Ahdistaa olla töissä kun siellä on juoruilua ja arvostelua. Sitä miettii jokaista liikettään. Miten olla vain välittämättä?
Minä tulen melkein kaikkien kanssa toimeen. Olen aika kiltti, tekevä mutta osaan myös sosialisoitua. Olen oppinut sopeutumaan ihmisen kuin ihmisen kanssa.
Silti minua ahdistaa kun töissä on sellainen ilmapiiri, että jokaista arvostellaan. Tyyliin kun lähtee huoneesta niin tietyllä eräällä on aina jotain sanottavaa, negatiivista. Muuten on mukava ihminen mutta tuo käytös välillä ottaa päähän. Olen aika varma, että kun minäkin lähden huoneesta niin jotain keksivät minustakin vaikka ovat mukavia kun ovat seurassani.
Välillä mietin teenkö nyt oikein asian x tai uskallanko ilmaista mielipidettäni tai olenko liian nopea, liian hidas tai muuten outo. Sitä tulee vainoharhaiseksi ja epävarmaksi.
Pitäisi olla välittämättä. Työpaikkaa en nyt aio vaihtaa mutta yritän tässä nyt keksiä miten sietää ja yrittää olla oma itsensä vain.
Kommentit (2)
Vierailija kirjoitti:
Muodostuuko omanarvontuntosi tosiaan muiden ihmisten mielipiteiden perusteella? Ihan sama mitä jaskaa selän takana puhutaan, ei hetkauta. Tiedän olevani hyvä sellaisena kuin olen, ei muiden puheet siihen vaikuta. Sanat on vaan sanoja ja puheet puheita. Kun kasvat aikuiseksi (keski-ikäseksi), ymmärrät sen itsekin. Silloin ei muiden puheet enää hetkauta niin paljon.
Kyllä se taitaa muodostua. Hyvä kun itse pystyt olemaan välittämättä. Osaisinpa itsekin. Ap
Muodostuuko omanarvontuntosi tosiaan muiden ihmisten mielipiteiden perusteella? Ihan sama mitä jaskaa selän takana puhutaan, ei hetkauta. Tiedän olevani hyvä sellaisena kuin olen, ei muiden puheet siihen vaikuta. Sanat on vaan sanoja ja puheet puheita. Kun kasvat aikuiseksi (keski-ikäseksi), ymmärrät sen itsekin. Silloin ei muiden puheet enää hetkauta niin paljon.