Haluan koiran joka viihtyy vieressä sohvalla ja on sosiaalinen ja ihmisten kanssa viihtyvä. Sylikoiran siis. Suosittele rotua?

Vierailija kirjoitti:

Hanki mies.

Ei kannata. Mulla on, eikä se viihdy sylissä yhtään. 

Hanki apinapinseri - täyttää kaikki vaatimukset.

Kotihomo?

American bully.

Kysy mieluummin itseltäsi, mitä sinä voit tarjota tulevalle koirallesi: mikä on taitotasosi koiran kouluttamisen suhteen, kuinka paljon aikaa ja vaivaa jaksat käyttää sen sosiaalistamiseen pentuna, kuinka paljon lenkitystä ja muuta aktivointia jaksat tarjota päivittäin, pidätkö talvesta ja pakkasesta, joutuuko koira olemaan paljon yksikseen, tykkäätkö siivoamisesta, tykkäätkö turkinhoidosta, millainen on taloustilanteesi jos satut saaman sairaan yksilön, kuinka paljon kodissasi on tilaa, onko seinänaapureita (haukkuherkkyys ja eroahdistus), onko mahdollisuutta pitää koiraa aidatulla pihamaalla yms. 

Lähtisin tätä kautta miettimään koiran hankintaa. Esimerkiksi jonkin lapinkoiran ottaminen kuumaan ja parvekkeettomaan kerrostalo asuntoon on mielestäni kyseenalaista, samoin jonkin epäitsenäisen seurakoira rodun ottaminen ainoaksi koiraksi jos 5pv/vk menee työpäivät pois kotoa ja viikonloppuisinkin haluasi silloin tällöin olla menossa ilman koiraa.

Suurin osa koiraroduista kyllä tykkää makoilla sohvalla omistajansa vieressä, jos siihen pienestä pitäen tottuvat, poikkeuksina lähinnä jotkut hyvin paksun pohjavillan omaavat rodut ja jotkut työkoirarodut (eivät kaikki). 

Pääosin sylikoiran tarpeen täyttää varmasti parhaiten pienet seurakoirat, joskaan ne eivät välttämättä muuten ole koiraystävän ykkösvalintoja, koska esimerkiksi terveydessä voi olla paljonkin sanomista. 

https://m.facebook.com/watch/?v=1015492686419118&vanity=furrytailsoffic…

Kelpaisiko tuollainen ap:n tarpeisiin? 

Maine coon

Kiinanharjakoira. Ei vaadi juuri mitään muuta kuin seuraa. Tottakai ulkoilutusta myös, mutta ei tarvitse mitään erikoista aktivointia. Lähtee kyllä mukaan agilityyn tai muihin harrastuksiin, mutta pärjää ilmankin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pikku kääpiövilliksemme on ihana, mutta omilla ehdoillaan. Ei saa nostaa sängylle, jos ei halua, saattaa puraista. Tulee nukkumaan jalkopäähän, mutta jos unissaan potkaisee, hän puree. Näyttää enkeliltä, mutta jos vieras tulee käsi ojossa, voi puraista. Ihana rotu, iän myötä oppinut käsittelemään häntä haluamallansa tavalla. Aina mun kyljessä kuitenkin, varsinkin kun aistit ovat heikentyneet iän myötä.

Luonnevikainen, tai ette ole kouluttaneet. Kyllä meilläkin kääpiövillakoira yritti alkaa kukkoilemaan ja puremaan, jos asiat ei menneet niin kuin tämä halusi. Koulutettiin ihan samantien pois tästä. Minkään kokoinen koira ei saa purra yhtään ketään! Eikä ole kyllä kovin fiksua puhua niin kuin kääpiövillakoirat yleisesti olisi tuollaisia. Eivät ole! 

Meillä on ollut toy-villakoira. Oli ihana sylikoira, mutta sen kanssa liikuttiin kyllä aktiivisesti, koska itse harrastin urheilua, välillä kulki takin alla lenkeillä. Lapset sen kanssa peuhasi ja leikki agilitya aina kun jossain vaan oli, mihin koira pääsi kiipeämään. Jonkun verran oli merkkailun kanssa ongelmia, mutta toisaalta se pikkuliru oli niin pieni, ettei siitä mitään isoja vahinkoja pystynyt syntymään. 

