :D ) ja niistä milloin mitäkin poika vetää kasvoilleen tai painii niiden kanssa, se on aika hauskan näköistä :).



Ei miusta tulekkaan vieläkään tätiä, veljen vaimolla todettiin tuulimunaraskaus torstaina, kun menivät neuvolaan kuuntelee sydänääniä, no ei tietenkään kuulunut ja sieltä laittoivat sitten ultraan jossa se todettiin. Surullista, just olisi tullut 12 viikkoa täyteen ja olisi vähän uskaltanut huokaista. Mitähän varten tuollainen on pitänyt naisten kiusaksi tulla, kuin tuulimuna? Sanotaan, et kaikelle on looginen selitys, mut mikä tuulimunan selitys sitten on? Huoh, tää tapaus hillitsi ehkä vähän omaa kuumeilua, en tiiä, miten mie tuollaisesta selviäisin, 12 viikkoa on pitkä aika odottaa olematonta...



Onko teidän muiden vauvat ihan mahdottomia vierastamaan jo? En muista, et edelliset olisivat näin aikaisin alkaneet, mutta Luka kyllä! Jopa tänään omaa isäänsä, kun tällä oli epänormaalinväriset vaatteet päällänsä :D !!! Alahuuli kääntyy törrölleen ja sit alkaa kamalan surullinen itku!



Mut nyt tää mamma lähtee sohvalle! Se on moro!



Niina ja Luka

Täälläkin vierastetaan, joo. Rasmus alkoi joulun aikaan eli noin kolmikuisena vierastamaan käytännössä kaikkia muita paitsi mua ja isäänsä ja kuukauden päivät meni niin, että piti varoitella kaikkia pojan lähelle tulevia ISOSTA itkusta. Poitsu itki nimittäin todella sydäntäsärkevästi, kun joku vieraampi tuli liian lähelle. Neuvolasta kerrottiin yllätyksekseni, että tämä on ihan normaalia tässä iässä. Vierastamisen pitäisi kuulemma helpottaa lähempänä viiden kuukauden ikää, kuten meillä on käynytkin eli vierastusitkut ovat kovasti harventuneet.



Riina ja Rasmus

Voi vain ihmetellä, mihin se aika kuluu!



VIERASTAMINEN: Alkanut Ilonallakin. Aluksi saattaa hymyillä vieraalle, mutta sitten tulee toisiin ajatuksiin ja BYÄÄH. Keskimmäinen oli kova vierastamaan jo pienenä vauvana, " tummat" miehet sai tytön ihan paniikkiin. Ukki eniten.



KIINTEÄT: Maistatin minäkin Ilonalla toissapäivä pe-po sosetta. Itse sosetta ei mennyt varmaan puoltakaan siitä teelusikallisesta mahaan, kaikki sylki kaaressa lentäen pois. Mutta lusikkaa imeksi innokkaana. Samoin oon kahtena edellisenä iltana antanut pullosta maissivelliä, en tosin toisenlaisten yöunien toivossa. Intona söi hujauksessa ne desit, jotka tarjosin. Positiivista lähinnä, että tuttipullo kelpasi. Jos minäkin joskus jopa olen poissa kotoa ilman Ilonaa.. Vielä tuskin kuitenkaan aloitan sosettelua sen kummemmin kuin että maistelkoot silloin tällöin. Tottuupahan lusikkaan.



NUKKUMINEN: Parina iltana olen saanut nauttia ihanasta parituntisesta sohvalla neitin nukahtamisen jälkeen. Tosin ennen sitä on haettu unta ja kauan tissiä imien. Mutta kun mie oikasen sänkyyn, havahtuu Ilona omastaan heti justiinsa ja sit äitin kainaloon tissille. Siinäpä se meneekin yö. Mutta..



