Hoitajille kysymys
Vastatkaa rehellisesti kuinka moni teistä jaksaa työtä tehdä rauhoittavien, unilääkkeiden avulla? Jostain luin että olisi hyvin yleistä, siksi kyselen.
Kommentit (35)
Mä olen ihan tavallinen hoitsu ja syön unilääkkeitä.
Olen huomattavasti parempi työntekijä, kun olen nukkunut levollisesti sen 8h, kolmen vartin sijaan.
Olisit nyt edes esittänyt kysymyksen käytätkö rauhoittavia/unilääkkeitä. Mistä helkkarista mä voisin tietää moniko hoitajista käyttää tai on käyttämättä.
Itse jaksoin epäsäännölllistä kolmivuorotyötä nukahtamista edistävien mielialalääkkeiden voimalla. En siis riippuvuutta aiheuttavien unilääkkeiden tai bentsojen tms. voimalla.
On se aika hurjaa, että täytyy vetää jotain nappiloisia naamaan, että jaksaa tehdä omaa työtänsä.
Onneksi ei enää tarvitse, kun lähti muihin hommiin päivätyöhön.
Jotain muutostahan ala vaatii Ei kukaan terve ihminen pysty kääntämään unirytmiään kolmea kertaa viikossa sinne sun tänne. Tai sitten on hiton hyvät unen lahjat.
En käyttänyt unilääkkeitä kolmivuorotyötä hoitajana tehdessäni.
No laajennan kysymystä.eli miten moni kuka tahansa käyttää rauhottavia tai unilääkkeitä säännöllisesti?
Eikö oikeesti kukaan tunnusta käyttävänsä? Käytän itse olosuhteiden, vaikean elämän tilanteen vuoksi joka päivä.
N60 v.
En käytä unilääkkeitä ym, vaikka olen lapsesta asti ollut todella huono nukkuja.
Käytin Imovane unilääkettä 7,5 mg puolikkaan tai 1/4 tabletin epäsäännöllisesti 3-vuorotyötä tehdessäni silloin kun minun oli vaikea nukkua endometrioosikipujen vuoksi. Söin myös Burana-kipulääkettä. En ollut koskaan kipujen vuoksi sairaslomalla vaikka välillä nukuin todella huonosti ja olin kipeä töissäkin. Tähystysleikkauksen vuoksi olin lääkärin määräämällä sairaslomalla 2 viikkoa. En käytä sen enempää unilääkettä tai kipulääkettä enää koska vaihdevuosien myötä endometrioosi-sairaus hauhoittui.
Melatoniini 3mg joka ilta, hyvin nukuttaa sillä. Epäsäännöllinen 2-vuorotyö. 80% työaika.
Mäkin käytän melatoniinia yövuorojen jälkeen, kun on vaikea saada rutmi taas käännettyä.
Minulla ei auta mitkään melatoniinit. On niin vaikea unettomuus ollut jo n.20 v.Käytössä ketipinor, opamox, imovane joka ilta. On todella vaikea sairaus ,paha unettomuus.
t.N60v
Iltavuoron jälkeen 4 x 1.9 mg melatoniinia niin nukuttaa paremmin. Painoa 100 kg joten pienempi annos ei vaikuta. Buranaa jos jalat kipeät ja kipu estää unen saannin.
Unilääkkeitä ei saa ilman reseptiä.
Uni-sekä mielialalääkkeet aiheuttavat muisti-sairauksia. En käytä, enkä ole koskaan käyttänyt.
Ovat suuri syy etenkin iäkkäillä sekavuuteen ja kaatuiluun. Nuoremmilla tekevät jatkuvaa tokkuraa ja aiheuttavat ennenaikaisen dementian. Ei suositella pitkäaikaiseen käyttöön vanhoilla eikä nuorilla.
Hoitoalan kokopäivätyötä teen. Ikää 64v.
Saako hoitajat ottaa unilääkkeet työpaikalta ikään kuin työsuhde-etuna, jos on jäänyt yli?
En käytä mitään unilääkkeitä, enkä rauhoittavia. Lääkäri olisi kyllä mielellään näihin reseptit kirjoitellut, kun kävin valittamassa univaikeuksiani, etenkin kun iltavuoron jälkeen en kyennyt rauhoittumaan unille kuin vasta klo 1-2 aikaan. Lääkärin mielestä olen kykeneväinen vuorotyöhön, vaikka unettomia öitä on enemmän kuin nukuttuja. Myös vapaapäivät menee raatona, mihinkään ei riitä voimia. Nyt kesälomalla sain loppua kohden unirytmit tasattua ja nukuttua, vaan jo se vuorotyörumba taas pistää elämän sekaisin. En usko, että pysyn hengissä eläkeikään saakka.
En ole hoitaja mutta sotella. Kyllä mä nykyään oman jaksamisen kannalta vedän unilääkkeitä kun työvuorot on ilta- aamu. Työpaikasta en ole lähdössä,mutta aamuvuoron jaksan paremmin kun nukun enemmän kun 3 tuntia.
Vierailija kirjoitti:
En käytä mitään unilääkkeitä, enkä rauhoittavia. Lääkäri olisi kyllä mielellään näihin reseptit kirjoitellut, kun kävin valittamassa univaikeuksiani, etenkin kun iltavuoron jälkeen en kyennyt rauhoittumaan unille kuin vasta klo 1-2 aikaan. Lääkärin mielestä olen kykeneväinen vuorotyöhön, vaikka unettomia öitä on enemmän kuin nukuttuja. Myös vapaapäivät menee raatona, mihinkään ei riitä voimia. Nyt kesälomalla sain loppua kohden unirytmit tasattua ja nukuttua, vaan jo se vuorotyörumba taas pistää elämän sekaisin. En usko, että pysyn hengissä eläkeikään saakka.
Lisään vielä, että mielestäni ei ole oikein korjailla lääkityksellä sitä, minkä voi korjata räätälöimällä työajat siten, ettei terveys kärsi. Tähän puoleen toivoisin työterveyslääkäreiden paneutuvan ja tukevan työntekijää. Esimiehet uskovat työntekijää vasta, kun on näyttää lääkärin suositukset. Vaan kun suosituksia ei kirjoiteta.
Onko vaikeneminen myöntämisen merkki😵