Oletko YKSITYISELLÄ sektorilla törmännyt johtajan asemassa oleviin ihmisiin, joista ihmettelet, miten he ovat voineet päästä asemiinsa?
Julkisella puolella tämä on normaalia, mutta onko yksityiselläkin? Siis sellaista, että ei ole juuri mitään relevanttia asiaosaamista, mutta jotenkin on päässyt päättäviin asemiin.
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, sielläkin toimii hyväveliverkosto
Meillä oli sellainen naapurin Elsa-täti tyylinen Senior Vice President, joka puhui ulkomaisille vieraille ja asiakkaille aina sellaista rallienglantia, että meidän "alaisten" myötähäpeä oli käsinkosketeltavaa.
Sitten oli eräs vanhapiika, jolle oli keksitty lempinimi "Prinsessa", kaiketi 5-kymppisen balettiharrastuksesta johtuen.
Kumpikin oli päässyt asemaansa oltuaan vanhan toimarin verkostoissa. Kun toimari vaihtui, niin toinen laitettiin SVP-hommista Senior Advisoriksi ja toinen jäi melko pian eläkkeelle.
Ihan joka viikko. Näitä on kahta tyyppiä:
Suurten perheyritysten johtoportaassa olevat suvun (se perhe!) jäsenet. Heistä ehkä yksi on fiksu, ja joku on aina todella luonnehäiriöinen.
Toinen ryhmä on pienten firmojen yrittäjät. He eivät ole työntekijöinä tulleet toimeen pomojensa ja muiden työntekijöoden kanssa, heillä on yleensä ihan ok oman alansa ammattitaito, ja ovat sitten perustaneet firman, kun eivät ole työssä siis tulleet toimeen muiden kanssa. Ovat vttumaisia alaisiaan kohtaan, ylimielisiä asiakkaille ja viranomaisille.
Julkisella puolella kunnissa löytyy enemmän, valtiolla on vähentynyt tän vuosituhannen puolella selvästi.
Ainakin perheyrityksissä aivan normaali käytäntö.
Lisäksi siellä on vävypoika, joka on tyhmin kaikista. Sille ei annetakaan muuta työtä, kuin ryypätä asiakkaiden kanssa, ja rakentaa perheelleen omakotitalo firman piikkiin.
Onneksi siellä on joku vanha työntekijä, joka osaa tehdä niitä hommia.
Sosiopaatti-narsistit hakee johtohommiin sekä yksityisellä että julkisella. Sama hullu meininki.
Olen törmännyt tällaisiin tapauksiin: Yksitynen ammattimiesporukka on perustanut yrityksen, ja heidän joukostaan on täytynyt valita toimitusjohtaja, joksi on sitten päätynyt jotenkuten sopiva henkilö. Hänellä ei sitten ole ollut kokemusta johtamisesta, joten sähläystä on riittänyt.
No monen suuryrityksenjohtajat on irtisanottu osaamattomuuden takia. Monen pienyrityksen omistajat, johtajiahan ne on nekin, ovat niin tolloja, että käytöksellään ajavat ostavat asiakkaat huuthelkkariin. Kotikaupunkini yrittäjistä moni. Aina pitäisi muistaa, että asiakkaalla on nykyään vaihtoehtoja, toisin kuin ennen. Pieni kaupunki, oli melkein pakko ostaa omasta kaupungista. Muistan kyllä, että jo 1970-luvulla ajoimme vanhempieni kanssa ostoksille Ouluun, kotikaupungin yrittäjät olivat niin typeriä.
Meillä kyllä on niin kovat tulostavoitteet ja niiden toteutumista mitataan koko ajan, että ei siinä osaamaton pärjäisi.
Jokaisessa vähänkään isommassa organisaatiossa (varsinkin keskijohdossa) on erityislahjakkaita persnuolennan mestareita, joiden ainoa taito on juurikin tuo.
Asiantuntijaorganisaatioissa on usein sellainen rakenteellinen vamma, että hyvälle asiantuntijalle eli asiaosaamista omaavalle annetaan henkilöstövastuuta, josta hänellä ei ole sitten harmainta haisuakaan eikä usein myöskään motivaatiota tehtävää kohtaan. Tästä syystä monissa tällaisissa yrityksissä on hämmästyttävän epäpäteviä esihenkilöitä ja sitä kautta myrkyllinen kulttuuri.
On niitä sellaisia puhelahjoilta erittäin hyviä teflon-ihmisiä, jotka puhuvat itsensä ulos tilanteesta kuin tilanteesta, vaikka eivät asiasta ymmärtäisi mitään. Usein ovat vielä jotenkin karismaattisia, eli hyvännäköisiä.
Puoliso oli yrityksen sisäisessä koulutuksessa, johon oli kutsuttu potentiaalisia johtajakoulutettavia. Koulutukseen osallistui myös psykologi, joka testasi osallistujat. Puolisolla oli poikkeuksellisen korkeat pisteet innovatiivisuus osiosta. Psykologi oli todennut, että tällaista profiilia harvoin näkee tällä tasolla.
Ilmankos yhtiöiden yritystoiminnan kehitys tuntuu tapahtuvan usein ostokonsulttien varassa.