Ne PÄIVÄUNET: Mie alan oikeesti olla jo aika poikki. Tahtoisin vauvan, joka joskus nukkuisi päivälläkin :( Kyllähän Ilona nukkuu, puolen tunnin pikkutirsoja kerran kaksi päivässä ja herää tosi väsyneenä. Itseäni väsyttää jatkuva kytistäminen.. Tavallaan miun on oltava koko ajan saatavilla, miten helpottavaa ois tietää, että nyt se nukkuu ainakin tunnin (edelliset vauvat meillä olleet ahkeria vaunuissa nukkujia). *huokaisee syvään*

Mikä neuvoksi?



-piias- ja Ilona 4,5kk

Levottomat yöt täällä jatkuu... Onni heräili viime yönä 2h välein, eikä meinaa rauhoittua millään. Tarjosin pulloa, mutta söi vain 30-50ml kerrallaan eli ei nälkäkään vaivaa. Vaan kun tietäisi missä vika. Korvat kävin näyttämässä lääkärillä perjantaina, ei tulehdusta. Harmittaa kun emme voi antaa tuttia nukahtamiseen vielä 1,5 viikkoon huulileikkauksen takia. En tiedä auttaisiko se yölevottomuuteen vai mikä. Noustiin tänään Onnin kanssa jo ennen seitsemää, joten nyt on poikaseni ensimmäisillä päiväunillaan.



VIERASTAMINEN kyllä vaan, Onnikin jo vierastaa. Mummilassa huusi pääpunaisena kun jäi hetkeksi vaarin syliin ja kun siskoni tuli meille kylään niin alaleuka alkoi väpättää jo pelkästään kun katsoi tätiään. Isää ei onneksi vierasta, jote voin huoletta jättää pojan isänsä kanssa ja pääsen hetkeksi happihyppelylle. Esikoinen aikoinaan huusi isänsäkin kanssa ja silloin oli oma aika vähissä.



Kävin eilen katsastamassa sosehyllyt kaupassa ja yllätyin kun jo 5kk purkkiruoista löytyi lihaa ja myös puuroja samanikäiselle. Minä luulin, että vasta puolivuotiaalle voi antaa puuroa ja lihaa (tästähän joku kyselikin). Maissilla mennään toistaiseksi, perunan otan kaveriksi ensi viikolla. Varmaan 1 ruoka/viikko on meille hyvä tahti allergiataustan takia. Määrää taidan nostattaa pikkuhiljaa, aamulla Onni söi 1/4 purkillisen ja huusi päälle kun ei saannut lisää :)



PIIAS tuo päiväunettomuus on inhottavaa, etenkin kun vauva jää lyhyiltä torkuiltaan väsyneeksi ja sitten on yhtä kitinää. Joko teillä on pakkaset laskeneet, että voi ulkona nukuttaa ja onnistuuko sekään? Onni vaatii aikamoista hiljaisuutta sisällä nukkuakseen, onneksi tänään pakkasta vain -11C niin voi laittaa huoletta ulos. Oli kyllä eilenkin ja nukkui 3h putkeen eli meillä onneksi tuo raitis ilma tuo kunnon unet. Mutta mitens Ilona, onko äänistä haittaa vai olisiko joku tasainen taustahumina mikä saisi unet jatkumaan? Oletko kokeillut kapalointia tai unipussia? Onni nukkuu sisälläkin äp makuupussissa, jossa on turvallinen pesä nukkua. Toivotaan, että ne päiväunet Ilonalle vielä löytyisi.



Mayella ja Onni 4,5kk

Onni heräsi heti kun aloitin syyskeijuille uuden pinon, joten taidan palata vasta huomenna uudestaan, lähdetään vielä pikaisesti mummilassa käymään :-)



Mayella ja Onni 4kk1vko

Hui,mikä pakkanen ulkona paukkuu! Jos ei olisi koiraa,ei minua pihalle tänään saisi...



Joonas on kovin tukkoinen ja silmät rähmii. Yleensä on öisin herännyt vain kerran syömään, nyt jo useampana yönä vähintään kolme kertaa.

Säälittää pieni, kun rohisee. Pitääkin etsiä se nenänniistäjä taas jostain. Olen mestari hävittämään kaikki!