Ei koskaan purrut, eikä ärhennellyt, ei arastellut muita koiria, eikä ihmisiä, oli älykäs ja nopea hoksaamaan ja oppimaan. Yksi iso miinus oli se trimmattava turkki ja sitä ei tosiaankaan voi vaan siirrellä johonkin tulevaisuuteen, koska karva kasvaa kuonosta niin, että niitä menee silmiin ja korvien sisältä pitää nyppiä ne karvat tai muuten ilma ei vaihdu luppakorvien sisällä ja ne alkavat helposti sitten haisemaan 

Cage Korso

Dalmatiankoira

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mittelspitz. Tosin meidän koira oli alussa ihan liikaakin ihmisten perään, ei meinannut millään tottua olemaan yksin ja vielä lähemmäs kaksivuotiaanakin seuraa jokaista askelta kun kotona touhutaan.

Eikö mittelit ole kovia räksyttämään? 

Muuten varmaan kivarotu, miten niiden terveys? Ja itse hieman karsastan sitä pohjavillaa turkissa, haluaisin sileäturkkisen rodun

 

Ei. Mittelit on vahtikoiria ja haukkuvat vain kun jotain tavallisuudesta poikkeavaa tapahtuu. Ei siis missään nimessä koko ajan eikä edes joka päivä. Turkki on maailman helpoin, koska sitä ei trimmata eikä nypitä. Vain harjaus kerran viikossa. Todella terve rotu, ei oikein mitään periytyvää. Käyty eläinlääkärissä vain hakemassa rokotteet. 

 

Mittelit ois mahtavia, mutta mielestäni se turkki on jalosyettu aivan liian tuuheaksi. Näyttävät lihavilta sen turkin vuoksi. Oispa lyhytkarvaisempi mitteli... se pohjavilla sais olla, koska kyllä Suomessa koira tarvitsee sen.

 

Japaninpystykoira.

 

 

Vierailija kirjoitti:

Japaninpystykoira

Japaninpystykorva?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Japaninpystykoira

Japaninpystykorva?

Niin.

Vierailija kirjoitti:

Kiinanharjakoira. Ei vaadi juuri mitään muuta kuin seuraa. Tottakai ulkoilutusta myös, mutta ei tarvitse mitään erikoista aktivointia. Lähtee kyllä mukaan agilityyn tai muihin harrastuksiin, mutta pärjää ilmankin. 

Ihania koiria, mutta tervettä yksilöä ei ole olemassakaan. On todella sairas rotu. 

Sääli, koska muuten olisi niin mukava rotu. Ja kaunis koira pitkäkarvaisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Cockerspanieli?. Lyhytnokkaiset on jalostettu sairaiksi. Ihan pienet taas on haukkuherkkiä ja ehkä muuten arkoja.

Miksi cokkerille on jalostettu ne älyttämän paksut, roikkuvat korvat ja osalla spanieleista silmätkin roikkuu? Kyllä ihmiset on hulluja kun on pitänyt liioitella rotujen piirteitä, että saadaan mahdollisimman monta erinäköistä rotua.

Eikös cokkerilla ole jossain värissä ainakin ollut aggressiivisuutta? Siis ihan huomattavan paljon. 

Kiinanharjakoira.

Meidän harjis ainakin ollut täysin terve, nyt 9 v. Viihtyy sohvalla kainalossa, on ihmisistä kiinnostunut. Leikkisä ja iloinen.

Naku, tarvitsee jonkinlaisen pompan ulkona talviaikaan.

Cavalier. Sopeutuu omistajansa elämäntyyliin. Jaksaa helposti vaikka 10 km lenkkejä, sen kanssa voi myös juosta, mutta toisaalta se ei välttämättä tarvitse niin paljon liikuntaa. On seurallinen ja leikkisä, ei juuri hauku.