Esteratsastuksen ihmeellisyyksiä
Mitä järkeä on tehdä virheetön suoritus (kuten suomalaisedustaja Veera Manninen teki), kun muut asiat tuntuvat ratkaisevan menestyksen? Yksi ranskalaisratsastaja, joka teki yhden pudotuksen, tuuletti suorituksensa jälkeen kuin olisi saavuttanut olympiavoiton. Ymmärrän toki, että lajissa myös aika ratkaisee, mutta kun nimenä on esteratsastus, eikö ensisijaisena arvostelussa pitäisi pitää virheetöntä suoritusta?
Kommentit (5)
Tämähän oli kenttäratsastuksen esteosio.... Eli yhteispisteet koulusta, maastosta ja esteistä ratkaisevat...
Erillinen esteratsastus on vielä tulossa, samoin kuin koulu.
Se ranskis oli tainnut onnistua hyvin koulu- ja maasto-osioissa eli se yksi pudotus estekisassa ei haittaa vaan riittää kokonaiskisan voittoon / mitaliin / on itselle huippusuoritus jota on syytäkin tuulettaa.
Koska kyseessä oli kenttäratsastuksen kolmesta osakokeesta (vaikea maastoestekoe, kouluratsastuskoe tasolla vaativa B, esteratsastuskoe tasolla 125cm) yksi osio - yhteispisteet määrittivät voittajan.
Erikseen on kouluratsastuksen kisat (Grand Prix-tasolla) ja vielä erillisenä lajina esteratsastus (160-165cm estekorkeutena).
Eli kenttähevoset on kuin triathlonisteja - riittävän hyviä monessa lajissa, muttei huippuja missään.
Mikä ihmeen esteratsastus. Kenttäratsastuksen esteosuus 1/3 vaikutus lopputulokseen.
Vielä on tulossa se viisottelun ratsastus, missä hevosia rääkätään. Käsittääkseni Pariisissa viimeisen kerran ja sen jälkeen hevoset vaihtuu polkupyöriin
Kehtaakohan kukaan näyttää sitä telkkarista kaiken kansan hämmästeltäväksi
Puhdas rata on tavoite, mutta yksi pudotus ei välttämättä ratkaise vielä mitään, kun aika riittää.