Poika oppi kääntymään mummilassa pari viikkoa sitten, mutta ei ole sitä sen koommin harrastellut.



Mutta nyt on mentävä...Joonas jo huhuilee äitiä ja isommilla kuuluu myös olevan nälkä :)

(ja samalla laittamassa puita takkaan...näyttäis tuo sisälämpötila tuolla tuvan puolella olevan vajaa 15 astetta!!!! hyrrrr....





-tiitiäinen ja Joonas 4,5kk-

Juu, tosi kylmä on. Ja ihana auringonpaiste. Pikaisesti ajateltiin pihalla poiketa, jos pakkanen iltapäivällä laskisi hiukan. Mutta tuskin kauaa ollaan kuitenkaan.



Meillä on onneksi tuollainen tyhjä (täynnä roinaa...) huone, jossa ei pidetä lämpöjä päällä lainkaan. Pistän pojan vaunuihin sinne nukkumaan, eiköhän aja saman asian kuin ulkounet. Ukkeli vaan makuupussiin ja pipo päähän.



IOANNINALTA piti ihan kysäistä, että millainen keli teillä siellä nyt on?





PAINOA taas vilkuilin eilen, vaikka painoaan tarkkailevien keijujen maanantaipunnitukset taisivatkin kuivahtaa kokoon...Minulla oli nyt pudonnut siten, että vaaka pysähtyi 68 kiloon, joten ihan hyvällä suunnalla ollaan. Eli pituutta 170cm ja tavoite on jossain tuolla 63-64 kg tietämillä.

Laihduttamisesta ei ole kyllä ollut tietoakaan, nytkin on karkkipussi käsillä. Imetyksen jälkeen sitten, jollei tämä kotiruoka-dieetti(ja vähän siis karkkiakin...) pure riittävän hyvin.



VAUVAN LIIKKUMINEN: poika pyörii nyt kyllä jo tosi paljon lattioilla, mutta ihan se oikea ryömimisliike puuttuu (ja saa puolestani puuttuakin vielä hyvän tovin, kiirettä ei tosiaan ole). Jännä vaan seurata, miten herra yrittää tahdonvoimalla päästä kohtisuoraan jonkin lelun luo, mutta kun ei millään keksi miten päästä eteenpäin. Jossain vaiheessa hän yleensä lelun sitten tavoittaa, kun aikansa venkoilee lattialla laajojakin kaaria.



ISOT SISARUKSET: joku tuossa viime viikon pinossa kertoilikin, miten ihanalta kuulostaa kun vauva rätkättää isomman sisaruksen tempuille. Meillä myös sama ohjelmanumero päivittäin ja useaan kertaan - vauvan nauru kyllä sulattaa sydämen.

Tosin kyllä tuota mustasukkaisuuttakin on taas esiintynyt. Sisko 3 v. on aika ovela, menee muka paijailemaan ja halimaan, ja sitten äkisti nippasee poskesta tai vie tutin tai lelun käsistä. Ja poika huutaa kuin hinaaja.



KEVÄTVAATTEET: Juu, ulkona paukkuu pakkanen ja minä jo hiukan inventoin kaappien sisältöä. Meinasitteko pikkuisille jotain ulkohaalaria hommata? Minä löysin esikon jäljiltä sopivan neutraalin värisen vaunutteluhaalarin, kosteussuojattua tässä vaiheessa ei varmastikaan tarvitse - syksyllä sitten.

Mutta siis noitten vaatejuttujen kautta tuli mieleen, että keväällähän nämä jo rattaissa istuvat, ja kesällä nurmella! Aikaisimmat loppukesästä jo kävelevät. Meillä tyttö lähti tasan 11 kk kävelemään, joten jos samaa rataa edettäisiin niin sehän olisi elokuun alkua! Käääääääk. Siihen nimittäin loppuu sitten mamman lokoisat(?) oltavat...

Eli pitää varmaan jopa jotkut kengät/tossut kesäksi hommata, JOS alkaa seisoskella?



