Mies ei löydä mitään

Mies kysyy sellaisia asioita sinulta, jonka hakemiseen ja löytymiseen hänellä itsellään ei ole tarpeeksi motivaatiota, vaikka hän ko. asiaa tarvitsisikin. Harjoituta häntä vaikka kaljapullon tai tupakka-askin kanssa. Laita pullo tai aski piiloon ja kerro missä on, kun kysyy niitä. Oppii tarkkaavaisemmaksi ja löytää lopulta muutakin hukassa olevaa.

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla miehillä joiden kanssa olen seurustellut on ollut tämä sama ongelma. Mutta mistä se oikeasti johtuu? 

Siitä, että miehet hahmottavat paremmin liikkuvia asioita ja naisille jäävät mieleen paikallaan olevat. Näin joskus listan metsästäjä-keräilijäkulttuurien sukupuolitetuista töistä, ja kaikissa isompaa riistaa metsästivät miehet. Keräily toki on molempien sukupuolten hommaa, mutta paljolti sitä tekevät naiset.

Mä en ainakaan miehenä löydä koskaan ikinä mitään. Älkää kysykö mistä johtuu, en vain löydä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies paukuttaa sietämättömästi kaappien ovia jos ei heti löydä. Mölyää, että ei ole mitään järjestystä. Minulla itsellä tieto kaikesta mitä itse käytän. Vaikeaa se olisi minulle etsiä miehen varastosta jotain tavaraa. Haravatkin, sesonkiaika, on laitettu ihan varaston perälle. Sieltä niitä toivottomana etsin.

Kaapit paukkuu aika usein. Minä olen vasenkätinen ja järjestys toimii minun osaltani hyvin, löydän omat tavarat hyvin myös keittiönkaapeista.

onpas tyhmä mies kun ei tiedä, mihin sinä olet tavarat laittanut, vaikka sinä itse tiedät ihan hyvin.

tämä on kyllä parisuhteissa yleinen ongelma. ensin mennään ihastuksissaan muuttamaan yhteen ja sitten vasta huomataan, ettei se mies osaakaan lukea naisen ajatuksia. kannattaisi jo seurusteluvaiheessa etukäteen selvittää, että mies varmasti osaa lukea naisen ajatuksia, kun se kuitenkin useimmissa parisuhteissa on naisella vaatimuksena.

Meillä tämä sama on jatkunut jo pitkälle yli 20 v, ja huom, minä nainen olen se inattentive adhd ihan virallisestikin. Aikuinen tytärkin löytää tavarat, mies ei. Eikä mun isäni eikä veljeni eikä ex-mieheni, joka huuteli jääkaapilta missä voi on, jos se oli eri hyllyllä kuin yleensä. (Ero tuli muista syistä.)

Nyksän kanssa luettiin joskus sellainen kirja kuin Hormonien sota (Pease & Pease)  jossa selitettiin tätä nais- ja miestyypillistä katsetta evolutiivisella edulla: miehen (metsästäjä) katse kiinnittyy liikkeeseen ja vain yhteen kohteeseen, nainen (keräilijä) taas näkee sivusilmälläkin. Nykytiedon valossa asia ei taida olla ihan niin yksinkertainen, joten en menisi päätäni laittamaan pantiksi tuollekaan selitykselle. 

Mies löysi lasten vanukkaat jääkaapista.

miten mies voisi tavaran löytää, kun vaimo aina siirtää ne omalta paikaltaan jonnekin omiin piiloihinsa. ei meillä löydä aina kotiintullessa sohvaakaan, kun vaimolla on jotain sisustusinnostuksia ja tavarat vaihtaa paikkaa.

Miten mies voisi löytää kodista jotain sellaista, mitä hän ei ole itse koskaan paikalleen edes laittanut? Kodin kaapit ja laatikot on yleensä organisoinut nainen, siis valinnut kaikelle paikan.

