Oletko YKSITYISELLÄ sektorilla törmännyt johtajan asemassa oleviin ihmisiin, joista ihmettelet, miten he ovat voineet päästä asemiinsa?

Enemmän noita epäpäteviä näkyy kuin päteviä. Jos on hyvä esimies, ei yleensä tajua sitten siitä alasta mitään ja jos tajuaa niin yleensä on ylennyt asiantuntija, jonka esimiestaidot nolla.(meillä näin ainakin) Itse olen törmännyt vain muutamaan, jollan nuo molemmat edes joten hallussa.

Siljalla oli ainakin ja varmaan vieläkin tämmönen vanha homo ja melkein yhtä vanha vanhapiika jotka jo kolkyt vuotta ovat säädelleet ketkä lähtee ja ketkä jää, siellä on semmonen tietty kimppa jotka on niin kateellista ja katkeraa jengii, tää vanhapiikakin on aina ollu kateellinen jos firmaan on tullu joku hoikka ja kohtuunäkönen, taitaa ite vetää merkonomipohjalta. Ja kuvittelevat ettei kaikki oo tajunnut sitä niitten touhuu iät ajat, savolaisia osa, ne ei oo niin tarkkoja ton rehellisyyden päälle.

Vuosituhannen vaihteessa eräässä järjestön omistamassa pikkufirmassa näin neljä erikoista toimitusjohtajaa.

Ensimmäisestä ehdin nähdä takavalot, kun hän lähti ovet paukkuen erittäin tunnettuun firmaan hankkimaan seuraavia potkuja, joiden jälkeen hänestä tehtiin erittäin tunnetun terveydenhoitoalan laitoksen tj, mikä myös jäi pätkäpestiksi. Tämän tj:n jäljiltä osa henkilökuntaa oli vauhkona ja loput masentuneita.

Toinen tj oli ns. kaikkien silmäätekevien kaveri, erittäin hyvin verkostoitunut melkein-juristi, joka sai hoitaakseen myös järjestön toisen pikkufirman toimitusjohtajuuden. Meidän firmassamme hän kävi muutaman viikon välein, koska siitä toisesta näkyi niin kivasti Espa päästä päähän. Tämä tj savustettiin ulos vanhalla keinolla: hänet siirrettiin pois tj:n tehtävistä ja määrättiin pääkonttorille heittopussiksi, jolla ei ollut tehtäviä eikä edes omaa pöytää. Sinnitteli silti eläkkeelle saakka monta vuotta.

Seuraava tj oli vastavalmistunut tuotantotalouden DI ja kauppatieteiden maisteri, jolla oli työkokemusta puolisen vuotta toimarin sijaisena pikkuruisessa pikkukaupunkilaisfirmassa. Hän oli pikkupoika tosi isoissa saappaissa. Hän katosi muutaman kuukauden jälkeen, ja huhut kertoivat hänen olleen yhtä lyhyen aikaa myös seuraavassa tj:n pestissä.

Neljäs tj otettiin kääntämään firman suunta. Hän ei ehtinyt saada aikaan mitään näkyvää, koska alle vuodessa firma myytiin ja henkilökunta kokonaisuudessaan sai potkut. Tj puhui itsensä keskitason päälliköksi yritykseen, joka piti talous- ja rikostoimittajat työn touhussa pitkään. Hänellä ei varmaankaan ollut tekemistä skandaalin ja konkurssin kanssa, mutta takuulla hän sopi firman profiiliin.

En tiedä, oliko tuon firman epäonnen syy se, että rekrytoitiin vääränlaisia toimareita, vai se, että muunlaisia hakijoita ei ollut.

Ihmettelen esimieheni rasistisia mielipiteitä, jotka on pakko hänen tuoda esiin jopa asiakkaiden kuullen.

Yksi tuttu kaveri, jonka isä on eläköitynyt konserninjohtaja ja istuu monen suomalaisen pörssifirman hallituksessa, hommasi poikansa, nippanappa insinörin, yhteen niistä myyntimieheksi. Jo silloin tiedettiin että hänestä "tulee" sen firman tj ja niin sitten tulikin. Muutamaksi vuodeksi jopa.

Johtajan ura on sitten jatkunut siitä, firmat vaan vaihtuu. Paikoista ei ole pulaa, lukeehan cv:ssä että on ollut sen maineikkaan firman tj jo niin nuorena.

Todellakin. Työnjohtoon, tiimivastaavaksi, ym. jostain syystä haluttu henkilöitä ilman mitään koulutusta johtamisesta ja ilman edes kunnollisia ihmissuhdetaitoja. Siis ihan peruskäytöstavatkin on olleet hakusessa, ei tervehditä eikä edes kunnolla puhuta mitään. 

Ihan aidosti ihmetellyt että kenen mielestä ja mitä potentiaalia näissä oikein nähty kun heitä tehtäviin palkattu. 

Kyllä. Jatkuvasti työni kautta. Suosimissysteemi elää vahvana.

Vierailija kirjoitti:

Yksi tuttu kaveri, jonka isä on eläköitynyt konserninjohtaja ja istuu monen suomalaisen pörssifirman hallituksessa, hommasi poikansa, nippanappa insinörin, yhteen niistä myyntimieheksi. Jo silloin tiedettiin että hänestä "tulee" sen firman tj ja niin sitten tulikin. Muutamaksi vuodeksi jopa.

Johtajan ura on sitten jatkunut siitä, firmat vaan vaihtuu. Paikoista ei ole pulaa, lukeehan cv:ssä että on ollut sen maineikkaan firman tj jo niin nuorena.

Ihanaa nepotismia. Ikävän tutun kuuloinen tarina silti.

Työskentelen miesvaltaisella alalla toimihenkilönä ja ihan joka ikisessä työpaikassa olen ihmetellyt, millä ihmeen avuilla joku on päässyt esimieheksi tai johtajaksi. Ihan käsittämättömiä persoonia, johtaminen ala-arvoista ja virheet ja ammattitaidottomuus katsotaan läpi sormien, kun vaan osaat nuoleskella sitä oikeaa tyyppiä ja olet hyvä jätkä. 

Yhtä tapausta ihmettelin, kunnes selvisi sukusuhteet. Täysi tunari ja saamaton, mutta onneksi aika vähän joudun olemaan tekemisissä hänen kanssaan. Päällikkö-tason hommissa.

Kyllä, monenlaista tampiota on johtoportaassa, monet suhteilla pestattu tai sukulaisia. Pätevyyden perusteella tuskin tulleet.