Pakkaspäivää kaikille!

kuonokas

meilläkin ihan muhkeat pakkaset täällä,ei hirveesti houkuta ulos lähtee.meijän pojalle ilmesty ihan eka hammas alaikeneen,on vähän ollut kiukkusella päällä,suppoa ei ole kuitenkaan yöksi tarvinnu antaa.nukkuu yöt ihan hyvin.eilen herättiin viideltä aamulla ja tänään puolta tuntia myöhemmin,vähän on väsy olo.eilen oli myös valokuvaus vanhimman kerhossa.sisaruskuva meni ihan hyvin,paitsi Kim nukkui kuvassa.saa nähdä miten onnistuu.eteen yritetään mennä kovaa vauhtia ja välillä onnistuukin siinä.tänään olis kunnon siivouspäivä,pitäis verhot vaihtaa keittiöön,mutta nyt on lähettävä maitopullon lämmitykseen,pikku-herra antaa komentoa...





äityliini-81 ja lapsukaiset

Pakkasta oli aamulla sen -30. Mies kuskasi meitä perhekerhoon ja takaisin, kun en uskaltanut jättää autoa seisomaan kahdeksi tuntia seurakuntatalon pihaan ilman lämmitystä.



PAINOG: Muistin eilen illalla hypätä vaa' alle ja se näytti 74kg. Puoli kiloa vähemmän kuin viime viikolla. Sain loppuviikosta kolmet farkut jalkaan ja pystyin istumaankin ;) Tosin komea mahamakkara lösähti vyötärön päälle :D Lauantaina kävelin naapurin kanssa pitkän lenkin ja siitä on vieläkin jalat kipeät. Sunnuntaina olis ollut jumppa, mutta vastoin kaikkia sääntöjä Ilona nukahti tuntia ennen lähtöä ja nukkui niin sikeästi, etten raaskinut herättää syömään. Ja kun kerrankin nukkui!



HÖNTTÄ: Mie oon ihan koukussa blogiisi :) Ihanaa, kun sie pääset kirjoittamaan niin usein.

PORENN: Missäs se siun blogi olikaan?



VAUVAN LIIKKEET: Ilona kääntyy mahalleen ja kellottaa masunsa varassa kädet ja jalat ilmaa huitoen. Selällään työntää kantapäillään itteensä eteenpäin. Tarkasti vahtii käsiään ja pyörittelee sormia suuhun.



ISOT SISARET: Eilen sai isoveli 5v valtavat naurun hörähdykset ekaa kertaa irtoamaan Ilonasta. Isosisko 2v7kk rakentaa majan Ilonan ympärille, ja siellä ne sitten köllivät. Paljon leikkivät siskon kanssa ja vielä ei siis vauvaa kohtaan olla oltu mustiksia.



Ilonalla on ihan valtava imemisen tarve ja yleensä mahallaan ollessaan kiljuen etsii itselleen imettävää. Tuttia tulee silti harvoin tarjottua, mutta on se alkanut enenevissä määrin kelpaamaan esim. pikkutirsoille ja joskus autossa. Automatkathan meillä rauhoittui täysin, kun neiti pääsi turvaistuimeen.



Mukavaa viikonjatkoa, mie laitan kaffit porisemaan. -piias- ja Ilona 4kk

juu ei tarvi miettiä laittaskohan tytön ulos nukkumaan vai eikö.



Ihan järkyttävää väsymystä poden täällä, olen aivan puhtipois. Mitään en saa aikaseks, nukuttaa ja janottaa koko ajan. Syykin tälle löytyy: kuukautiset ja melkomoiset onkin, meni peitto, yöpaita ja lakanat pesuun yön jäljiltä. Mutta jos tästä nyt jotakin positiivista koettaa repiä niin nää on ajoissa!!! Mullahan on se kirottu pco, jonka vuoksi raskautuminen ei ole koskaan ollu ainakaan liian helppoa ja kierrot on ollu ihan mitä sattuu, nyt mulla on sen ehkäsyrenkaan pois jättämisen jälkeen ollu kaksi ovulaatiota (olen tunnistanu oireet ja alamaha on menny araks) joulukuussa kierto oli jpa tasan 28 ja nyt 30. Olen kyllä positiivisesti yllättyny, tällasta ei ole tapahtunut ikinä ennen ilman hormonaalista apua! Normaalimpaa on meikäläiselle että kierrot huitelee jossain päälle 80päivän.