Toisekseen, molemmat osapuolet saattavat olla sellaisia, ettei tavaroille ole haettu mitään tiettyä paikkaa kodista. Tavarat voivat olla missä milloinkin, mutta jos toinen ko. tavaraa yleensä käyttää, vain hän tietää senkin, minne hän sen on viimeksi laittanut. Toisella valitettavasti ei silloin ole hajuakaan siitä, missä se viimeksi on ollut.

Kolmanneksi, miehet ovat totttuneet passaamiseen. Sen takia, kun ei miestä oikein huvita itse hakea, ei sitä hakemaansa oikein tahdo löytääkään, vaikka annettaisiin ohjeitakin.

Välillä ärsyttää ihan sikana, mutta välillä nauretaan sitten molemmat, kun sen kauhean etsimisen ja kyselyn ja kiroilun jälkeen menen kaveriksi etsimään ja löydän tavaran sekunnissa.

Toisaalta sitten olen itse tosi huono hahmottamaan esim. huonekalujen kokoamisohjeita ja siinä taas mies ja poikamme loistavat. Vilkaisevat hetken ohjetta ja heti hahmottavat mikä osa kuuluu mihinkin ja mitä mutteria mikäkin kuva tarkoittaa. Minä olen vakuuttunut, että ohjeet on miesten tekemiä eikä niissä ole mitään logiikkaa:)

Mun ex ei edes mennyt kaapin sisälle. Avasi kaapin oven, tuijotti sinne ja totesi ettei ole sielä. Menin kaapille ja nostin muutamaa tavaraa tieltä pois ja tadaa sieltä se pilkisti.

Vierailija kirjoitti:

Älyn puutetta. Olen mis eikä ole mitään tuollaista. Kuulostaa reppanoiden ongelmilta.

Vähän samaa kieltämättä ajattelin.

Minun miehelläni ja pojallani on paljon parempi yleinen huomiokyky kuin minulla. Itse en esim huomaisi kadulla vaikka joku varjostaisi 🤣, mutta heiltä ei tunnu mikään jäävän huomiotta. Mies onkin tullut armeijjassakin valittua kouluttajaksi ja sinne ammattilaspuolelle oli kuulemma testit, joissa valikoitiin niitä, joilla on hyvä huomiokyky. Eli ei se vain sukupuolesta voi johtua.

Jostain luin, että miehet ei tiedä, missä mitäkin on esim. pakastimessa, jääkaapissa tai vaatekaapissa ja naiset taas tietävät/hahmottavat, mistä kohtaa mikäkin löytyy. Ilmeisesti vaikka miehet olisivat itse pakanneet tavarat sinne.

Vierailija kirjoitti:

Älyn puutetta. Olen mis eikä ole mitään tuollaista. Kuulostaa reppanoiden ongelmilta.

Ei, vaan tarkkaavaisuuden, keskittymiskyvyn ja hahmottamisen ongelmilta. 

Meillä sama ongelma, vaikka tavaroiden paikat ollaan yhdessä päätetty. Alkuun jaksoin näyttää kädestä pitäen missä mikäkin on, mutta enää en jaksa, etsikööt itse. Todella rasittavaa jos toinen "tarjoutuu" vaikkapa kokkaamaan ja kyselee sekunnin välein missä kaikki ainekset ja työvälineet on, yhtä hyvin voisin tehdä vain itse.

Kun muutimme tähän, päätimme _yhdessä_ tavaroille loogiset paikat. Sitä mukaa kun uutta tavaraa on tullut, olemme päättäneet niille edelleen loogiset paikat, tai jos jompikumpi on yksinään laittanut jonkun tavaran jemmaan, informoimme toisiamme. Varastossa ja kaapeissa laatikoiden kyljissä lukee sisältökategoria (esim. joulukoristeet, kesäkengät, ompelutarvikkeet).

Silti miehellä ei ole hajuakaan, missä mikäkin tavara voisi sijaita. Nykyään vastaan turhiin "missä meillä on ___" -kysymyksiin, että "no siellä missä sen paikka on".

