Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Lapsen (3v.) änkytyksestä tietoa/kokemusta kaivataan!!!!

03.02.2007 |

Meidän poika, silloin 2v7kk, alkoi syksyllä yht' äkkiä änkyttämään (samoihin aikoihin kun pikkusisko syntyi). Siihen asti oli puhunut varsin hyvin ja puhe oli ikätasoonsa nähden hyvää. Välillä hän on änkyttänyt enemmän välillä vähemmän, mutta nyt mielestäni änkytys on mennyt todella pahaksi ja häiritsee kovasti hänen puhettaan. Kävimme viime viikolla 3-vuotis neuvolassa ja otin asian siellä puheeksi. Neuvolakäynnin aikana poika puhui aika vähän, joten änkytyskään ei tullut niin selvästi esille. Neuvolan mukaan änkyttäminen tässä iässä on ihan " normaalia" ja että mitään puheterapiaa ei tässä vaiheessa vielä tarvita (eli että änkytys voi korjaantua itsekseen). Itse luin kuitenkin jostakin artikkelista, että jos änkytys jatkuu yli 6 kk, pitäisi asiaan jo puuttua. Onko kellään kokemusta tälläisestä asiasta?

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
05.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

neuvoo huolestuneita vanhempia kuulemma juuri tuossa iässä, että odottaa nyt sitten 5v ihan rauhassa, puhe kehittyy vielä pitkään 3 v jälkeenkin. Muuta infoa tai kokemusta ei ole, toivottavasti tämä vähän rauhoittaa mieltä ja annat lapsesi miettiä rauhassa ja puhua rauhassa ilman hoputusta ja kiirettä.

Vierailija
2/7 |
05.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ovat änkyttäneet juuri tuossa iässä. ilmeisesti kyse on siitä että asiaa olisi paljon mutta ei suu kerkiä mukaan. ihanovat itsestään ohi menneet. mielestäni asiaa on auttanut se kun ei yritä hoputtaa tai kiirehtiä mitenkään. en olisi ollenkaan huolissani.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
05.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset


Moni 3-vuotias keksii itse kaiken maailman ' tic' oireita. Jotkut alkavat änkyttää, toiset räpsyttämään silmiään jne. Se on ihan normaalia ja siihen kannattaa olla kiinnittämättä huomiota. Korjailla lapsen puhetta ei kannata ainakaan. se menee ajallaan ohi ihan varmasti.



F.

Vierailija
4/7 |
05.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

...kyllä ajan puheterapiaan, vaikka lapsen änkytys on hyvin-hyvin lievää. Se vaan oli kestänyt yli tuon 6 kk.



Puheterapeutti antoi kotiohjeita koko perheelle ja sovimme seurantakäynnin. Oli oikein hyvä käynti ja ehkä hälvensikin huolta asiasta.



Tosi asia on, että osalle lapsista kehittyy ns pysyvä änkytys (pysyvä ei tarkoita, etteikö sitä voisi korjata vaan sitä, ettei ole hetkellinen kehitykseen liittyvä). Näissä tapauksissa aikainen puuttuminen ja oikeat toimet voi parantaa tilannett huomattavasti.



Kannattaa muistaa, ettei lastentarhan opettajat tmv ole asiassa ammattilainen vaan puheterapeutti. Meille eräs erityislastentarhanopettaja höpisi mm. vuorovaikutusongelmista, joita voi olla äidin kanssa puhuessa (hän ei tunne perhettämme, eikä hoida tarhassa lapsiamme, satuin vaan kyselemään asiasta häneltä). Yritin siinä selittää, että änkytys tulee kaikkien kanssa, ei vain äidin... No puheterapeutti kertoi, että kyseessä on neurologinen häiriö, ei psykologinen.



Voit aivan hyvin soittaa kuntasi puheterapeutille hänen soittoaikanaan ja kysyä neuvoa. Yhdessä voitte sitten päättää, tarvitseeko tässä vaiheessa puuttua, vai riittäkö esim. puhelinneuvonta.



Vierailija
5/7 |
05.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

puheterapeutille ja hän kehotti ottamaan yhteyttä kunnan puheterapeuttiin. Totesi, että riittävä syy yhteydenottoon on se, että vanhemmat ovat huolissaan. Ja kyllä meidän tapauksessa änkytys on tällä hetkellä todella voimakasta, joten koetetaan nyt päästä sinne puheterapeutille.On tosin lohduttavaa kuulla, että monella tuon ikäisellä änkytys on mennyt itsestään ohi.



Sinä, jonka lapsi meni käymään puheterapeutilla, mikä tilanne on nyt? Ja mitä " kotiohjeita" änkytyksen hoitoon saitte?

Vierailija
6/7 |
06.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyselit tilanteestamme. Käynti oli ihan juuri äskettäin, joten kamalasti muutoksia ei vielä ole.



Lapsemme " jää kiinni" sanoihin, silloin kun hänellä on paljon sanottavaa, eikä oikein löydä seuraavaa sanaa. Sitä tulee ehkä päivittäin, muttei välttämättä montaa kertaa. Lapsi ei siitä itse häiriinny.



Ohjeita saimme mm. puhetilanteen rauhoittaminen. Eli otetaan puhuvaan lapseen katsekontakti ja kerrotaan omilla eleillä hänelle, että häntä kuunnellaan. Kiireisessä kotirytmissä tämä helposti unohtuu...

Omaa puhetta ei aloiteta lapsen puheen päälle, vaan ennemmin odotetaan pari sekuntia ennen kuin aloitetaan oma puhe.



Puhutaan lapselle hitaasti, mutta kuitenkin luontevasti. Luettuna sanoja voi jaksottaa (hengityskatkoksen avulla) esim kolmen sanan ryhmiin, kuitenkin pitäen lukemisen luontevana. Lukemisessa kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, ettei valitse liian vaikeita kirjoja.



Lisäksi meille opetettiin erilaisia sanaleikkejä, kuten pantomiimipuhe (sana sanotaan vain huulilla, ei ääneen. Lapsi arvaa mistä sanasta on kyse), etanapuhe (puhutaan korostetun hitaasti).



Yksi keino oli myös hyvin onnistuneen puheen korostettu kehuminen. Änkytyksen voi jättää huomiotta tai jos lapsi siitä vaivaantuu, sanoa hänelle, ettei se haittaa ja yritetään uudestaan.



Saimme myös aiheesta luettavaa. Puheterapeutti totesi ongelman hyvin lieväksi, mutta sitä ei voi tietää, tuleeko siitä ns pysyvä. Vielä kolme vuottakin änkytyksen aloittamisen jälkeen kuulemma tapahtuu ns. spontaania " parantumista" . Senkin jälkeen puheterapialla ongelma voidaan saada kokonaan parannettua tai ainakin niin ettei siitä ole haittaa, suurimmalle osalle. Ja nekin jolla ei parantumista (ehkä hullu termi tuo parantuminen, mutten keksi tähän parempaakaan...) tapahdu, hyötyvät merkittävästi ajoissa aloitetusta hoidosta.



Toivottavasti tilanne korjaantuu teillä ja meillä!



Hyvää talvenjatkoa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
06.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

meidän kunnan puheterapeutille ja pikkukylän etuja on se, että pääsemme hänen luokseen jo ensi keskiviikkona. Hänkin totesi puhelimessa, että voi olla hyvinkin ikäkauteen liittyvää änkytystä joka menee ohi, mutta että parempi on, että hän kuuntelee pojan puhetta ja sen perusteella mietitään mikä on tilanne.



terveisin Marsu73