Iina pykertää lattialla napansa ympäri ja kiukkuaa kun ei pääse suoraan jonkun lelun luo. Eilen katoin että kyllä sillä jonkinmoista vuorotahtiuuden yritystä siellä lattialla on, ennen sytkytti sekä jalat että kädet.



KILOSOTA: edistyy jälleen huonosti. En sentään ole lihonut, mutta enpä kyllä laihtunutkaan, ´nesteet vaan hieluttaa vaakaa ylös ja alas. Ennen menkkoja painoin kaksi kiloa enemmän kuin tänä aamuna. JA kun en pääse edes ulos lenkille, olis ihana pakata Iina vauvuihin ja lähteä ulos kunnon lenkille esim. kerhojen yms. aikaan, mutta eipä tuonne oikein viiti tunniksi lasta viedä. Mutta no, olen tehny salaattia, olen ostanu hedelmiä ja aion tehdä pakastimen tyhjennystalkoot (marjat pois) joten olen päättänyt että klo18 jälkeen saan syödä vain tuollaista. Mielessä on käyny kyllä joku hiilihydraattitietoinen ruokavaliokin (siis hiilareita vähemmälle) kun miun suurimmat synnit on just ruisleipä, pasta ja peruna. (JA suklaa muttei sitä tarvinne erikseen enää mainita?) Ei siis niinkään mikään pullan pupertaminen. Kärsivällisyyttä kyllä tarviaisin lisää, mulle kun pitäs olla jo heti huomenna tai sitten se jää. Toinen mitä olen miettiny on, että saisko noista keventäjistä tai kiloklubista tai jostain nettisivuilta tarvittavaa tsemppausta?? Onko kokemusta?? Painonvartijoissa sain ryhmäkuria (ja vielä kun seurana oli erittäin täydellisyyteen pyrkivä ja kilpailuhenkinen ystävä) ja kaipaisin sitä nytkin, muttei mulla ole vara mennä mihinkään vartijoihin (enkä oikein usko siihen että sillä kilot pysyy poissa jos et laske pisteitä lauhduttuasikin), nuo keventäjät jne olis kuitenkin halvempia.



Taidan kaivautua peiton alle väsymyksissäni..tai jospa mie olenkin karhu? Talviunta?



MInjuskazzzzz

Oikein alkoi naurattaa tuo karhujuttu - ihan samanmoinen olo täällä.

Ipanat nukkuu vuorovedoin, ei vahingossakaan samaan aikaan. Suklaatakin tekisi mieli.



No nyt paloi jäbältä hihat. tsau.



kuonokas

Mittari näyttää tällähetkellä vain -28, aamulla oli mukavasti-34, joten tääläkin pakkasta riittää, kuten näköjään monella muullakin paikkakunnalla.



Meidän arkeen ei mitään ihmeitä kuulu, Riina kovasti jokeltelee ja nyt on oppinut myös kiljumaan, kivasti tänäkin aamuna herätti minut pienillä kiljahduksillaan =) voi mun korvaparat... Yhä pärjätään mun maidolla, mutta olen alkanut välillä epäillä kun neiti on levoton, että josko vaatis jo sakeampaa, mutta kun yöt nukkuu 4-5h pätkiä, niin olen vielä siirtänyt kiinteiden aloitusta.



KEVÄTVAATTEET.. Itse olen kans jo mietiskellyt, että pitäisköhän joku haalari hankkia, tai lähinnä että millainen, mutta katson nyt rauhassa että kuinka neiti alkaa/lähtee liikkumaan eli haalari sen mukaan sitten..