Esim. crocseja (joita kyseinen henkilö käyttää vain kesällä) ei voinut älytä etsiä sieltä kesäkengistä, vaan piti voivotella kolme viikkoa, kun "ne on hukassa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älyn puutetta. Olen mis eikä ole mitään tuollaista. Kuulostaa reppanoiden ongelmilta.

Ei, vaan tarkkaavaisuuden, keskittymiskyvyn ja hahmottamisen ongelmilta. 

Tämä on todellinen vertaisketju :) Se, ettei oma mieheni löydä mitään on kestoärsyke iselleni. Koska alkaa kiukuttelemaan, kun ei löydä jotain. Ja minä joudun etsimään sellaisiakin, mitkä on omilta jäljiltään, ja ne todellakin voi olla missä vaan, mutta asia ilmenee aina akuutisti. Ja sitten ärsytyksissään sotkee ne kaapit ja laatikot etsiessään mullin mallin, eikä sitten löydy helposti moni muukaan asia myöhemmin. Ja erityisesti ärsyttää jotkut käyttövälineet joille on "oma paikka" (sakset, sivuleikkurit, i-teippi jne.), ja ne se on ottanut paikoiltaan ja jättänyt mihinlie. Ja se vasta ärsyttääkin, kun akuutisti pitää kaupasta lähteä siksi ostamaan, kun viimetippaan jättämänsä joku asia ei ilman onnistu, tai sitten asia a, b, tai c jää kokonaan tekemättä, vaikka inspiraatiota on hakenut viikkoja/kuukausia (ja kuullut monta muistutusta). Ja se todellakin jää tekemättä, jos kaupasta ei uutta härpäkettä haeta. Ja sen härpäkkeen parempi versio yleensä kyllä löytyy joku x-ajan päästä.

Ei liity tarkkaavaisuuteen tai hahmottamiskykyyn. Mies, jolta aina on jotain hukassa, on mekaniikkasuunnittelija, jolla 3D mallintaminen jokapäiväistä hommaa työaikana.

Miehet ovat äitiensä kasvattamia, ei voi enää asialle mitään.

Vierailija kirjoitti:

Miehet ovat äitiensä kasvattamia, ei voi enää asialle mitään.

En kyllä muista että omakaan äitini olisi pitänyt oppitunteja tavaroiden löytämisestä, ja silti ne vaan löytyy kun katsoo niiden säilytyspaikasta. 

Minäkin olen ihmetellyt tätä minun miehen ominaisuutta jo kymmeniä vuosia

Yleensä hän huutaa, että mun alkkarit tms. on varastettu

Pari päivää sitten hän kysyi, että missä paita on. Sanoin, että saunassa kuivumassa pyykin jälkeen. Ei löytynyt, vanhin poika (20-v) meni auttamaan; ei paitaa

Menin auttamaan. Paita oli siinä suihkuhuoneessa henkarilla kuivumassa semmoisessa pyyhetelineessä.

Olisi kuulemma pitänyt snoa, että pesuhuoneessa.

Ei meillä ole siis mitään spa-osastoa, vaan ihan semmoinen tavallinen kombo. Ja siellä ei siis ollut kuiumassa muuta kuin tuo paita

Mun miehellä on oikeasti jonkunlainen hahmotushäiriö. Lapsellaankin on. Jos vaikka kaupan hyllyltä etsii jotain, niin joutuu ikäänkuin skannaamaan hyllyn järjestelmällisesti. Katse ensin yläkulmaan, siitä alas, sitten sivulle, katse taas ylös jne. Kaupassa keeeestäää.

Kotona tavaroiden pitää olla tismalleen samassa paikassa. Muuten hän ei löydä. Hänen pitää siis tietää, että oikeassa alalaatikossa on muovikasseja. Hän ei hahmota niitä, jos vain availee laatikoita ja katsoo.