Kysytkin XD Sekä Suomessa että ulkomailla. Enkä edes ala kertoa kokemuksiani hyväveli-järjestön kautta positionsa saaneista mulkuista. Mutta lisänä edellä kerrottuihin: niche-ala aikanaan, tyyppi sai positionsa lähinnä ilmestymällä paikalle ja tuntemalla (=nuoleskelemalla) oikeat tyypit. Ei ollut mikään menestystarina, potkut tuli kun alkoi hoitaa eukonsa perimää maatilaa työaikana. Jätti siis härskisti kaiken tekemättä, ei ilmestynyt palavereihin yms. Kun asiasta hänen kanssaan keskusteltiin oli lähinnä loukkaantunut, eikö työnantaja ymmärrä että toukotyöt pitää tehdä, vilja korjata jne. Toki ymmärtää ja kannustaa uudelle uralle, ei tosin työnantajan maksamalla palkalla.
En, mutta yllättävän usein tapaa ihmisiä, joille on epäselvää, että toimitusjohtaja on toimitusjohtaja siksi, että on se alkuperäinen yrityksen perustaja.
Vierailija kirjoitti:
Yhtä paljon yksityisellä kuin julkisella. Samantyyppiset pellet nousee asemiin pyrkyryydellä ja lipomalla.
Tätä olen ihmetellyt. Miten joku pääsee bärsettä nuolemalla etenemään? Itteeni ottais ihan sairaasti päähän semmonen teennäinen lipominen, että en TODELLAKAAN nostaisi semmosta ihmistä mihinkään johtoasemaan, yäk. Kenkää voisin antaa. Niin paljon en oo vailla kenenkään "ihailua!"
Voi kuule, vaikka kuinka monta kertaa. Nykyiselläkin työnantajallani on erittäin korkeassa asemassa henkilö, jota itse en olisi edes palkannut firmaan ikinä töihin, puhumattakaan johtotehtävistä. Mutta kun 30v on työelämää elänyt, näkee kaikenlaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, sielläkin toimii hyväveliverkosto
Meillä oli sellainen naapurin Elsa-täti tyylinen Senior Vice President, joka puhui ulkomaisille vieraille ja asiakkaille aina sellaista rallienglantia, että meidän "alaisten" myötähäpeä oli käsinkosketeltavaa.
Sitten oli eräs vanhapiika, jolle oli keksitty lempinimi "Prinsessa", kaiketi 5-kymppisen balettiharrastuksesta johtuen.
Kumpikin oli päässyt asemaansa oltuaan vanhan toimarin verkostoissa. Kun toimari vaihtui, niin toinen laitettiin SVP-hommista Senior Advisoriksi ja toinen jäi melko pian eläkkeelle.
Se, että ei osaa ääntää englantia (kuten 90% työkseen englantia puhuvista ei osaa), ei tee henkilöstä muuten ammattitaidotonta.
Oppiarvo kertoo asiaosaamisesta, mutta minkäänlainen merkki hyvästä johtajuudesta se ei ole. Suurissa firmoissa, etenkin pörssiyhtiöissä, yleensä tutkitaan myös kyvyt tulokselliseen johtajuuteen, mutta sattuuhan niissäkin välillä katastrofinimityksiä, jonka jälkeen alkaa syöksylasku, pahimmillaan romuttaen kaiken luovuuden, innovaation ja lopulta koko liiketoiminnan. Pienemmissä firmoissa on varmasti suurempi kiusaus sortua nepotismiin, ja palkata täysin kyvyttömiä henkilöitä johtajiksi yksinomasn sukulaisuus- tai kaverisuhteen vuoksi. Monikaan ei ymmärrä, että sellainen ei ole koskaan kasvua tavoittelevan firman etu, vaan vakavanlaatuinen este yrityksen uudistumiselle ja kasvulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, sielläkin toimii hyväveliverkosto
Meillä oli sellainen naapurin Elsa-täti tyylinen Senior Vice President, joka puhui ulkomaisille vieraille ja asiakkaille aina sellaista rallienglantia, että meidän "alaisten" myötähäpeä oli käsinkosketeltavaa.
Sitten oli eräs vanhapiika, jolle oli keksitty lempinimi "Prinsessa", kaiketi 5-kymppisen balettiharrastuksesta johtuen.
Kumpikin oli päässyt asemaansa oltuaan vanhan toimarin verkostoissa. Kun toimari vaihtui, niin toinen laitettiin SVP-hommista Senior Advisoriksi ja toinen jäi melko pian eläkkeelle.
No mutta pahempaa rallienglantia kuin Alanyan Terhi matkaoppaissa veti ei oo ees olemassa, että tuskin kovin paha tää sun esimies. Terhin olis pitäny osata englantia ammattinsa takia mutta oisko ollu jotain suhteilla töihin hommaa
Joo, paitsi tietty jos peritty asema niin ei siinä ihmettelemistä ole.
On todella yleistä että yksityispuolella on täysin kyvyttömiä johtajia jotka ovat päässeet asemaansa mm. hyvä-veli-sisko kerhon kautta... ja tämän lisäksi on johtajia jotka ovat ns. asiantuntijajohtajia ja joilla ei ole mitään kykyjä henkilöstön hyvään johtamiseen... ja tämän lisäksi ovat vielä johtajat joiden narsismi / sosiopaatin oireet / mikromanagerointi tekee suorastaan tuhoa yrityksen sisällä...
Suomessa on todella paljon huonoja johtajia ja se selittää sen osaltaan miksi Suomesta on tullut kehitysmaa ja talous sakkaa... se että ansiolistalla on hienoja positioita ei kerro yhtään mitään johtajan taidoista ja kyvyistä...