IOANNINAlle olis mullakin kysymys, eli millainen siellä on neuvola systeemi, eli kuinka usein käytät vauvaasi neuvolassa? En muista, että oletko tuosta jo aiemmin kertonut.



Mutta tällaista nyt tällä kertaa, hyvää alkanutta viikkoa syyskeijuille!!



terkuin snoopy77 & Riina reilut 4kk

Tänään olikin aikainen herätys, olimme esikoisen koululla vanhempien vartissa jo ennen kahdeksaa! Kamala pakkanen ulkona oli, mittari näyttää -26C joten tänään ei päiväunia ulkona... eikä ulkoilla muutenkaan, minulla kävi nyt jo henkeen pahasti vaikka autolla mentiin.



KEVÄTVAATETUS ostin Onnille Reiman haalarin huuto.netistä, ei ole kosteussuojahaalari kun ajattelin sitä ihan vaunuhaalariksi. Lisäksi on useampi fleesehaalari. Nyt kun mietin, niin ehkä kosteussuojahaalarikin pitää hankkia ja kengät, koska Onnihan on huhti-toukokuussa jo 7kk! Meillä on isommat lapsetkin olleet hiekkalaatikolla puolivuotiaasta ja jos on viileä kevät niin haalari pitää olla sellainen, että sillä voi maassa rauhassa kontata.



MINUJUSKAN tavoin poden väsymystä ja kärsin kuukautisista. Mulla on nyt Onnin syntymän jälkeen kierto ollut 20-21 päivää ja kun vuoto kestää viikon (ja on tosi runsasta!) niin tuntuu, että vuodan koko ajan. Siteistä tulee läpi/ohi kun tulee niin runsaasti, nyt siirryin takaisin kuukuppiin, jota saa tyhjentää tiuhaan mutta ainakaan ei vuoda ylitse.



Väsymys taas johtuu siitä, että Onni on tihentänyt yösyömisiä, tosin syö kerrralla vain 50-100ml mutta tosi tiheään... vellit+kiinteät aloitetaan viikon sisään nyt kun antibioottikuuristakin päästiin. Laskin eilen, että Onni söi 1490ml/vrk maitoa eli ihan valtavan määrän!! Ihan jo siksikin pitää alkaa antaa niitä kiinteitä.



KILOT vaikka ruokavalio ollut nt sairastamisen takia mitä sattuu niin vaaka näyttänyt kahden viikon ajan samaa eli 54kg. Olen syönnyt hirveästi karkkia, suklaata ja muuta hyvää, jote siihen nähden saa olla tyytyväinen. 3kg on siis tippunut ja 3-4kg vielä kun saa pois niin olen omissa mitoissani.



ISOT VELJET saavat Onnin myös nauraa käkättämään ääneen ja 4v veljelleen Onni juttelee kaikista eniten ja hihkuu ilosta kun veikka tulee näkösälle. On ne niin rakkaita toisilleen :)



Mayella ja Onni 4kk9pvää

Meidän pikkukeiju täyttää huomenna viisi kuukautta ja eilen käytiin neuvolassa. Mitat 68,5cm / 7950g. On niin jäntevä tapaus, että kaikki edellytykset ryömimiseen ja konttimiseenkin löytyy, enää ajan kysymys, koska tyttö lähtee. Argh. Istuukin sylissä kuin vanha tekijä.



LIIKKUMINEN: kuopus pyörii ympäri kumpaakin suuntaan, uusin villitys on pepun nostaminen irti lattiasta, siitä kaato sivulle ja karkuun. Kiva vaihtaa vaippaa. Sylissä hirmuista heilumista eli joka paikkaan pitäisi päästä ja kaikesta pitäisi saada kiinni.



PAINO: ei mitään hajua, en ole aikoihin käynyt puntarilla. Tippuu hissuksiin tässä kahta imettäessä :)



BLOGI: löytyypi osoitteesta www.kattimus.vuodatus.net



PAKKANEN: aamuysiltä mittari näytti -26 eli sisäpäivä tänäänkin. Voisi pestä lasten haalarit, kun niitä ei nyt pariin päivään taideta tarvita.



Isosiskot saavat meilläkin parhaat naurut kuopukselta, varsinkin keskimmäinen. Ihana kuunnella. Muutenkin on tosi hyväntuulinen pikkuneiti tämä jälkimmäinen. Keskimmäisestä on kehittynyt varsin kovapäinen ja esikoinen alkaa lähestyä ihanaa neljän vuoden ikää eli marina ja valitus on jokapäiväistä.



Vaan nyt on mentävä valmistelemaan ruokaa, työtkin tuossa odottavat. Kuopus on vielä nukkumassa, rokotus nosti illalla kuumeen.



Porenn ja kolme tyttöä

Porenn.. aivan mainio se sinun blogisi!! Olen samaa mieltä tytöistä, että kyllä ne myös osaavat kujeilun jalon taidon. Meillä tyttö kohta 3v osaa olla niin ovela ja temppuileva että.. ja esikoinene poika on aivan eri maata ollut, täyttää toukokuussa 6v. Että jos joku mulle erehtyy sanomaan että tytöt ovat niin kilttejä eivätkä ne tee tuhmuuksia, niin kyllä erehtyy, ainakin meidän neidistä löytyy kujeilua sun muuta! Mutta ihana hänkin on,ja osaa olla suloinen! Saa nähdä minkälainen veijari tästä nuorimmaisesta tulee.. vielä ainakin rauhallinen on =) Eli mukavaa siis että sisarukset ovat erilaisia keskenään. Piti vaan tulla tuo kommentoimaan.. Ai niin, minkä värinen se teidän kääpiösnautseri on?



Mutta hauskaa päivänjatkoa kaikille!

-snoopy77 & Riina-

Pakkanen paukkuu täälläkin! Mittari on nyt vaan -22 asteessa, mutta tuo tuuli taitaa kertoa sen kymmenellä, siltä siis ainakin tuntuu!!!! Ei siis tarvii paljoa pihalla oleskella, onneksi tuo pienimmäinen osaa nukkua päikkärinsä sisälläkin.



Meille ei kuulu tänne oikeastaan mitään uutta, paitsi että pikkumies on jostakin syystä ollut pari viimestä päivää tosi kärttynen, saattaa ihan ykskaks käydä itkemään ihan kamalasti ja kuitenkaan ei selkeästi oo massu kipeenä, vai olisikohan kuitenkin... Pari päivää kummallakin poskella loisti pienet punaiset läikät, toinen hävisi eilen ja toinen tänään, jospa onkin nyt sitten tullut joku allergia, mutta mikä? Oon kyllä antanut pojan maistella vähän soseita, peruna-porkkanasosetta kolmena päivänä ja eilen omenaa ja kolmena iltana nyt sitten oon saanut pullosta menemään peruna-porkkanasosetta. Yöt on kyllä nukkunut ongelmitta ja herännyt pari kertaa syömään ihan normaalisti, nuo itkeskelyt on vaan päivisin. Taitaa olla joku, mitä mie oon syönyt...



Oon huomannut pojasta nyt muutaman päivän aikana, että hänestä on tullut äititakiainen :), vaan äidin syli kelpaa ja lattialla tai sitterissä ollessa etsitään katseella äiti ja sitten joko hymyillään kuin aurinko tai parahdetaan sylihaluitkuun.



Meidän pitää lähteä sunnuntaina ensimmäistä kertaa yökyläilemään vauvan kanssa, tyttärellä on tarkastuskäynti HUSUKE:ssa maanantaina ja pitkän välimatkan takia siis lähtö jo sunnuntaina. Nyt äitiä vähän jänskättää, miten mahtanee matka mennä, niin ja yö. Kaippa se siitä jotenkii.



Jaahas, taitaa kirppu heräillä :)



Niina ja Luka